Saikutatko? Työnantaja voi puuttua poissaoloihin: palkka pois, korvaavaa työtä ja keskustelu

Lääkärin mielestä työpaikan ristiriidat tai epäilyttävät sairauslomat kannattaisi selvittää työpaikalla eikä sairauslomalla.

sairauspoissaolo
Työntekijä jonottaa työterveyshuollossa.
Lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus on vain suositus poissaoloon. Sairauspoissaolon palkallisuudesta päättää työnantaja.Tiina Jutila / Yle

Sairauslomalapun hakija saattaa yllättyä kovasti, kun työnantaja sanookin, että työntekijä voikin tehdä vaikkapa paperitöitä kun asiakaspalvelu ei sujukaan esimerkiksi äänen menetyksen vuoksi.

Varatuomari Kaija Kess toteaa suoraan, että lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus on vain lääkärin antama lausunto potilaan työkyvystä tai työkyvyttömyydestä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäri ei päätä sairauslomasta, eikä varsinkaan sen palkallisuudesta. Esimies tekee sitten lomasta päätöksen lääkärinlausunnon perusteella.

Töissä pitää olla kivaa.

Riitta Uhrman

Terveystalon työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki vahvistaa asian.

– Se on vain suositus poissaoloon. Sairauspoissaolon palkallisuudesta päättää työnantaja.

Työntekijä voi potilassalaisuuteen vedoten piilottaa sairauden tunnistetiedot työnantajalta, mutta työnantajalla on palkanmaksua varten oikeus pyytää lisäselvityksiä. Diagnoosin koodi on siis käytännössä oltava tiedossa palkallista sairauspoissaoloa varten.

Lääkärin suositus poissaolosta ei velvoita työntekijääkään.

– Potilaallakaan ei ole mitään velvollisuutta noudattaa sitä, mutta hyvässä hoitosuhteessa näistä asioista keskustellaan niin, että myös potilas sitoutuu hoitoon. Jos poissaolo ei liity sairaudenhoitoon, niin palkanmaksuvelvoitetta ei ole, ohjeistaa Työterveyslaitoksen johtava ylilääkäri Kari-Pekka Martimo.

Oikeus sairausajan palkkaan

Laki kuitenkin turvaa työntekijän oikeuden sairausajan palkkaan, kun lääkäri on todennut sairauspoissaolon välttämättömäksi. Epäselvissä tapauksissa työnantaja voi pyytää lisäselvityksiä ja ottaa kantaa poissaolon palkallisuuteen.

– Työnantajan on ihan lainkin perusteella käytettävä työterveyslääkärin asiantuntemusta, koska työnantajalla ei ole lääketieteellistä asiantuntemusta, Kaija Kess sanoo.

Sairauspoissaolon palkan jäädyttämisiä tapahtuu Minna Pihlajamäen mukaan hyvin vähän. Tapaukset saattavat olla poikkeusdiagnooseja tai havaittuja aiheettomia saikuttamisia.

Esimerkiksi kauneusleikkaus ei ole peruste palkalliselle sairauspoissaololle.

– Tällaisissa tilanteissa työntekijä tekee päätöksen, jääkö hän pois vai ei. Sovitaan, että hän on palkattomalla vapaalla tai käyttää vuosilomiaan, Pihlajamäki sanoo.

Korvaavaa työtä ei ole, ellei siitä ole sovittu

Laki ei tunne korvaavan työn käsitettä. Mikäli korvaavasta työstä on erikseen sovittu alan työehtosopimuksessa, työnantaja voi velvoittaa työntekijän korvaavaan työhön, kunhan lääkäri on todennut henkilön olevan siihen työkykyinen.

Mutta voiko esimies kieltää henkilön sairausloman, vaikka lääkärinlausunto asiaan löytyy? Varatuomari Kaija Kess ei lähtisi kiistämään fyysisiä vammoja tai osoittamaan korvaavaa työtä esimerkiksi toimistossa jalkansa murtaneelle henkilölle.

