77-vuotiasta Hellevi Partasta ällöttää mummottelu: Puhuisivat meistä edes naisina ja miehinä

Suomalaisten mielestä vanheneminen on yleensä hitautta ja muistisairauksia. Kliseistä ajatusta yritetään kääntää totuudenmukaisemmaksi.

ikääntyminen
Hellevi Partanen Joensuusta
77-vuotias Hellevi Partanen on joskus joutunut jopa todistelemaan, että on jo eläkeikäinen.Nelli Kallinen / Yle

Pitkät lakatut kynnet, kultaisilla sormuksilla vuoratut sormet, farkkurotsi ja tuikkivat silmät, tästä kaikesta tunnistaa joensuulaisen Hellevi Partasen.

– Ihmiset ovat jopa tulleet sanomaan, että minun pitäisi osata pukeutua iän edellyttämällä tavalla. Ai että minusta on sitten ihanaa kulkea farkkuvaatteissa ihan tahallaan, nainen naurahtaa.

Hellevi Partanen on esimerkki ikäihmisestä, joka ei suostu asettumaan yhteiskunnan asettamaan muottiin.

En pelkää ikääntymisessä mitään. En pelkää edes kuolemaa.

Hellevi Partanen

Vanhenemisen psykologiaan perehtyneen psykologi ja tietokirjailija Marja Saarenheimon mukaan suomalaisessa kulttuurissa on pitkään ollut tapana keskittyä vanhenemista ja vanhuutta käsittelevissä keskusteluissa vanhuuden mukana tuomiin menetyksiin ja rajoituksiin: esimerkiksi muistiongelmiin ja toiminnan hidastumiseen.

_Vanhenemisen taito _-teoksen kirjoittanut Saarenheimo pyrkii kääntämään keskustelun päinvastaiseen suuntaan.

– Esimerkiksi se, että ihminen vanhetessaan hidastuu, voi tuntua aluksi kielteiseltä. Näkökulmaa vaihtamalla voikin nähdä, mitä hyvää hidastuminen tuo mukanaan. Hitaana tekee esimerkiksi harkitumpia päätöksiä, Saarenheimo kertoo.

20 000 askelta päivässä, vaikka hitain askelin

77-vuotias Hellevi Partanen on huomannut iän tuomat muutokset kehossaan, mutta ei anna sen haitata tahtiaan. Siitä kertoo naisen askelmittarikin: Partanen kävelee päivittäin 20 000 askelta.

– Kävely on hidastunut ja hartiat painuneet kasaan. Mutta ei se minua haittaa, eikä kenenkään muunkaan tarvitse ajatella, että oho, kuinka kyttyrässä tuo kävelee.

– En pelkää ikääntymisessä mitään. En pelkää edes kuolemaa, Partanen kertoo.

Hellevi Partanen, Joensuu
Hellevi Partasen pitkät kynnet ovat aiheuttaneet ihmisissä ihmetystä ja kateuttakin.Nelli Kallinen / Yle

Peräti 13 kertaa leikkauspöydälle joutunut nainen on voittanut rintasyövän kahdesti ja aivokalvokasvaimen kolme kertaa.

– Olen senkin sanonut tyttärelleni ja tyttärentyttärelleni, että kuolinilmoituksessani ei saa lukea: mummi nukkui pois_._ Kun ihminen lopettaa hengittämisen, hän kuolee, ei nuku, Partanen sanoo.

"Yhteiskunta pitää ikääntyneitä raihnaisina"

Psykologi Marja Saarenheimon mukaan yhteiskunnan vanhanaikainen ajattelu ja suhtautuminen vanhuksiin voi pahimmillaan johtaa ikäihmisten syrjäytymiseen.

– Ihmiset elävät pidempään kuin ennen, mikä tarkoittaa sitä, että he elävät hyväkuntoisina paljon pidempään kuin aikoinaan. Siitä huolimatta yhteiskunnassa ajatellaan ikääntyvien kohdalla nimenomaan raihnaistumista.

– Helposti käy niin, että eläkkeelle jäävä ihminen tulee sysätyksi syrjään yhteiskunnasta, vaikka hänellä olisi vielä vaikka miten paljon annettavaa, Saarenheimo kertoo.

Useat eläkkeelle jäävät ovat esimerkiksi vielä täysin työkykyisiä ja halukkaita jatkamaan työntekoa jossakin muodossa.

Nuorempien ihmisten lässytys ärsyttää

Myös Hellevi Partanen on huomannut, ettei Suomessa aina osata suhtautua ikäihmisiin kunnioittavasti. Ärsytystä herättää erityisesti tapa, jolla osa ihmisistä senioreja puhuttelee.

Ikäihmisten pitäminen yhteiskunnan taakkana on aliarvioimista. Meissähän on voimavaraa vaikka kuinka paljon.

Hellevi Partanen

– Keski-ikäiset ihmiset tahtovat puhua meistä mummoina ja pappoina. Puhuisivat edes naisista ja miehistä. Onneksi nuoriso osaa jo puhua eri tavalla.

Partanen on törmännyt elämänsä aikana myös tilanteisiin, joissa nuoremmat ihmiset lässyttävät senioreille.

– Eihän vauvoillekaan tarvitse lässyttää, heillekin pitää puhua ihan normaalisti. Meitä vanhuksia verrataan kuitenkin hyvin usein vauvoihin ja ajatellaan, että olemme samassa asemassa.

– Ikäihmisten pitäminen yhteiskunnan taakkana on aliarvioimista. Meissähän on voimavaraa vaikka kuinka paljon, Partanen painottaa.