Helsingin pelastuslaitos helisemässä kasvavan tehtävämäärän kanssa: "Kahta hommaa ei voi hoitaa päällekkäin"

Ensihoitopäällikön mukaan on tavallista, että kaikki autot ovat ajossa ja asiakkaat joutuvat jonottamaan apua.

pelastustoimi
Liikenneonnettomuus Mannerheimintiellä
Bussiturma Helsingin Mannerheimintiellä työllisti pelastuslaitosta 8.8.2017Ronnie Holmberg / Yle

Viime viikko vaati Helsingin pelastuslaitokselta todellista venymistä. Tiistaina liki samalla kellonlyömällä tulleet kolme korkeariskistä hälytystä muiden tehtävien päälle johtivat tilanteeseen, jossa koko kapasiteetti oli käytössä – viimeistä paloautoa ja ambulanssia myöten.

– Tämä on meidän normitilanne, resurssit ovat välillä todella nihkeät ja meillä ei välttämättä ole heti laittaa yksikköä potilaan luokse, kertoo ensihoitopäällikkö Kari Porthan.

Porthanin mukaan tehtäviä joudutaan jonouttamaan ja ihminen ei välttämättä saa apua niin nopeasti kuin pelastuslaitos haluaisi.

Resurssit ovat välillä todella nihkeät ja meillä ei välttämättä ole heti laittaa yksikköä potilaan luokse.

Kari Porthan, ensihoitopäällikkö, Helsingin pelastuslaitos

Osaltaan pelastuslaitosta kuormittavat niin sanonut kiireettömät tapaukset, joihin ensihoito on hälytetty paikalle.

HUS, pelastuslaitos sekä Helsingin sosiaali- ja terveystoimi pohtivatkin parhaillaan, miten kotihoidon asiakkaiden hoito akuuttitilanteessa voitaisiin järjestää niin, ettei asiakasta tarvitse siirtää ambulanssilla sairaalaan ja apua saisi myös muualta kuin soittamalla hätänumeroon.

– Sellaisissakin tilanteissa, joissa henki ei ole karkaamassa ihmiset ansaitsevat ammattilaisen apua, mutta kahta hommaa ei voi hoitaa päällekkäin, sanoo ensihoidon vastuulääkäri Teuvo Määttä, HYKS Akuutista.

Ensihoidon järjestämisvastuu kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS Akuutille. Käytännössä ensihoito on järjestetty yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.

Tarvittaessa konttorin väki hyppää kentälle

Helsinki on haasteellinen. Tuhansia uusia asukkaita muuttaa kaupunkiin joka vuosi ja samalla väki vanhenee. Arkipäivisin Helsingissä on jopa 700 000 ihmistä, kaupungissa työssäkäyvät mukaan lukien.

Erilaiset sosiaaliset ongelmat sekä alkoholin ja päihteiden aiheuttamat ongelmat painottuvat pääkaupunkiseudulle.

Lisäksi liikenne on vilkasta ja oman lisänsä tuovat raitiovaunuverkosto ja metroliikenne sekä satamat, lentoaseman läheisyys, maanalaiset tilat, korkeat rakennukset ja lukuisat Helsingissä järjestettävät massatapahtumat.

Haasteista huolimatta pelastuslaitos lupaa, että apu toimitetaan perille tavalla tai toisella. Pääkaupunkiseudulla ei tunneta kuntarajoja vaan lähin vapaa yksikkö rientää hätiin.

Konttorihommissakin on jouston varaa, sillä päivisin ambulanssilääkäreitä on myös toimistotöissä, kertoo ensihoidon vastuulääkäri Teuvo Määttä.

– Virka-aikana tällaiset operatiiviset tehtävät, hätätilanteet menevät aina etusijalle. Silloin pannaan kokoukselle piste ja aletaan hommiin.

Liikenneonnettomuus Mannerheimintiellä
Mannerheimintiellä elokuussa tapahtunut liikenneonnettomuus oli yksi kolmesta liki samanaikaisesti tapahtuneesta korkeariskisestä hälytystehtävästä.Ronnie Holmberg / Yle

Kiira-myrskyn kaltaisissa tilanteissa sopimuspalokuntien apu on korvaamatonta

Helsingin pelastuslaitoksen mukaan väki vielä venyy ja kalusto riittää, mutta muutama ensihoitoyksikkö ja tusinan verran palomiehiä lisää helpottaisivat nykyistä tilannetta ratkaisevasti.

Esimerkiksi Jätkäsaaren pelastusasema on yhä ilman palomiehitystä. Siellä päivystää ainoastaan ensihoitoyksikkö, vaikka alueella on runsaasti uutta asutusta sekä satama.

Pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki sanoo, että ongelmana on sekä niukka budjetti että koulutuksen vaativuus. Helsingissä palomiehen vakanssin saa ainoastaan henkilö, joka on myös ensihoitaja. Virkoja on tälläkin hetkellä täyttämättä.

– Vahvuus näkyy nimenomaan ruuhkapäivinä, kun kuka tahansa kohteeseen saapuva palomies kykenee olemaan sekä ensihoitaja että pelastustilanteen johtaja, sammuttamaan tulipalon ja hoitamaan potilaita.

Kuka tahansa kohteeseen saapuva palomies kykenee olemaan sekä ensihoitaja että pelastustilanteen johtaja.

Jari Korkiamäki, pelastusjohtaja, Helsingin pelastuslaitos

Viime viikon loppuun osuneen Kiira-myrskyn kaltainen satojen hälytysten suma on jo niin haastava tilanne, että sopimuspalokuntien apu on korvaamatonta.

Raivaustöitä Helsingin Pakilassa.
Raivaustöitä Helsingin Pakilassa.Tiina von Martens / Yle

Helsingissä on 14 sopimuspalokuntaa, joista arkena jokin joudutaan hälyttämään varikkovalmiuteen parin viikon välein.

– Sopimuspalokunnista saamme 14 yksiköllistä miestä eli melkein 300 kaveria, jos tarvitsemme. Toki puolen tunnin viiveellä, Korkiamäki kertoo.