yle.fi-etusivu

Tobju kivimöhkäleh tazazeh painelehes kallivozen piäl – moine on Suomen luonnon petties luajittu čuudo

Tobju kivimöhkäleh huogavuu pienen kallivozen piäl. Ozutahes, buitegu se voibi hos konzu pakkuo siepäi iäres. Yhtelläh kivi, kuduadu sanotah Kummakivekse, on olluh omal paikal jo vuozituhanzien aigua.

Yle Uudizet karjalakse
Ihmisiä Kummakivellä
Joga keziä kaččomah Kummakivie kävyy äijy rahvastu.Pyry Sarkiola / Yle

Kummakivi sijaiččou Suvi-Karjalas Ruokolahtel Hauklapin kyläs lähäl Puumalan rajua. Čuurudorogu viey mašinoin kiändökohtale, kuspäi zavodih kaidu troppaine. Sidä troppastu myöte astu vai dai puutut Kummakivellyö, kuduassah on matkua nenga puolikilometrii.

Tädä ei suas uskuo. Pienen kallivozen piäle on sijoitunnuhes ylen tobju kivi, kudai buitegu kumman avul pyzyy sie eigo ni paku.

– Kummakivi on seiččie metrii levevytty da viizi metrii korgevuttu. Painau se läs 500 tonnua, sanou ruokolahtelaine Esko Piiparinen.

Vie se-tämä vuozi tagaperin Piiparinen oli yrittäjänny lähäl olijas Valkinhovis. 47 vuvven aigua häi toi turistoi kummastelemahes Kummakivie.

Nygöi kohtal ei ole ozuttehii: sen sijaičendu pidäy tiediä. Jälgilöi myö nägyy, gu kävijiä on olluh.

– Talvel tänne ei himoita tulla, ga kezäl kävyy varmahgi sadoi ristikanzoi, sanou Piiparinen.

Kummakiven pintaa
Kummakivi da sen al olii kallivoine omua pindua myöte ollah ihan eriluaduzet. Pyry Sarkiola / Yle

Jiäkavven tuodu siirdomöhkäleh

Eräs vuozi tagaperin geologu Aimo Kejonen lähti eläkkehele. Enne sidä häi ruadoi Geologien tutkimuskeskukses Kuopios. Häi on tutkinuh suomelazii siirdomöhkälehii da kallivokololoi. Kummakivigi on hänelleh tuttu.

– Se on Suomen suurin da čomin, tovendau Kejonen.

Kejozen mugah kivi on tulluh kallivozen kohtah läs 11 000–12 000 vuottu tagaperin. Silloi muan pinnan peitti jiäkavven sangei jiä. Jiämassat tuodih keräle tobjua siirdomöhkälehty.

– Tämä möhkäleh on olluh kiinni jiäs, ga konzu jiä rubei sulamah, möhkäleh on olluh jo kallivozen piäl da sit jiännyh sih.

Kummakiven lähäl nägyy muudugi suurdu jiäkavven tuoduu kivimöhkälehty. Kejozen mugah net ollah tuldu tänne lähälpäi.

– Ehkoi läs kymmenen kilometrin piäspäi. Kummakivi on šarmakko, mi vihjuau sih, gu se ei ole pyörinyh eigo ni olluh pitkäs matkas.

Kummakiven al olijan kallivozen pindu on omas puoles ihan tazaine, mi sanou sih näh, gu jiäkavven liikkujat massat tazoitettih aluskallivon šarmakot kohtat.

Geologan Aimo Kejozen mugah Kummakiven luadu on moine ylelline, da sendäh ei ni malteta sanuo kiven alguperästy kodipaikkua.

Kyltti kivessä
Kummakivi on suojeltu, eigo ni sua sen piäle nosta.Pyry Sarkiola / Yle

Baugui kallivoine

Kummakivi on moine kummalline, ga kai vois duumaija, gu sen nimigi on tulluh kummalližuospäi. Esko Piiparinen ottau kepin da koputtau sil Kummakiven al olijua kallivostu.

Kallivozespäi kuuluu moine baugu, kudaman perustehel vois duumaija, gu kallivoine olis ondo. Iäni muuttuu sen mugah, mih kohtah kepil lyöt.

Täs kuuluu moine kummalline baugu, kudaman täh, sanotah, kivi ongi suannuh oman nimen.

Se on Suomen suurin da čomin.

Aimo Kejonen

Kummakives nägyy on vuozituhanzien aigua vihmanke valunuh minerualua, mindäh Kummakiven alle olijah kallivozeh on roinnuh uuzi pindu.

Pindu on erähis kohtis lohkeilluh, sendäh gu rahvas ollah omil keppilöil lyödy kallivostu da kuunneltu omaluadustu bauguu. Pinnan al on tyhjy, da sinne hyvingi syndyy hos miehen ezisormi.

Kummakiven pintaa
Kengi on nähnyh täs jänöin, kengi naizen kuvan. Kummakiven alahazes puoles olijat kuvazet viritetäh mielikuvitustu.Pyry Sarkiola / Yle

Suojeltu kivi

Kummakivi ei ole kiinni kallivozes ihan tazazesti. Kiven alahaine pindu on ebätazaine, mindäh Kummakiven da sen al olijan kallivozen keskes äijäs kohtas läbi pastau päiväine. Suuren painon täh kivi ei ni siirry omas kohtaspäi nikunne.

Esko Piiparinen on kuulluh, gu ven’alazet matkuniekat ollah käydy kaččomah Kummakivie jo 1800-luvul. Sanotah, gu 1900-luvun algupuoliškol kiven piäle oli pandu pualikkupordahat, da paikalline nuorižo buitegu olis viettänyh sie omua joudoaigua.

Vuvves 1962 algajen kivi on olluh suojeltu, eigo sua sen piäle enämbiä nosta.

Yhtelläh Kummakivi on jygei löydiä, sendäh gu sinne ei ole nimittumua ozutehtu.

– Ozuttehet pannah varmahgi jo tulien kezän, sanou Ruokolahten kunnanjohtai Antti Pätilä.

Tarkoituksennu on suaja täs kohtas vuitti Saimuale planiiruittuu geoparkii, kudai ozuttas omaluaduzii jiäkavven jätettylöi jälgilöi da jiäkavven vaikutustu Saimuan lähäl.

Polku metsässä
Kummakivellyö matkua on märrähkyö troppastu myöte läs puoldu kilometrii.Petri Kivimäki/Yle

Nenga puutut Kummakivellyö

Ruokolahten da Puumalan keskizel dorogalpäi noumeru 62 kiändyy Hauklapintie. Ruokolahten keskelpäi matkua tiešuarassah on läs 27 kilometrii.

Aja Hauklapintiedy myöte. Tie muuttuu erähän kilometrin piäs Mändylahtentiekse. Konzu olet ajanuh tielpäi 62 nenga 10 kilometrii, huruale kiändyy Kummakiventie. Aja Kummakiventiedy myöte läs 500 metrii, kuni oigiele ei kiänny kaidu čuurudorogu. Sen piäs läs 200 metrin jälles on mašinoin kiändöpaikku.

Kiändöpaikan piäs zavodih troppaine, kudai on merkattu nuoral. Astu troppastu myöte nenga 500 metrii, mugai puutut Kummakivellyö.

Kummakivi
Kivie nikui et liikahuta käzil.Pyry Sarkiola/Yle

Luve sežo

Valtava kivilohkare tasapainoilee kallion päällä – täydellinen sattuma loi Suomen luonnon käsittämättömän ihmeen