Tutkimus: Ihminen saattoi olla Sumatralla seuraamassa historian rajuinta supertulivuoren purkausta – 71 000 vuotta sitten

Miljooniin vuosiin suurin tulivuorenpurkaus sattui Sumatran saaren pohjoisosassa.

tiede
Tutkijoita luolansuulla Sumatralla.
Tutkijoita Sumatralla sijaitsevan luolan suuaukolla.mq.edu.au

Ihmisen maailmanvalloituksen varhaishistoriaa saatetaan joutua jälleen kirjoittamaan uusiksi kahden yli sata vuotta sitten Indonesiasta löytyneen hampaan takia.

Hampaiden iän puolesta on mahdollista, että niiden omistaja tai omistajat kokivat jättimäisen tulivuorenpurkauksen, joka sattui Sumatran saaren pohjoisosissa noin 71 000 vuotta sitten. Näin laskee New Scientist -nettisivusto. (siirryt toiseen palveluun)

Supertulivuoren purkaus oli poikkeuksellisen suuri, ja ilmeisesti suurin maapallolla yli 20 miljoonaan vuoteen. Nykyisin paikalla on Toban järvi, joka on maailman suurin vulkaaninen järvi.

Äskettäin on löytynyt muitakin merkkejä siitä, että ihminen olisi ehtinyt samoille seuduille paljon aiemmin uskottua varhemmin. Ylekin kertoi muutama viikko sitten tutkimuksesta, joka ajoitti Australiasta löytyneitä työkaluja 65 000 vuoden ikäisiksi.

Aiemman käsityksen mukaan että Homo sapiens olisi noihin aikoihin vasta tehnyt lähtöä Afrikasta. Uudet tutkimustulokset tarkoittaisivat kuitenkin, että ihminen olisi jo ehtinyt tuolloin jo vaeltaa Aasian mantereen poikki ja tehdä merimatkoja Australiaan.

Australiassa tehdyn löydön jälkeen kummasteltiin sitä, ettei Indonesian tai Timorin saarilta ole löytynyt tuolta ajalta merkkejä ihmisestä. Nyt tilanne on kuitenkin saattanut siis muuttua.

Oliko ihminen vain ohikulkumatkalla?

Sydneyssä Ausraliassa toimivan Macquarien yliopiston tutkijan Kira Westawayn johtama ryhmä päätti tutkia nykyaikaisin menetelmiin hampaita, jotka oli löydetty jo 1800-luvun puolella. Tutkijat pystyivät osoittamaan, että hampaat kuuluivat omalle lajillemme. Lisäksi ne määriteltiin 63 000 - 73 000 vuotta vanhoiksi.

– Tämä on merkittävä löytö, koska se tukee ajatusta, että ihminen lähti Afrikasta paljon aiemmin kuin perinteisesti on ajateltu, sanoo tutkija Michelle Langley Brisbanessa sijaitsevasta Griffithin yliopistosta.

Tuonaikaisten ihmisten elämä Sumatralla ei kuitenkaan ollut herkkua. Toban supertulivuoren purkauksen mahdollisen kokemisen lisäksi haasteena oli sademetsäympäristö, joka oli vieras Afrikan savanneilla kehittyneelle ihmiselle.

Toisaalta Langley muistuttaa, ettei hammaslöytö osoita ihmisten asuneen pysyvästi Sumatran sademetsissä.

– He saattoivat olla vain läpikulkumatkalla, Langley sanoo.

Koko tutkimus löytyy Nature-julkaisusta. (siirryt toiseen palveluun)