Hollywood-tähti näyttelee suomalaisessa elokuvassa, koska pitää meitä eksoottisina

Tv-sarja Vallan Linnake nosti tanskalaisnäyttelijä Sidse Babett Knudsenin maailmanmaineeseen. Nyt hän näyttelee suomalaisessa Ikitie-elokuvassa.

kotimaiset elokuvat
Sidse Babett Knudsen
– Ihmiset pitivät Vallan linnakkeesta, koska se oli yhtä aikaa poliittinen ja henkilökohtainen. Uskon myös, että oli kiehtovaa nähdä nainen pääroolissa ja vielä pääministerinä, näyttelijä Sidse Babett Knudsen pohtii roolista, joka avasi hänelle kansainvälisen uran.Katriina Laine / Yle

Kysymyksiä peliin! Come on! Sidse Babett Knudsen on juuri saanut huomata, millainen on suomalainen lehdistötilaisuus. Toimittajat ovat oudon hiljaista porukkaa. On Ikitie-elokuvan pressitilaisuus ja paikalla on tavallista enemmän vähäpuheista väkeä.

Knudsen näytteli pääroolia tanskalaisessa_ Vallan linnake_ -tv-sarjassa, josta kasvoi ilmiö. Sarja levisi maailmalle ja avasi Knudsenille kansainvälisen uran, josta moni pohjoismainen näyttelijäkollega voi vain haaveilla.

Knudsen on tehnyt isoja rooleja brittiläisissä, ranskalaisissa ja yhdysvaltalaisissa elokuvissa. Vastanäyttelijöinä ovat olleet muun muassa Tom Hanks ja Anthony Hopkins. Ja nyt hän on täällä, Suomessa, puhumassa Ikitiestä, joka saa ensi-iltansa syyskuussa.

– Sain käsikirjoituksen viime maaliskuussa. Se oli hyvin synkkä. En tiennyt etukäteen mitään tästä puolesta historiaanne. Se kosketti: kaikki ne idealistiset ihmiset, jotka satsasivat niin paljon unelmaansa uudesta maailmasta. Heidän kohtalonsa oli epäreilu ja armoton, Knudsen sanoo.

Sidse Babett Knudsen ja Tommi Korpela
– Huomaa, että Tommi Korpelalla on teatteritausta. On ilo näytellä ihmisen kanssa, joka ymmärtää, että tämä on yhteistyötä eikä egotrippi, Sidse babett Knudsen kehuu suomalaista vastanäyttelijäänsä.Andres Teiss © Matila Röhr Productions

Ylpeä ja nolo kokeilu

Ikitie perustuu Antti Tuurin samannimiseen romaaniin. Se kertoo tositapahtumiin pohjautuvan tarinan Jussi Ketolasta, joka muilutetaan 1930-luvulla itärajalle. Ketola pakenee luoteja Neuvostoliittoon, jonne hän joutuu jäämään vastoin tahtoaan. Mies aloittaa uuden elämän kolhoosissa.

Työosuuskunta on täynnä maahan muuttaneita amerikkalaisia ja suomalaisia, jotka etsivät Neuvostoliitosta parempaa elämää, vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. Todellisuus lyö vasten kasvoja, kun Stalin aloittaa puhdistuksensa.

Sidse Babett Knudsen näyttelee Amerikasta Neuvostoliittoon muuttanutta yksinhuoltaja Saraa, joka löytää kumppanin Jussi Ketolasta (Tommi Korpela).

Knudsenin englannin aksentti on elokuvassa amerikkalaisen leveä. Puhetyyli oli kokeilu, josta näyttelijä kertoo olevansa sekä ylpeä että nolo.

– Rakastan keskilännen soundia. Se on niin musikaalinen. Liitän sen mielessäni farmeihin, maahan ja entiseen aikaan. Kasvoin Pieni talo preerialla -tv-sarjan kanssa ja rakastin Laura ja Mary Ingalssia.

Knudsen kertoo, että hän lähestyi roolihahmoaan Saraa lännenelokuvien hengessä.

– Jos päärooli olisi Sara eikä Jussi, elokuva olisi western. Sara ratsastaisi ympäriinsä ja puolustaisi farmiaan kiväärillä. Sellainen kuva minulla hänestä oli. Hän ei puhu, ellei ole pakko.

Sidse Babett Knudsen
– Saralla on tietty mielentila, jonka yritin tuoda esiin. Hän on ankara, uskonnollinen ja idealistinen. Idealismi on hänen todellinen uskontonsa. Hän ei osaa kyseenalaistaa sitä ennen kuin on liian myöhäistä, Sidse Babett Knudsen analysoi Ikitie-elokuvan roolihahmoaan. Andres Teiss © Matila Röhr Productions

Tyttöroolit muuttuivat vahvoiksi naisiksi

Ikitien Sara ei ole haihattelija, vaan ankara nainen, joka uskoo unelmaansa oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Hän puolustaa aatettaan valtiollisen poliisin, NKVD:n, hirmuvaltaa vastaan. Rooli on suoraa jatkumoa Knudsenin viime vuosien vahvojen naisten sarjaan.

Ennen Vallan linnaketta Knudsen näytteli tanskalaisissa romanttisissa komedioissa tyttömäisiä naisia, jotka etsivät itseään. Tv-sarjassa kurssi kääntyi kohti draamaa, valtaa käyttäviä ja itsenäisiä naisia, jotka tietävät, mitä tahtovat. Mutta kumpi on lähempänä Sidse Babett Knudsenia? Ei kumpikaan.

– Hienoa ammatissani on se, että pääsen jonkun toisen nahkoihin, myös sellaisen, joka on erilainen kuin minä. Pääministerinä oli ihana olla. Saatoin luottaa, että hän tietää, miten pitää toimia. Monet muutkin ovat miettineet, mitä Birgitte Nyborg tekisi tässä tilanteessa. Pohdin sitä usein itsekin.

Vallan linnakkeen lehdistöavustaja Kasper (Pilou Asbaek) ja pääministeri Birgitte (Sidse Babett Knudsen).
Tanskalainen tv-sarja Vallan linnake nosti Sidse Babett Knudsenin ja Pilou Asbækin maailmantähdiksi.Yle Kuvapalvelu

Pääministerin kanssa on turha väitellä

Knudsen teki kansainvälisen läpimurtonsa myöhään, yli 40-vuotiaana. Maailmalla on jo pitkään puhuttu siitä, että vanhenevien naisnäyttelijöiden on vaikea saada rooleja, varsinkaan päärooleja. Knudsen pitää alaa epätasa-arvoisena, mutta sanoo, ettei voi valittaa.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän haluaisin nähdä elokuvia, joihin pystyn samastumaan. Minä olen hyvä asiakas, erinomainen yleisö ja katsoisin mielelläni enemmän juttuja, joista pidän: älyllisesti haastavia, fiksuja, kauniita, sellaisia, jotka räjäyttävät mielikuvitukseni.

Sen enempää Knudsen ei halua asiasta puhua, ja pääministerin kanssa on turha väitellä. Näyttelijä on valtiomiesmäisen tiukka myös siviilissä ja sanoo usean kysymyksen kohdalla, ettei voi vastata. Knudsen tunnetaan siitä, että hän ei paljasta yksityiselämästään yhtään mitään.

Sidse Babett Knudsen (vas.) ja Eedit Patrakka kuvauksissa.
Sidse Babett Knudsen näyttelee Ikitiessä yksinhuoltaja Saraa, jolla on pieni tyttö (Eedit Patrakka).Andres Teiss © Matila Röhr Productions

Tarvittiin joku joka puhuu englantia

Knudsen on hauska. Hän kutsuu Ikitien ohjaaja A J Annilaa herra Kubrickiksi, ja ottaa pöyristyneitä ilmeitä, kun tämä kuvailee, miten Knudsen valikoitui elokuvaan. Ensin tuli Tommi Korpela ja sitten tarvittiin “joku, joka puhuu englantia”.

– Joku, Knudsen parahtaa.

Annila perustelee valintaansa henkilökemioilla.

– Ohjaajana pelkään vain yhtä asiaa: että päädyn kuvauspaikalle typerien idioottien kanssa, jotka paljastuvat kusipäiksi. Elokuvien tekeminen on rankkaa. Niihin tarvitaan ihmisiä, jotka tuovat mukanaan vain ammattitaitonsa ja huumorintajunsa. Soitin Sidselle Skype-puhelun ja totesin, että hän ei ole kusipää, Annila sanoo.

– “Tarvitsen jonkun, joka ei ole kusipää, soitanpa Sidselle”, Knudsen nauraa.

Annila tosin myöntää, ettei uskonut saavansa maailmantähteä. Toisin kävi. Kun ohjaaja soitti, Knudsen kuvasi kaukana kotoa ja halusi takaisin Pohjoismaihin.

A J Annila, Sidse Babett Knudsen ja Eedit Patrakka Ikitien lehdistötilaisuudessa
Sidse Babett Knudsen kutsuu ohjaaja A J Annilaa herra Kubrickiksi. Lehdistötilaisuudessa oli mukana myös näyttelijä Eedit Patrakka. Katriina Laine / Yle

Suomalaiset ovat paatoksellisia ja raskaita

Knudsen ei juurikaan tunne suomalaista elokuvaa. Hänen mukaansa maailmalla liikkuu stereotyyppinen vitsi, jossa meikäläiset leffat ovat hitaita, paatoksellisia ja raskaita. Ikitie-roolin hän otti vastaan uteliaisuuttaan.

– Se oli minulle eksoottista. Tiesin täältä vain Kaurismäen veljekset. Odotin siis jotain hullua, joka poikkeaa kaikesta muusta.

Tanskalaiset näyttelijät ja tv-sarjat ovat menestyneet maailmalla. Mitä meidän suomalaisten pitäisi tehdä, jotta pääsisimme samaan? Kysytään Knudsenilta.

– Ei ole hyvä idea ajatella kansainvälisesti, yrittää miellyttää muita. En usko sellaiseen. Teidän pitää luoda jotain, jota itse pidätte tärkeänä ja jota rakastatte.

Knudsen antaa esimerkin. Hän puhuu pitkään tanskalaisen elokuvan uudesta noususta 1990-luvulla. Silloin tulivat dogma-periaatteet, näyttelijät ottivat osaa tarinankerrontaan, improvisoitiin ja pistettiin hierarkioita päreiksi.

– Me ravistelimme alaa, saimme tunnustusta ja luottamusta. Ihmiset uskalsivat tehdä asioita uudella tavalla. Se oli sekoitus oikeaa ajoitusta ja hyvää onnea.

Mitä Knudsen aikoo tehdä seuraavaksi? Sitä hän ei tietenkään kerro. Se saattaa olla jotain Ranskan suunnalla, jossa Knudsen on parin viimeisen vuoden aikana tehnyt jo kaksi elokuvaa. Nimiä ei ole vielä papereissa, joten asiasta ei voi puhua.