Kehno kesä ja paljon petoja – metsäkanalintujen kannat heikentyivät entisestään

Kolea alkukesä vaikeutti metsäkanalintujen pesintää. Poikastuotto oli heikko kolmatta vuotta peräkkäin.

metsäkanat
Pyy pitää reviriään kuusimetsikössä.
Jari Flin / Yle

Kylmä kesä verotti metsäkanalintujen poikastuotantoa. Kahden huonon vuoden jälkeen poikastuoton paraneminen olisi vaatinut hyvät olosuhteet.

Pesimistä hankaloitti myös saalistuspaine. Etenkin Pohjois-Suomessa pienpetoja on kahden hyvän myyrävuoden jälkeen runsaasti.

Myyräkannat ovat kuitenkin romahtaneet, ja petojen on ollut etsittävä muuta saalista. Saalistuspaine onkin kohdistunut osin metsäkanalintujen pesin ja poikasiin.

Kannat viiden vuoden keskiarvon alapuolella

Riistakolmiolaskennat (siirryt toiseen palveluun) kertovat, että Metson kanta on viiden vuoden keskitason alapuolella kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Etelä-Hämeessä ja Pohjanmaan rannikolla metsoja on yli puolet vähemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin.

Viime vuodesta metsojen määrä väheni noin puolessa maakunnista, mutta koko maan tasolla kanta on sama kuin viime vuonna.

Teeren, pyyn ja riekon kanta on myös viimeisen viiden vuoden keskiarvon alapuolella lähes kaikissa maakunnissa. Koko maan teerikanta kasvoi hieman viime vuodesta, samoin pyyn.

Laskua pidemmän aikaa

Kesäkausi oli kylmä keväästä alkaen, ja jo huhtikuu oli tavanomaista viileämpi. Toukokuu oli jopa kolme astetta kylmempi kuin tavallisesti. Tilastojen mukaan toukokuu on näin kolea Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vain muutamia kertoja sadassa vuodessa.

Kevään viivästyminen ei sinällään suoraan vaikuttanut metsäkanalintujen pesinnän onnistumiseen, mutta kun sekä kesä- että heinäkuu olivat myös kylmiä, yhteisvaikutus kertautui. Lapissa heinäkuun alun räntäsade heikensi lintujen pesimismenestystä.

Kanalintujen kannat ovat normaalisti vaihtelevia, mutta nyt kannat ovat laskeneet tasaisesti jo pidemmän aikaa.