Töihin täytyy mennä myös lakon aikana – oli kulkuneuvoa tai ei

Junaliikenteen seisahtuminen ei kelpaa poissaoloperusteeksi työpaikalta. Jos työntekijää ei näy, hän voi jäädä ilman palkkaa.

Junalakko
Lakkoilmoitus Helsingin rautatieasemalla 14. elokuuta
Lakkoilmoitus Helsingin rautatieasemalla 14. elokuuta.Anni Reenpää / Lehtikuva

Veturimiesten lakko voi aiheuttaa monelle kaukaa töissä käyvälle ylipääsemättömiä vaikeuksia. Miten työpaikalle hankkiutuu esimerkiksi yksinhuoltaja, joka asuu toisella paikkakunnalla? Huonolla tuurilla korvaavaa kyytiä ei löydy – varsinkin, jos lapset pitää saada hoidosta pois tiettyyn aikaan.

Palvelualojen työnantajat Palta Ry on yksi suurimmista EK:n jäsenliitoista. Paltan varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto uskoo, että monella työpaikalla ongelmat on hoidettu sopimalla.

– Nyt, kun tilanne on tiedetty jo etukäteen, työpaikoilla voidaan sopia, että työt tehdään etäpäivänä. Sekin on tietysti vaihtoehto, että junalakon aikana vietetään vuosilomaa, Aarto sanoo.

Laki on tiukka

Jos töihintulosta syntyy riita, lakikirja ei suhtaudu työntekijään kovin suopeasti. Liikenneoloista huolimatta työntekijällä on vastuu työpaikalle ilmaantumisesta.

– Juridisesti vastuu on työntekijällä. Jos työntekijää ei työpaikalla näy, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa hänelle palkkaa, Aarto sanoo.

Saman vahvistaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

– Kurjaltahan se kuulostaa, mutta lain mukaan työntekijän on tehtävä kaikkensa sen eteen, että ilmaantuu työpaikalle. Ei tunnu ihan reilulta, mutta monilla työpaikoilla ongelmat varmasti myös ymmärretään ja asioista on voitu ennalta sopia, Antila toteaa.

Työsuhde ei katkea vaikka työmatka katkeaa

Riitatilanteessa palkattomuus on silti pahin seuraus.

– Kenenkään työnantajan ei ole varmasti syytä lähteä työntekijän työsuhdetta purkamaan, vaikka joku lakon vaikutusten vuoksi ei töihin ilmaantuisikaan, Aarto sanoo.

SAK:n Antila muistuttaa, että vaikka häiriö joukkoliikenteessä on mittava, ei tilanne silti aivan ylipääsemätön ole.

– Meillä yli puolet palkansaajista tekee sellaista työtä, että etänä työskentely on mahdollista. Samoin suuri osa työntekijöistä on sellaisen työaikajärjestelmän piirissä, jossa lasketaan työaikasaldoa. Ei ole varmaan ylivoimaista käyttää kertyneitä ylitunteja tai ottaa vapaapäivä työaikavelaksi, Antila pohtii.