– Enemmänkin sellaisia toistuvia henkilön omasta käyttäytymisestä johtuvia, niin sanottuja saikuttamisia voisi lähteä kiistämään. Jos esimerkiksi tiedetään varmasti, että henkilö on tosiasiassa terve, vaikka väittää olevansa sairas. Räikeissä tapauksissa työnantaja ottaa lääkärinlausunnon vastaan, mutta päättää, ettei myönnä palkallista sairauslomaa sen perusteella.

– Jos työnantaja päättää olla antamatta palkallista sairauslomaa, niin työntekijä käyttää lomapäiviään tähän lomaan, jos niitä on mahdollista antaa, Kess jatkaa.

Kädessä on Terveystalon vuoronumero.
Sairauspoissaolon palkan jäädyttämisiä tapahtuu hyvin vähän. Tapaukset saattavat olla poikkeusdiagnooseja tai havaittuja aiheettomia saikuttamisia.Toni Pitkänen / Yle

Korvaavasta työstä voidaan kuitenkin sopia työntekijän ja työnantajan kesken, vaikkei velvoitteita olekaan. Tällöin työntekijä tekee sairaudesta tai vammasta toipumisensa ajan korvaavia työtehtäviä.

3 600 työntekijän Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä korvaavan työn malli on otettu kokeiluun vasta viime syksynä.

– Henkilö saattaa lääkärin suosituksesta tehdä jotakin omaan työhön liittyvää, joka ei ole fyysisesti niin rasittavaa kuin alkuperäinen työ. On toki henkilön omassa harkinnassa, haluaako hän tehdä korvaavaa työtä, kertoo Kainuun soten henkilöstöjohtaja Riitta Uhrman.

Uhrman muistuttaa, että jos vaihtoehtona on pitkä sairastaminen, jonka aikana palkanmaksukin saattaisi loppua, kannattaa lähteä fyysisemmästä työstä paperitöihin jotta pysyy työn syrjässä kiinni. Ylilääkäri on samaa mieltä.

– Jos työntekijä on vuoden poissa ilman yhteydenottoa työnantajan tai työterveyden suunnalta, niin vain 20 prosentin todennäköisyydellä hän palaa töihin. Kun pystytään aidosti arvioimaan jäljelle jäänyttä työkykyä ja sopeutetaan työ siihen, niin se voi olla jopa kuntouttavaa tietyissä tapauksissa, sanoo Terveystalon työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki.

Lääkärin tehtävä ei ole asettua syyttäjän rooliin

Työterveyslaitoksen johtavan ylilääkärin Kari-Pekka Martimon mukaan lääkärin velvollisuus on aina luottaa potilaaseen.

– Siitä ei tule yhtään mitään, jos lääkäri ottaa kuulustelijan roolin ja selvittelee, puhuuko potilas totta vai ei. Tähän ei haluta tuoda mitään valvonnallisia elementtejä.

Välillä aiheettomia poissaoloja kuitenkin haetaan. Työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki tunnistaa ilmiön: kun tiedetään, ettei tietyiltä diagnoosiryhmiltä saa sairausajan palkkaa, niin sairausloman hakija saattaa yrittää hakea jotakin toista diagnoosia.

– Ei tulla ihan rehellisesti sanomaan, että on tällainen tilanne, vaan naamioidaan sairaus joksikin toiseksi, että sen palkan saisi.

Haluan aina kysyä omassa päässäni, mistä saikuttaminen johtuu.

Henri Leinonen

Martimon mukaan poisjääminen omalla ilmoituksella ei lisää aiheettomia sairauspoissaoloja.

– Tiedämme, että kaikkia järjestelmiä väärinkäytetään, mutta väärinkäyttäjien osuus oma ilmoitus -järjestelmässä on aivan marginaalinen verrattuna suureen enemmistöön, joka toimii rehellisesti näiden sääntöjen mukaan, Martimo kertoo.

– Enemmän keskustelua aiheettomista sairauspoissaoloista käydään kaduilla ja ehkä työpaikoillakin, mutta vastaanottotilanteessa ihmiset kertovat tilanteestaan hyvin rehellisesti ja avoimesti, Martimo jatkaa.

