Koe uusi yle.fi

Kiira-rajuilma koko pääkaupunkiseutua palvelevassa Keravan hätäkeskuksessa: 300 puhelua jonossa, odotusaika yli 20 minuuttia

Hätäkeskukset eivät voi jakaa työtehtäviä toisilleen, koska tietojärjestelmän uudistus on myöhässä.

ukkonen
Työntekijöitä hätäkeskuslaitoksella.
Työntekijöitä hätäkeskuslaitoksella.Hätäkeskus

Kansalaiset saivat lauantaina Keravan hätäkeskuksen tukkoon.

Kiira-rajuilman takia kaatuneet puut saivat kansalaiset soittamaan hätäkeskukseen niin vimmatusti, että puhelujono piteni pahimmillaan yli 20 minuuttiin. Enimmillään hätäkeskuksella oli 300 puhelua jonossa.

Oli vesivahinkoa ja soittoja sähkökatkoksista.

Keravan hätäkeskus palvelee pääkaupunkiseutua ja laajemminkin eteläistä Suomea.

Myös Kuopion hätäkeskuksessa oli ajoittain puheluja jonossa. Siellä pahimmillaan 20–30 henkilöä jonotti pääsyä läpi.

– Tilanne on ilman muuta kestämätön, kun jonotusajat ovat tuollaisia, sanoo hätäkeskuslaitoksen johtaja Marko Nieminen.

Se on pitkä aika sydänkohtauksen saaneelle odottaa apua. Niemisen mukaan tiedossa ei kuitenkaan ole ketään, joka olisi kuollut ruuhkan takia. Myöskään rajuilman takia ei tiedetä kenenkään kuolleen.

Keravan hätäkeskus oli varautunut ruuhkaan pyytämällä ihmisiä ylitöihin, mutta se ei auttanut.

Useimmat lauantain soitoista olivat asiallisia, mutta joukossa oli myös turhia yhteydenottoja.

– Pihalle kaatuneita puita tai vastaavia pitäisi jonkun muun palvelun kautta pystyä hoitamaan, Marko Nieminen sanoo.

Tietojärjestelmäuudistus meni pieleen

Keravalla oli lauantaina useita kymmeniä ihmisiä ottamassa vastaan puheluita. Kun kaikilla oli kädet täynnä töitä, useampaan puheluun ei voitu reagoida.

Ruuhkien tausta on osittain myöhästyneessä tietojärjestelmässä.

Hätäkeskusten piti saada jo kuukausia sitten käyttöön uusi tietojärjestelmä, jonka myötä keskukset voisi yhdistää verkostoksi. Jos yhdessä on ruuhkaa, toinen keskus voi auttaa.

Tietojärjestelmän käyttöönotto on nyt viivästynyt yli vuodella.

Kun se saadaan toimintaan, kestää yhä vuosia, että hätäkeskukset saadaan verkotettua keskenään ja että ne voivat jakaa kuormaa toisilleen.

Rajuilman ajankohta oli myös "onneton":

– Meillä lauantai-ilta on ruuhkaisin aika ilman myrskyjä, Nieminen sanoo.

Kesällä hätänumeroon tulee eniten soittoja. Silloin hätäkeskuksen työntekijät ovat kesälomalla, jolloin myös työvoimaa on vähiten.

Työvoimapulaa

Hätäkeskusjohtaja arvostelee oman laitoksensa rahoitusta. Työntekijöitä on hänen mukaansa vähennetty erilaisten uudistusten yhteydessä 25 prosenttia.

– Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi ovat olleet muutenkin pidemmän aikavälin ongelmia, koska oppilaitoksesta valmistuu paljon vähemmän uusia pätevyyden omaavia työntekijöitä kuin mitä organisaatiosta lähtee pois, Nieminen sanoo.

Hänen mukaansa hätäkeskuksen työntekijöiden määrä on muutenkin laskettu liikaa "hyvän sään" keskiarvojen mukaan.

Myös Helsingin pelastuslaitos oli rajuilmalauantaina kovilla. Pelastuslaitoksella oli lauantaina jopa noin 300 tehtävää, moninkertaisesti normaaliin verrattuna.

– Se on aika lailla jatkunut tänään. Osa puheluista on ollut samoista vahingoista. Tämän vuorokauden puolella on jo sata mittarissa, päivystävä palomestari Kimmo Tuominen kertoi sunnuntaina päivällä.