Koe uusi yle.fi

Lukutaidon rapautuminen näkyy äidinkielen tunneilla: "Muutaman sivun novelli on monelle liian pitkä teksti"

äidinkieli (oppiaineet)
Äidinkielen tunnin lukupiiri.
Juha Kemppainen / Yle

Luku- ja kirjoitustaito heikkenevät. Sanavarasto kapenee. Pitkien tekstien ymmärtämisessä esiintyy vaikeuksia. Kielenkäytöstä puuttuvat synonyymit ja sävyt.

Tutkimustulokset suomalaisen nuorison lukutaidon rapautumisesta näyttäytyvät totena yläkoulujen ja lukioiden äidinkielen tunneilla.

Juttua varten haastateltujen satakuntalaisten opettajien kokemukset muistuttavat toisiaan.

Marja-Kaisa Roivainen on toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana kohta 30 vuotta. Hän on joutunut todistamaan oppilaiden tason epämiellyttävää kehityskaarta.

– Monilla on ongelmia pitkien ja käsitteellisten tekstien ymmärtämisessä. Näin varttuneempana joutuu myös jatkuvasti yllättymään siitä, miten nuoret eivät välttämättä ymmärrä minulle tuttuja suomen sanoja, Roivainen kertoo.

Somesta opitaan tiivis ilmaisu

Konkreettisimmin sukupolvien väliset erot kielessä näkyvät ja kuuluvat somekielen siirtymisenä tunneille.

Pienet alkukirjaimet ja hymiöt esiintyvät asiateksteissä. Ilmaisu on tiivistä ja siitä puuttuvat sävyt sekä vivahteet.

– Valitettavasti somekielen lyhyys ja huolettomuus jäävät monille ensisijaiseksi tavaksi käyttää kieltä. Malli on vahva, kommentoi äidinkielen opettaja Tiina Leino-Jussila Porin Lyseon lukiosta.

Porin Kuninkaanhaan koulun äidinkielen opettaja Annimaria Laukola-Lehtonen näkee, miten somepalveluissa käytettävän kielen lisäksi myös kielenkäytön kulttuuri on murroksessa.

Valitettavasti somekielen lyhyys ja huolettomuus jäävät monille ensisijaiseksi tavaksi käyttää kieltä.

opettaja Tiina Leino-Jussila

– Tuntuu kuin kaikkea ja kaikista olisi lupa sanoa. Yksi tärkeimmistä asioista nykyään on, että oppisi käyttämään oikeaa kieltä oikeassa paikassa, Laukola-Lehtonen toteaa.

Kirjallisuus ei kiinnosta

Nuorten kielitaidon hyytymistä ja sanavaraston kapenemista ei selitä pelkkä somessa käytettävä ilmaisutapa. Ilmiön keskiössä on se tosiasia, ettei nuoriso lue kirjallisuutta.

Turun yliopiston äidinkielen opetuksen apulaisprofessori Sara Routarinteen mukaan taitavimpia kielenkäyttäjiä ovat ne, jotka lukevat monipuolisesti eri tekstilajeja.

– Pelkkä sometus ja nettiselailu eivät harjaannuta pitkien tekstien lukemisen ja kirjoittamisen taitoa, Routarinne toteaa.

Routarinne korostaa, miten pidempien ja johdonmukaisesti kirjoitutettujen tekstien laatiminen on taito, joka vaatii harjoittelua. Silloin ei hänen mukaansa pitäisi keskittyä pilkkuvirheisiin, eikä yhdyssanamokiin.

Joskus kuitenkin tuntuu, että yhdyssanapäivittelyssä ei nähdä metsää puilta.

apulaisprofessori Sara Routarinne, Turun yliopisto

– Ajattelu- ja opiskelutaitojen kannalta kyky pitää laaja teksti koossa on tärkeämpi taito kuin oikeinkirjoituksen hallinta. Sekin on toki tärkeää. Joskus kuitenkin tuntuu, että yhdyssanapäivittelyssä ei nähdä metsää puilta. Metsä tässä on nimenomaan se laaja teksti.

Juuri pitkien ja johdonmukaisten tekstirakenteiden tuottaminen on joillekin oppilaille äärimmäisen haastavaa. Sen vahvistavat kaikki haastatellut opettajat sekä tutkija.

