"Toisten heimojen jäseniä nimitellään apinoiksi ja piruiksi" – Tuleeko Etelä-Sudanista uusi Ruanda?

Etelä-Sudanissa levitetään järjestelmällisesti vihapuhetta. Sen avulla kiihotettiin ihmisiä toistensa kimppuun myös Ruandassa kaamein seurauksin.

vihapuhe
Eteläsudanilaisia pakolaislapsia leikkii Gambelan pakolaisleirillä Etiopiasa 21.kesäkuuta.
Eteläsudanilaisia pakolaislapsia leikkii Gambelan pakolaisleirillä Etiopiasa 21.kesäkuuta.Solan Kolli / AFP

”Tappakaa torakat.” Esimerkiksi tällaisella käskyllä hutu-enemmistöä kehotettiin murhaamaan tutsi-vähemmistön jäseniä Ruandassa vuonna 1994.

Sadan päivänä aikana tapettiin jopa 800 000 tutsia ja maltillista hutua.

Kyseessä ei kuitenkaan ollut äkillinen kaaos, kuten Ruandan hutujohtajat halusivat antaa ymmärtää, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula.

Vihapuhetta levitettiin järjestelmällisesti jopa viiden vuoden ajan.

Nyt samasta ilmiöstä on merkkejä sisällissodan piinaamassa Etelä-Sudanissa.

"Kuin tauti, eläin tai orja"

Etelä-Sudanissa toisten heimojen jäseniä nimitellään apinoiksi, piruiksi tai pahoiksi, kuvailee maassa pitkään työskennellyt Kirkon Ulkomaanavun entinen maajohtaja Pio Ding sähköpostilla.

Dinka-heimoa kutsutaan nimellä MTN. Sillä viitataan puhelinverkkoon, joka mainostaa olevansa ”kaikkialla, minne menet”.

Tässä yhteydessä se tarkoittaa, että dinka-heimo on kaikkialla kuin eläimet, tauti tai syöpä, kertoo Pio Ding.

MTN-nimitystä on kansalaisjärjestöjen mukaan käytetty aseellisissa iskuissa esimerkiksi busseihin.

– Kuljettajilta on kysytty, onko kyydissä MTN:iä. Jos on, heidät on kiskottu pois autoista ja bussiin on hyökätty, kuvailee vihapuhetta tutkineen PeacetecLabin johtaja Theo Dolan El País -sanomalehdelle (siirryt toiseen palveluun).

Dinka-heimo puolestaan käyttää muista nimitystä ”dor”, kertoo Etelä-Sudanin vihapuhetta tarkkailleen PeaceTecLabin tutkimus.

Dor-sanalla annetaan ymmärtää, että muut heimot ovat dinkojen orjia. Sanalla on huono kaiku. Sitä käyttämällä orjakauppiaat käskyttivät aikanaan orjia liikkeelle.

Vihapuhetta levitetään viihteen keskellä

Maailman nuorimman valtion, Etelä-Sudanin sisällissota on jatkunut jo neljä vuotta. Kaksi vuotta sitten solmittu rauhansopimus ei pystynyt pysäyttämään väkivaltaisuuksia.

Jo kaksi miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan vuoden 2013 lopun jälkeen.

YK on toistuvasti varoittanut, että Etelä-Sudan on jopa kansanmurhan partaalla. Kansanmurhan suunnittelussa vihapuheella olisi olennainen rooli.

– Ruandan esimerkki opettaa sen, että vihapuhe pystyy muuttaman toiminnaksi vuosien tai jopa vuosikymmenien aikana syntyneitä asenteita, Tommi Koivula sanoo.

Ruandalaisia pakolaisia vuonna 1994.
Ruandalaisia pakolaisia vuonna 1994.Markus Zeffler / AOP

Ruandassa omasta asemastaan huolestuneet hutu-johtajat rakensivat tietoisesti kuvaa tutsien vaarallisuudesta.

– Annettiin jopa ymmärtää, että tutsit suunnittelisivat hutujen kansanmurhaa.

Samalla toista ryhmää kuvattiin halventavasti muun muassa torakoiksi. Viestejä levitettiin ensisijaisesti radiossa, iloisten popkappaleiden ja iskelmän välissä. Tämä tehosti vihapuheen painoarvoa, arvioi Koivula.

– Mukavan asian keskellä tuli vuosien ajan yllytystä vihaan ja väkivaltaan. Samalla vihapuhe akipäiväistyi, Koivula sanoo.

Samaa asiaa Etelä-Sudanissa ajaa sosiaalinen media. Vihapuhetta ja halventavia nimityksiä levitetään Facebookissa ja Twitterissä.

Suuri osa vihaviesteistä ulkomailta

Pio Ding kertoo törmäävänsä vihapuheeseen jatkuvasti.

– Viestejä levittävät erityisesti ulkomailla asuvat eteläsudanilaiset sekä keskiluokkaiset kaupunkilaiset.

Dingin mukaan erityisesti ulkomailla asuvat alkavat lähettää vihaisia ja yllyttäviä viestejä, kun kuulevat, että esimerkiksi oma entinen kotikylä on joutunut väkivallan keskelle.

– On selvää, että näitä viestejä lähetetään ulkomailta, turvasta ja niiden ulottumattomista, joita vastaan viesteillä hyökätään, Ding sanoo.

Etelä-Sudan on maailman köyhimpiä valtioita ja varsinkin maaseudulla vain harva osaa lukea.

Yksi avainkysymyksistä onkin, siirtyykö vihapuhe myös suusta suuhun, arvioidaan PeaceTecLabista El Paísille.

"Kansainvälinen yhteisö ei saa antaa huijata itseään"

YK varoitti viime viikolla, että nälänhätä Etelä-Sudanissa pahenee, koska avun perille pääsemistä vaikeutetaan tarkoituksella.

Tommi Koivula pitää huolestuttavana, että Etelä-Sudanissa on useaan otteeseen hyökätty sekä YK:ta että kansainvälisiä järjestöjä vastaan.

Mitä vähemmän kansainvälisten organisaatioiden edustajia on maassa sitä paremmin julmuudet pysyvät piilossa.

Koivulan mukaan olennaisinta on, että länsimainen yhteisö ei anna huijata itseään. Konfliktia ei pidä uskoa liian sekavaksi, jotta siihen voisi vaikuttaa eikä pelotteluun pidä alistua.

– Jos Ruanda jotain meille opettaa niin sen, että jos kansanmurhaa saa suunnitella rauhassa ja ilman kansainvälistä huomiota sitä todennäköisemmin se onnistuu.