Lääkäri: ei sairauslomaa työpaikan konflikteihin

Varatuomari Kaija Kess havainnollistaa asiaa eräällä tositapahtumalla. Henkilö oli maanantaina tullut töihin aamupalaveriin. Hän oli vihainen ja väsynyt riideltyään viikonlopun miehensä kanssa.

Aamupalaverissa hänelle jaettiin epämiellyttävä työtehtävä, joka kiersi vuoron perään henkilöltä toiselle säännönmukaisesti. Nyt tuli siis hänen vuoronsa tehdä tämä työ. Hän sanoi siltä seisomalta, että hän ei sitä tee ja lähtee sairauslomalle.

– Jos tähän väliin esimies olisi ymmärtänyt soittaa työterveyteen ja sanoa lääkärille, että sieltä on tulossa henkilö, joka on näin sanonut, niin työterveys olisi voinut lähettää työntekijän takaisin töihin.

Sairaalan henkökuntaan kuuluva ihminen menossa ovesta sisään huoneeseen
Jos potilaan huono olo johtuu riitatilanteesta työpaikalla, tulisi lääkärin keskustella asiasta niin potilaan kuin hänen esimiestensä kanssa. Sairauslomalle jääminen ei kannata.Henrietta Hassinen / Yle

Minna Pihlajamäen mukaan työpaikan sisäisissä konfliktitilanteissa sairauslomaa ei tule antaa, sillä hankalat tilanteet voivat pitkittyessään muodostua suuriksikin ongelmiksi myös työntekijälle itselleen.

– Ristiriitatilanteet ovat työnjohdollisia. Se on vaarallista, jos työterveyshuolto lähtee näitä medikalisoimaan.

Pihlajamäen mukaan suosituksen poissaolosta voi kyllä kirjoittaa potilaan niin halutessa, mutta tällaisissa tilanteissa työnantaja tuskin suostuu maksamaan palkkaa. Tällaisissa asioissa pyritään käymään asia keskustellen rauhallisesti läpi sekä keskustelemaan myös työnantajan kanssa.

– Työterveyshuollossa meidän ei ole missään nimessä tarkoitus tehdä esimiehen työtä. Jos lääkäri huomaa, että nämä asiat liittyvät työyhteisöön, niin ensisijainen tavoite on keskustella työnantajan ja työntekijän kanssa.

Sillä yleensä myös pääsee pitkälle.

– Kun asiat selittää ja miettii yhdessä, mikä on paras ratkaisu, niin keskusteluyhteys löytyy. Se on kaikkien etu, että asioista keskustellaan.

Yksinkertaisella keinolla vähemmän poissaoloa

Kainuun sotessa työntekijät ovat sairaana poissa töistä keskimäärin 20 kalenteripäivänä vuodessa. Se on samaa luokkaa muiden sote-alueiden kanssa, mutta silti suuri luku, kertoo soten henkilöstöjohtaja Riitta Uhrman.

– 20 sairauspoissaolopäivää on todella paljon, koska se tarkoittaa, että henkilö saattaa olla vuodessa nelisen viikkoa poissa töistä.

Kainuun sotessa sairauspoissaolojen kustannuksiksi on laskettu vuodessa jopa 14,9 miljoonaa euroa, jos yhden sairauspoissaolopäivän kustannuksiksi arvioidaan noin 300 euroa. Summa on niin suuri, että johto on herännyt miettimään, millä tavalla sairauspoissaoloja saataisiin vähennettyä.

– Sairauspoissaolojen vähentämisen säästöillä saisi tosiaan palkattua useammankin työhyvinvoinnin asiantuntijan. Onneksi olemme saaneet työhyvinvointiasiantuntijaksi ihan asiasta väitelleen henkilön, joten meillä on käytössä parhaat mahdolliset keinot.

Lähtökohtaisesti normaalit elämänkulkuun liittyvät negatiiviset tapahtumat eivät kuitenkaan ole peruste palkalliseen sairauslomaan.