– Muutama sivun mittainen novelli on monelle liian pitkä teksti. Ajatus siitä, että koko luokka lukisi - vaikka lyhyehkönkin - kokonaisteoksen, on nykyään utopiaa, opettaja Annimaria Laukola-Lehtonen toteaa.

Sara Routarinne
Tutkija Sara Routarinne korostaa, että kirjoittaminen on harjoittelua vaativa taito. Kalle Mäkelä / Yle

Erot taidoissa valtavia

Ulvilan lukiossa opettava Marja-Kaisa Roivainen on huomannut, miten kuilu lahjakkaiden ja osaamattomien oppilaiden välillä on leventynyt.

– Toiset lukioon tulevat ovat todella taitavia. Osalla taas on suuria puutteita. Ongelmia syntyy muun muassa pitkien ja käsitteellisten tekstien ymmärtämisessä.

Ajatus siitä, että koko luokka lukisi - vaikka lyhyehkönkin - kokonaisteoksen, on nykyään utopiaa.

opettaja Annimaria Laukola-Lehtonen

Annimaria Laukola-Lehtonen näkee tunneillaan vapaa-ajalla kirjallisuutta lukevien ja lukemattomien välillä suuria eroja.

– He eroavat valtavasti sanavarastoltaan, kyvyltään lukea ja ymmärtää sekä kirjoittaa rakenteellisesti ehjää tekstiä. Valitettavasti joukossa on paljon nuoria, jotka eivät pysy mukana puutteellisen kielitaidon takia.

Porin Lyseon Tiina Leino-Jussilan havainnot kertovat samasta, karusta ongelmasta.

– Joillekin pidempien tekstien lukeminen, saati kirjoittaminen, on jopa mahdotonta.

Audiovisuaalinen ähky?

Syyttävä sormi osoittaa herkästi nuorison hyppysissä herkeämättä oleviin älylaitteisiin. Sosiaalisessa mediassa surffailun voi helposti olettaa kannustavan irralliseen ja paikasta toiseen poukkoilevaan ulosantiin.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että laitteitahan käytetään nimenomaan kommunikointiin - erityisesti kirjoittamiseen. Eikö se ole juuri sitä harjoittelua, jota tarvitaan?

Tutkija Sara Routarinteen mukaan nuorilla onkin hallussa modernit tekstityypit ja -kulttuurit. Se on myös maailma, josta koulu- ja yliopistoväki ei halua jättäytyä ulkopuolelle.

– Emme tiedä, millaisia taitoja tulevaisuudessa arvostetaan. Muutokseen ei voi siis suhtautua pelkästään kriittisesti. Koulujen tulisi kuitenkin panostaa myös perinteisen kielen opettamiseen.

Digi ei ole välttämättä ratkaisu

Nuorten lukuinnon herättäminen on nyt teema, joka hallitsee äidinkielen opettajien työnkuvaa. Siihen ei välttämättä löydy ratkaisua digimaailmasta, toisin kuin usein oletetaan.

Lukemista edistävän järjestön, Lukukeskuksen teettämässä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) havaittiin, että neljäsluokkalaiset lukivat mieluummin fyysistä kirjaa kuin selasivat tablettia.

Emme tiedä, millaisia taitoja tulevaisuudessa arvostetaan. Muutokseen ei voi siis suhtautua pelkästään kriittisesti.

apulaisprofessori Sara Routarinne, Turun yliopisto

– Tuntuu siltä, että kirjainten piirtämisellä ja paperille kirjoittamisella on vielä funktionsa. Ei ainoastaan tekstin tuottamisessa vaan myös esteettisenä elämyksenä, Routarinne toteaa.

Ratkaisu lasten lukumotivaation ruokkimiseen voisi tutkijan mielestä löytyä kannustimista, kuten kouluissa jaettavista lukustipendeistä. Suurin merkitys on kuitenkin kotitaustalla.

– Näyttäisi siltä, että kotona lapsille lukeminen on vähentynyt. Sen seurauksia emme vielä tiedä, mutta Suomessa on ainakin ollut vahva perinne iltasatujen lukemisesta. Sitä kannattaisi pitää yllä, Routarinne sanoo.

Muokattu: 17.08.2017: Lisätty Tiina Leino-Jussilan titteli.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja