Koe uusi yle.fi

Kiusaamiseen pitää puuttua jo hiekkalaatikolla, muuten mopen osa seuraa työelämään

Jo pienet lapset osaavat kääntää selän toiselle tai olla vastaamatta leikkikaverin kysymykseen. Kun kiusaamiseen puututaan jo hiekkalaatikolla, luodaan pohjaa työpaikoilla arvostetuille tiimitaidoille.

kiusaaminen
Kiusaaminen voi alkaa jo hiekkalaatikolla.
Vantaalaisen Siimapuiston päiväkodin lapset liikkuvat luonnossa ja hoitavat puutarhaa.

Kasvatustieteiden tohtori, entinen lastentarhanopettaja Laura Repo on perehtynyt pienten lasten kiusaamisen ehkäisyyn.

– Päiväkoti-ikäisten arkeen kuuluvat luonnollisesti kiistat ja nahistelu. Niiden selvittely opettaa ristiriitojen ratkaisutaitoja lapsille, Laura Repo sanoo.

Kiistojen ratkaiseminen on myös hedelmällistä vuorovaikutustaitojen harjoittelua.

Jos kiistat sitä vastoin jäävät ratkaisematta tai tulevat ratkaistuksi "vahvimman oikeudella", seurauksena on helposti kiusaamista.

– Joukosta poissulkeminen on se, mihin kiusaaminen johtaa, selventää Laura Repo. Se on erittäin vahingollista lapsen kehitykselle.

Kiusaamisen ehkäisyyn lapset tarvitsevat aikuisten apua sekä päiväkodissa että kotona.

Siimapuiston päiväkoti
Kasvatustieteiden tohtori, entinen lastentarhanopettaja Laura Repo on perehtynyt pienten lasten kiusaamisen ehkäisyyn. Riku Tonttila / Yle

– Alle kouluikäisen lapsen vuorovaikutustaidot ovat vielä kehittymättömät: hän esimerkiksi pyrkii mukaan leikkiin kömpelösti eikä ymmärrä ottaa muita huomioon.

Aikuisten tulisi neuvoa lasta, miten leikkiin pääsee mukaan sen sijaan, että "sotkija" komennetaan pois. Aikuisethan neuvovat lapsia kädestä pitäen muun muassa syömään, mutta vuorovaikutustaitoja ei jostain syystä opeteta.

Törmäilemällä sosiaalisissa tilanteissa lapsi voi saada muiden silmissä kiusaajan leiman, vaikkei hän kiusaisi tietoisesti. Tosin jo muutaman vuoden ikäinenkin osaa kiusata tietoisesti.

Sosiaalisesti muita lahjakkaampi lapsi voi kiusata nuorempaa tai kielellisessä kehityksessä häntä heikommalla olevaa lasta.

Siimapuiston päiväkoti Vantaalla
Riku Tonttila / Yle

Kiusaaminen on palkitsevaa ja inhimillistä

Kysymykseen, miksi lapset kiusaavat on hyvin yksinkertainen ja raadollinenkin vastaus:

– Kiusaaminen on palkitsevaa. Tutkimusten mukaan kiusaamalla toisia lapsen status ryhmässä nousee. Muut nauravat, kun kiusaaja nimittelee, pilkkaa tai tönii jotain toista, selvittää Laura Repo ryhmäilmiötä.

Kiusaaja kokee, että nauramalla muut lapset hyväksyvät hänet ryhmän jäseneksi.

– Se on hyvin inhimillistä, sanoo Repo. Kaikkihan me haluamme olla hyväksyttyjä jäseniä ryhmässämme. Kun mekanismi palkitsee kerran, siitä tulee helposti tapa. Jos muut eivät enää naura, kiusaaminen ei palkitse.

– On aikuisen tehtävä puuttua tilanteeseen vaikka kysymällä, että miltä sinusta tuntuisi, jos kaikki muut nauraisivat sinulle?

Loukkaamistilanteesta täytyisi pyrkiä sulavasti eteenpäin. Vaikka ei-sanaakin käytetään reippaasti, niin rankaiseminen ei hyödytä kumpaakaan osapuolta.