Kaija Kess

Kainuun sotessa sairauspoissaolojen käyrä on saatu nitkahtamaan alaspäin hyvin yksinkertaisella keinolla. Työntekijä voi sairastuessaan saada luvan poissaoloon lähimmältä esimieheltään päiväksi kerrallaan aina viiteen päivään asti, jonka jälkeen vasta pitää hakeutua lääkäriin, jos ei ole työkunnossa.

– Aiemmin, jos lääkäri määräsi sairauslomaa useita päiviä, työntekijä saattoi kokea, että ne päivät on pakko olla kotona. Nyt kun esimiehellä on tuntuma asiasta, hän pystyy päivä kerrallaan seuraamaan henkilön hyvinvointia. Esimiehiä on tietenkin koulutettu, koska kysymyksessä on iso vastuu, kertoo Riitta Uhrman.

Juuri samanlainen kokemus on myös pääkaupunkiseudulla ST1- ja Shell-liikenneasemia pyörittävän Tamoils Oy:n toimitusjohtajalla Henri Leinosella. Tamoilsin liikenneasemilla työntekijä voi omalla ilmoituksellaan saada lähimmän esimiehen päätöksellä 1–2 päivää sairauslomaa ilman todistuksia.

– Huomasimme, että aivan turhaan myönnetään kolmen päivän sairauslomia, koska usein työntekijä kokee olevansa 1–2 sairauspäivän jälkeen täysin työkykyinen. Uskon myös, että luottamus lisää rehellisyyttä, koska lähimmälle esimiehelle on suurempi kynnys lähteä kertomaan keksittyä tarinaa kuin terveyskeskukseen.

Turhan saikutuksen pitää soittaa esimiehen kelloja

Kainuun soten henkilöstöjohtaja Riitta Uhrmanilla on paljon kokemusta sairauspoissaolojen käsittelemisestä ja turhien poissaolojen puheeksi ottamisesta.

– On esimiestyötä, että kellot välillä soivat. Jos henkilö soittaa ja kertoo sairastuneensa, ja esimiehellä on epäilys, että näin ei ehkä ole, kehottaa esimies henkilöä hakeutumaan lääkärin luokse. Näin voidaan oikeasti todeta, onko kyseessä työkykyä laskeva vaiva.

Yksi väylä runsaiden poissaolojen ratkaisuun on työkykyarviointi. Siinä selvitetään, estääkö työnteon jokin fyysinen tai elimellinen vaiva.

Aamulla pitää olla tunne, että lähtee mielellään töihin.

Tavallista on, että perhemurheet heijastuvat myös työelämään. Myös niistä pitää Uhrmanin mukaan päästä keskustelemalla selkeille vesille.

Julkisuudessa on usein tarinoita (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti), joissa vaikkapa Facebookiin kesken sairausloman ilmestynyt kuva on herättänyt työnantajassa epäilyksen epärehellisyydestä. OP-ryhmä kysyi (siirryt toiseen palveluun) keväällä Twitterissä, saako sairauslomalla ensinkään somettaa? Kyllä saa, vastasi valtaosa.

Mutta saako työnantaja käydä sosiaalisessa mediassa katsomassa, mitä työntekijä tekee sairauslomallaan?

– Kyllä ihmiseen pitää luottaa. Jos on epäilys, että poissaolon syy on aiheeton, se pitää ottaa puheeksi reilusti. En usko, että kyttäämisestä on mitään iloa kenellekään. Havainnot pitää tehdä työyhteisössä ja siellä myös ottaa puheeksi, Uhrman toteaa.

Juhlapyhät, marjanpoiminta ja hirvenmetsästys

Useilta työpaikoilta on tarinoita, joissa marjojen kypsymisen, metsästyskauden aloituksen tai joulun valmistelun aikaan jäätiin sairauslomalle, jotta työ ei haittaisi harrastuksia liikaa. Riitta Uhrmanin mukaan tämä ilmiö ei ole ongelma Kainuun sotessa, mutta hän tunnistaa asian ja huvittuu kysymyksestä suuresti.

