Tutkimus: Liikunta parantaa koulumenestystä ja lisää kouluttautumista – liikkuvilla lapsilla puoli numeroa parempi keskiarvo

LIKES:issä tehty tutkimus kertoo, että paljon liikkuvat lapset saavat parempia arvosanoja ja kouluttautuvat pidempään.

opintomenestys
Skeittaaja hyppää rampin ylitse.
Julian Stratenschulte / EPA

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES on tutkinut liikunnan vaikutusta koulutukseen.

Tutkimuksen mukaan paljon liikkuvien lasten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli puoli numeroa korkeampi kuin vähän liikkuvien. Lisäksi paljon liikkuvat kouluttautuivat kaikkiaan keskimäärin noin vuoden pidempään kuin vähän liikkuvat.

– Havaitsimme, että liikunta-aktiivisuuden lisääminen 12-vuotiaasta 15-vuotiaaksi näkyi myönteisesti sekä koulumenestyksessä että koulutusvuosien määrässä, kertoo tutkija Jaana Kari LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Puoli numeroa ei välttämättä tunnu suurelta erolta, mutta keskiarvotasolla se saattaa ratkaista peruskoulun jälkeisen kouluttautumisen uran.

"Koulutus on investointi"

Tutkimuksessa suljettiin pois muita mahdollisia tuloksiin vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi terveystiedot, perheen taloudellinen asema ja vanhempien koulutustaso. Ne eivät siis selitä tutkimuksen tuloksia.

– Tuloksista herää kysymys, voidaanko liikuntamahdollisuuksia tukemalla vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen koulutusurien kautta. Liikuntaan panostaminen näyttäisi olevan investointi, joka näkyy terveydessä, koulumenestyksessä, koulutuksen pituudessa ja työuralla, Kari sanoo.

Kari pitääkin tuloksia merkittävinä myös taloustieteen kannalta.

– Koulutuksen tuomalla inhimillisellä pääomalla on merkitystä Suomen talouskasvuun saakka, eli koulutuksessa tosiaan on kyse investoinnista, hän sanoo.

Seuranta 80-luvulta saakka

Tutkimuksessa on hyödynnetty suomalaiseen pitkittäistutkimukseen kerättyjä aineistoja, joissa samoja ihmisiä on seurattu 1980-luvulta alkaen.

Aineisto on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa lasten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittavaa tutkimusta, jossa selvitetään myös liikunta-aktiivisuutta.

Pitkittäistutkimuksen ensimmäinen dataerä kerättiin vuonna 1980 3-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaista lapsista Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa sekä niiden ympäristöissä. Sen jälkeen samalta joukolta on kerätty tiedot seitsemän kertaa, viimeksi vuonna 2011.

LIKES:in tutkimuksessa mukana olivat tuolloin 12- ja 15-vuotiaat, joita oli 2 445. Heidän koulutustaan ja työuraansa seurattiin aina 40-vuotiaaksi saakka.

Tiedot koulutusvuosista puolestaan ovat peräisin Tilastokeskukselta. Laskennassa on käytetty ohjeellisia tutkintojen suoritusaikoja, joten opintojen mahdollinen venyminen tavoiteajasta ei ole pidentänyt tutkimuksessa käytettyä koulutuksen kestoa.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Medicine & Science in Sports & Exercise (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.