Näytetään kädestä pitäen kuinka toimitaan oikein. Näin lapsi oppii uusia taitoja.

Mopen osaan joutunut ei voi vaikuttaa leikkiin

Sen lisäksi, että kaikkien täytyy päästä mukaan leikkiin tai peliin, myös roolien täytyy olla samanarvoiset. Eli ketään ei saa kotileikissä laittaa vaikka sellaisen ulkokoiran rooliin, jonka paikka on pihalla eikä lapsi voi sieltä käsin aidosti osallistua leikkiin.

Laura Revon mukaan päiväkoti-ikäiset lapset ovat hyvin sisäistäneet ajatuksen, että kaikki pitää ottaa mukaan. Joku lapsista suljetaan ulkopuolelle roolituksessa. Toinen keino on sääntöjen muuttaminen kesken leikin.

Jos aikuinen katselee lasten leikkiä etäämpää, kaikki näyttää olevan kohdallaan, mutta lähempää tarkastelleessa yksi on saanut "mopen osan" eli on mukana leikissä vain näennäisesti. Hän ei voi käytännössä vaikuttaa leikkiin.

– Näennäisesti mukana oleva lapsi ymmärtää kyllä olevansa ulkokehällä. Mikäli lapsi ei ole vielä oppinut riittäviä vuorovaikutustaitoja, hän ei kykene neuvottelemaan itselleen aktiivisempaa roolia esimerkiksi laajentamalla sitä pihakoiran roolista: Nyt nää lähtis koiranäyttelyyn ja tää voittais koko näyttelyn parhaana koirana...

Siimapuiston päiväkoti Vantaalla
Riku Tonttila / Yle

"Nyt täällä tarvitaan lipuntarkastajaa"

Etenkin muita nuorempi lapsi jää helposti ulkopuoliseksi leikissä.

– Tällöin aikuisten täytyy mennä mukaan leikkimään ja luoda sivuutetulle leikkijälle sopiva rooli, josta hän selviää. Koska lapset ottavat aikuisen mielellään mukaan leikkin, on helpointa aloittaa ihan konkreettisella ehdotuksella: Tämä metroleikki tarvitsee selvästi nyt lipuntarkastajan, me olemme nyt Aleksin kanssa lipuntarkastajia.

Uuden roolin pitää sopia sekä vanhempien lasten leikkiin että mukaan haluavalle nuoremmalle kaverille. Aikuinen ei voi vain huudella sivusta ohjeita leikkiin: Mukaan pitää lähteä oikeasti.

Muita nuoremman lapsen lisäksi leikin ulkopuolelle tai huonompaan rooliin leikissä jää helposti lapsi, joka ei kykene vielä säätelemään tunteitaan. Tällöin hän saattaa epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen joutuessaan purkaa pahaa mieltään räyhäämällä tai rikkomalla muiden leikin.

– Muut lapset saattavat sanoa tällaiselle lapselle jo heti kättelyssä, ettei hän pääse mukaan, koska hän "kiusaa". Tämä on ymmärrettävä reaktio, mutta kasvattaa sivuutetun turhautumista.

Helposti käy niin, että aikuinen havahtuu tilanteeseen vasta, kun itsehillintänsä menettänyt lapsi on joutunut avoimeen konfliktiin muiden kanssa. Tässä vaiheessa saattaa käydä niin, että aikuinen poistaa riehujan muualle, koska ei tiedä että tämä on reagoinut aggressivisesti tultuaan torjutuksi.

– Poislähettäminen vain kasvattaa ongelmaa. Lapsi ei opi mitään pelkistä moitteista, korostaa Laura Repo.

Tunteiden hallinnan kanssa painiskeleva lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta siihen, miten hän pääsee mukaan porukkaan.Kasvatustieteilijä Laura Repo antaa saman neuvon kuin nuoremman lapsen ujuttamiseksi leikkiin mukaan.

Siimapuiston päiväkoti Vantaalla
Riku Tonttila / Yle

– Luodaan yhdessä lapselle leikkiin istuva rooli ja leikitään hänen ja muiden lasten kanssa. Näin molemmat osapuolet saavat positiivisen kokemuksen yhdessä leikkimisestä.

