Harrastukset alkavat – MLL: "Kannattaa kuunnella lasta"

Kokeiluja tarvitaan, ennen kuin tietää mikä harrastus on oma juttu, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen.

harrastukset
tyttö soittaa viulua.
AOP

Syksyn myötä alkavat useat lasten harrastukset. Kysyimme Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalta ajankohtaisia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Kysymyksiin lasten harrastuksista vastasi suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen.

Millainen on hyvä harrastus lapselle?

– Hyvä harrastus on sellainen, joka tuo jonkinlaista tekemisen ja onnistumisen iloa ja mielekkyyttä itselle. Jos mietimme koulutyötä, niin sitä ohjaavat vahvasti oppimistavoitteet. Harrastuksen ei tarvitse olla niin tavoitteellista, vaan jotain mitä tekee mielellään ja mihin tuntee kiinnostusta. Sen ei välttämättä tarvitse kehittää jotain puolta lapsessa, vaan tuoda iloa päivään. Harrastusryhmästä voi myös muodostua lapselle tärkeä kaveriporukka. Parhaimmillaan harrastuksissa yhdistyvät mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, mielekkääseen tekemiseen, kaverisuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, omien unelmien tavoitteluun, vahvuuksien löytämiseen ja usein myös vuorovaikutukseen aikuisen kanssa.

Mikä on sopiva määrä?

– Riippuu ihan lapsesta. Iän mukaan ei pysty sanomaan, että mikä on sopiva määrä. Harrastuksissa on erilaista kuormitusta ja intensiteettiä. Jos mietitään, että minkä ikäinen lapsi voi aloittaa harrastamisen, niin se riippuu paljon siitä mitä muuta lapsen päivään kuuluu ja minkälaista se harrastaminen on. Oikeastaan kannattaa kuunnella lasta. Vaikka muut samanikäiset lapset harrastaisivat jo paljon, mutta oma lapsi ei tunnu olevan kiinnostunut harrastuksista, ei asian kanssa kannata kiirehtiä. Lapset ovat hyvin yksilöllisiä sen suhteen, minkä ikäisinä ja kuinka paljon ohjattua toimintaa he kaipaavat ja jaksavat. Jotkut kaipaavat vähän enemmän vapaata tai kavereiden kanssa olemista. Toiset taas nauttivat enemmän ohjatusta tekemisestä.

Kannattaako lasta patistaa harrastuksiin?

– Ihan varmasti kaikissa harrastuksissa tulee jossain kohtaa se, ettei lasta välttämättä innosta mennä. Kyllä vanhempi voi ihan hyvin pikkaisen patistaa sinne harrastukseen lähtemään. Me kaikki tiedämme, miten vaikeaa se on joskus lähteä vaikka jumppaamaan työpäivän jälkeen. Samalla tavalla lapsella voi olla hankalaa katkaista se jokin mukava tekeminen, ja lähteminen voi tuntua raskaalta. Ja voi olla, että se vaatii useamman kerran, ennen kuin lapsi innostuu uudesta harrastuksesta ja oppii tuntemaan ryhmäläisiä. Alkuun voi tarvita muutamankin kerran, että aikuinen rohkaisee lähtemään. Harrastukset voivat olla myös hyvä paikka harjoitella sitoutumista toimintaan.

Onko harrastuksien hyvä olla myös liikunnallisia?

– Tietty määrä liikuntaa täytyy ihan terveydellisistä syistä kuulua lapseen päivään, mutta sen ei tarvitse olla ohjattua. Ihan yhtä hyvää liikuntaa on hyppiminen scoottiparkissa kavereiden kesken. Jos lapsi liikkuu kavereiden kanssa ulkona ja pyöräilee kouluun, niin liikuntaa voi tulla ihan riittävästi ilman ohjattua liikuntaharrastustakin.

poika venyttelee
AOP

Ovatko lasten harrastukset pakollisia?

– Ei se harrastaminen lapsen kehitykselle tai elämälle mitenkään välttämätöntä ole, mutta kyllähän se tuo mukavaa rytmiä viikkoon ja tarjoaa myös erilaisia haasteita ja onnistumisen kokemuksia.

Miten lapselle löytyy hyvä harrastus?

– Varmasti vain kokeilemalla. Lapsella voi olla jokin ajatus jostain, minkä tyyppisiä juttuja hän tykkäisi tehdä. Aikuinen voi olla ohjaamassa lasta löytämään oman kiinnostuksen mukaista tekemistä. Lapselle on hyvä kertoa, että harrastusta voi kokeilla ja sitten lopettaa, jos tekeminen en tunnukaan mieluisalta. Kyllähän me aikuisetkin teemme niin, että aloitamme useita erilaisia harrastuksia. Kokeiluja tarvitaan, ennen kuin tietää mikä oma juttu

Kuinka paljon vanhemman on oltava läsnä?

– Kyllähän harrastukset nykyään vaativat perheiltä panostusta ja kärryillä olemista. Tästä olisi hyvä myös yhdessä harrastusryhmän ohjaajien ja vanhempien kesken keskustella, että kuinka paljon sitoutumista vanhemmilta odotetaan. Samalla varmistetaan, että kaikki lapset voivat osallistua, vaikka vanhemmilla ei olisikaan mahdollisuutta olla aktiivisesti harrastustoiminnassa mukana. Myös lapsilla on erilaisia odotuksia – toiset tykkäävät että harrastus on enemmän oma juttu ja toiset tykkäävät, että vanhemmat seuraavat esimerkiksi treenejä. Tämä voi myös muuttua lapsen kasvaessa.

Voiko harrastuksia olla liikaa?

– Kyllä varmasti voi. Kyllä lapsi voi väsyä, jos ohjattua harrastamista on niin paljon ettei ehdi kavereiden kanssa tekemään mitään muuta. Lapsi tarvitsee niitä hetkiä, kun saa itse suunnitella tekemisiään ja olla kavereiden kanssa. Jos tuntuu siltä, että harrastukseen lähteminen on aina vaikeaa tai lapsi vaikuttaa väsyneeltä tai on jotenkin kiukkuisempi niinä päivinä, kun pitäisi lähteä harrastamaan, niin se voi tarkoittaa sitä että harrastamista on liikaa.

Kuinka paljon lapsi tarvitsee vapaa-aikaa?

– Lapsi tarvitsee vapaa-aikaa niin paljon, että kokee elämässään olevan tarpeeksi kaikkia puolia. On ohjattua tekemistä, ja aikaa vapaaseen olemiseen sekä tekemiseen. Se riippuu paljon lapsesta ja esimerkiksi myös siitä, millaisella alueella asutaan ja kuinka paljon siinä on kavereita on ympärillä.

Lue myös:

Tutkimus: Liikunta parantaa koulumenestystä ja lisää kouluttautumista – liikkuvilla lapsilla puoli numeroa parempi keskiarvo