– Pitäisi vilja päästä puimaan, niinkö?, vastaa Uhrman, kunhan naurultaan saa sanottua.

– Vakavasti puhuen, kyllä meillä esimieskunta tietää ja tuntee alaisensa. On varmasti olemassa henkilöitä, joille sairastaminen ilman syytä on hieman helpompaa. Tämä on kuitenkin marginaalinen joukko meidän henkilökunnastamme, enkä usko, että heitä on montaa per esimies, Uhrman jatkaa.

On esimiestyötä, että kellot välillä soivat.

Riitta Uhrman

Uhrmanin mukaan terveydenhuollon henkilöstö on hyvin tunnollista ja jopa kutsumusvetoista väkeä.

– Jokainen tietää, että jos minä en ole töissä tänään, joutuu kaveri paikkaamaan. Esimerkiksi vanhuspalveluissa työntekijä kyllä tietää, että jos minä en mene vuoroon, monta mummoa ja pappaa jää lyhyemmälle hoitamiselle.

Mielipaha ei oikeuta palkalliseen sairauslomaan

Sairauspoissaolotodistuksessa on annetun diagnoosin koodi. Pihlajamäki kertoo, että kaikki käytettävät diagnoosikoodit perustuvat ICD-10-tautijärjestelmään.

Lääkäriltä voi myös saada sairauspoissaolotodistuksen, jonka diagnoosikoodi ei välttämättä edellytä, että työnantaja maksaa palkkaa. Silloin esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa.

– R- tai Z-koodit esimerkiksi ovat tällaisia. Nämä koodit eivät osoita sairautta, vikaa tai vammaa. Ne kertovat vain oireista tai myötävaikuttavista tekijöistä, Pihlajamäki opastaa.

– Tällainen tilanne saattaa olla suru: se ei ole sairaus. Vaikka omainen kuolee, se ei edellytä useamman viikon sairauslomaa. Sairaus ei ole myöskään mielipaha siitä, jos työyhteisössä joutuu keskusteluun, jossa omaan tekemiseen vaikka on puututtu. Silloin voi toki saada lääkäriltä sairauslomaa, ei siinä mitään, mutta se ei kuitenkaan velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa tältä ajalta, sanoo Riitta Uhrman.

nainen mittaa kuumetta
Lääkäriltä voi myös saada sairauspoissaolotodistuksen, jonka diagnoosikoodi ei välttämättä edellytä, että työnantaja maksaa palkkaa.AOP

Hän muistelee erästä aikaisempaa tapausta työurallaan. Työntekijä oli tullut lääkäristä mukanaan sairauspoissaolopaperi, jossa diagnoosina oli F-koodi (siirryt toiseen palveluun) (Kela) eli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden alle luokiteltava tila.

– Nuori nainen oli kissansa kuoleman takia saanut kaksi viikkoa sairauslomaa. Asia otettiin esimiehen kanssa puheeksi, ja poissaolo toki supistui. F-kooditilanteet tarkistetaan aina niin, että esimies keskustelee alaisensa kanssa.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) lähtökohtaisesti sairausajan palkkaan on oikeus millä tahansa koodilla tai diagnoosilla. Varatuomari Arto Vainio kuitenkin kirjoittaa Ura-lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että F-koodit eivät välttämättä oikeuta sairausajan palkkaan:

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on kuitenkin katsottu, että masennukseksi diagnosoidut sairaudet, masennustila (F32), toistuva masennus (F33), pitkäaikainen masennus (F34.1), keskivaikea masennus (F32.1) ja vaikea masennus (F32.2), oikeuttavat palkalliseen sairauslomaan.

Varatuomari Kaija Kessin mukaan potilas voi ääritapauksissa kuitenkin sairastua menetyksestä niin, että lääkäri katsoo työntekijän työkyvyttömäksi. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista.

– Lähtökohtaisesti normaalit elämänkulkuun liittyvät negatiiviset tapahtumat eivät kuitenkaan ole peruste palkalliseen sairauslomaan.