– Aiemmin pinnansa polttanut lapsi voi näin välttyä leimautumasta kiusaajaksi selvittyään leikkiroolistaan. Hän saa positiivisia kokemuksia toisenlaisesta yhdessäolosta ja oppii useamman harjoituskerran jälkeen todennäköisesti toimimaan taitavammin sosiaalisissa tilanteissa muiden lasten kanssa, sanoo Repo.

Varovaisuutta, ettei ketään leimata

Itsehillinnän puutteesta kärsivät lapset joutuvat helposti myös kiusatuiksi. Kun lapsiryhmässäkin asemaansa voi korottaa kiusaamalla muita, niin helposti provosoitavissa olevat lapset ovat oivia kohteita "kiusaamisen makuun" päässeille leikki-ikäisille.

– Pieni tölväisy jossain, minne aikuisen silmä ei näe, ja pian tönäisty taas viedään "rauhoittumaan". Tilanteen oikea tulkinta vaatii tarkkuutta, jottei haksahda pitämään kiusattua kiusaajana.

Laura Repo varoittaa kuitenkin leimaamasta lapsia kiusaajiksi tai kiusatuiksi. Kiusaamistilanteet syntyvät ryhmädynamiikasta.

Kiusaaminen tai kiusaamisen uhriksi joutuminen ei johdu lapsen luonteenpiirteistä. Kuka vain voi joutua kiusatuksi tai sortua kiusaamaan. Pieni lapsi ei ole vielä ehtinyt sisäistää kiusaamisen kieltäviä eettisiä normeja, vaan toimii hetkessä.

Siimapuiston päiväkoti Vantaalla
Riku Tonttila / Yle

Kirkonrotta ja hippa vahvistavat ryhmähenkeä

– Joissain ryhmissä kiusataan vaikka pullukkaa lasta, toisessa ei. Tämä riippuu siitä, millaiset arvot ryhmässä vallitsevat. Ryhmän arvoihin aikuisella on mahdollisuus vaikuttaa.

Oma esimerkki on paras. Ei lapsi ymmärrä, miksei hän saisi puhua pahaa toisesta lapsesta selän takana, jos vanhemmat moittivat jatkuvasti esimerkiksi naapureita. Kannattaa varoa kritisoimasta lasten kuullen ketään. Jos ihmettelee jotain päiväkodissa tapahtunutta, kannattaa ottaa asia suoraan esille oman opettajan kanssa eikä puida sitä kotona lasten kuullen.

Hyvän me-hengen luomiseen ja sitä kautta kiusaamisen ehkäisyyn Laura Revolla on selkeä ja käytännöllinen vinkki: perinteiset pihaleikit vahvistavat luontevasti ryhmähenkeä. Esimerkiksi hippaa voi leikkiä yhdessä pienempien lasten kanssa, vähän vanhempien kanssa seitsemää tikkua laudalla ja kirkonrottaa.

Aikuisen tehtävä on samalla valvoa, että säännöt ovat kaikille samat ja jokainen saa vuorollaan osallistua kaikissa rooleissa.

Työpaikan tiimitaidot opitaan jo päiväkodissa

Tutkimusten mukaan työpaikkakiusaajat ovat kiusanneet luokkatoveritaan jo koulussa ja sitä ennen jopa päiväkodissa. Kun kiusaamiseen puututaan mahdollisimman varhain, ilmiötä saadaan vähennettyä helpoiten ja tehokkaimmin. Näin luodaan pohjaa myös työpaikoilla arvostetuille tiimitaidoille.

Kukaan ei yksin pysty kiusaamaan, siihen vaaditaan myötäilijöitä. Samat periaatteet pätevät hiekkalaatikolta ministeriaitioon.

Kirjallisuutta:

Katri Kirkkopelto: Piki

Tiina Haapasalo, Katri Kirkkopelto ja Laura Repo: Mun ja sun juttu

Laura Repo: Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Vilja Laaksonen ja Laura Repo: Kaveritaitoja

Laura Repo: Bullying and its prevention in early childhood education