Toisin voidaan kuitenkin sopia. Työnantaja päättää käytäntönsä lomien antamisen ja sen, saako ajalta palkkaa vai ei.

– Eräässä työyhteisössä oli käytäntö, että kun läheinen kuolee, niin saa viikon palkallisen vapaan. Yhden nuoren työntekijän poikaystävän koira kuoli, joten hän ajatteli olevansa oikeutettu palkalliseen vapaaseen.

Jos päästään näin valtavan onnelliseen tilanteeseen, myös turha saikuttaminen on silloin aika harvinaista.

Henri Leinonen

Nämä lakiin perustumattomat ylimääräiset etuudet on Kessin mukaan määriteltävä tarkkaan.

– Tälle työyhteisölle tuli aika kiire määritellä, että mitä läheisellä tarkoitetaan.

Palkatonta sairauslomaa ei ole lain mukaan olemassa. Palkattomat vapaat ovat ainoastaan työnantajan harkinnassa olevia vapaamuotoisia lomia.

– Suhtautuisin niihin hyvin varovasti, sillä nämä vapaat ovat esimiehen vapaassa harkinnassa. Työnantajan on varmistettava se, että hän käyttäytyy oikeudenmukaisesti koko työyhteisöä kohtaan. Jos työnantaja on käyttänyt harkintaansa aikaisemmin, niin siinä käytännössä on pitäydyttävä, varatuomari Kaija Kess kertoo.

Töistä ei olla pois jos siellä on kivaa

Pääkaupunkiseudulla ST1- ja Shell-liikenneasemia pyörittävän Tamoils Oy:n toimitusjohtaja Henri Leinonen kertoo, että myös hänen yhtiössään on ilmennyt saikuttamista. Leinosella on 11 liikenneasemalla töissä noin 160 työntekijää.

– Meilläkin on ollut aiheettomia sairauspoissaoloja. Somemaailman mukana on myös tullut niin sanottuja itsensä käräyttämisiä, eli sairaustarina tulee sosiaalisessa mediassa vastaan toisenlaisena kuin se meille on esitetty.

Leinonen ei kuitenkaan halua tuomita valesairastajia yksioikoisesti, vaan hän näkee aiheettomat sairauspoissaolot hälytysmerkkinä, johon työnantajan pitäisi nopeasti reagoida.

– Haluan aina kysyä omassa päässäni, mistä saikuttaminen johtuu.

C-Vitamiinivalmiste ja kuumemittari.
Aiheettomat sairauspoissaolot olisi hyvä nähdä hälytysmerkkinä, johon työnantajan olisi syytä nopeasti reagoida.Ismo Pekkarinen / AOP

Henri Leinonen kehottaa työnantajia olemaan rehellisiä ja rohkeita ottamaan asioita puheeksi.

– Haluan jopa provosoidakseni käyttää sanaa kiva. Sillä saa tietenkin helposti maalattua asiat sellaisella värillä, että töissä vain leikitään, lauletaan ja kysellään, että "mitäs hauskaa te tänään haluaisitte tehdä?".

Leinonen haluaa oikeasti tavoitella tilaa, jossa työntekijät tekevät ahkerasti työtä, ja samaan aikaan töissä on kivaa.

– Jos päästään näin valtavan onnelliseen tilanteeseen, myös turha saikuttaminen on silloin aika harvinaista, eikä kenelläkään ole yksinkertaisesti tarvetta pitää turhaa sairauslomaa.

Kivan puolesta puhuu myös Kainuun soten Riitta Uhrman.

– Töissä pitää olla kivaa. Aamulla pitää olla tunne, että lähtee mielellään töihin. Jos se puuttuu, kannattaa miettiä, mitä muuta mukavaa voisi elämällään tehdä.

Lue lisää:

Yksi jäi kotiin työpaikkakiusaamisen vuoksi, toinen käpertyi ahdistuneena sänkyyn – "Harmaalla alueella olevat sairauslomat ovat yleistyneet"

Yle selvitti: Vain harva valehtelee sairastumisesta pomolleen – paljon tavallisempaa on mennä "pää kainalossa" töihin