Harva saa opintolainahyvitystä – "Jossakin vaiheessa opintoja se katoaa mielestä"

Korkeakouluopiskelijoita kannustetaan valmistumaan nopeasti maksamalla lainahyvitystä. Toistaiseksi tulokset ovat olleet laihoja.

Kotimaa
Aku Kajan
Aku KajanJaani Lampinen / Yle

Helsinkiläinen Aku Kajan valmistui ammattikorkeakoulusta pikavauhtia tradenomiksi. Syksyllä hän jatkaa opintojaan Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Opintolainaa on tähän mennessä kertynyt runsas 10 000 euroa. Kajan toivoo saavansa siihen Kelalta opintolainahyvityksen (siirryt toiseen palveluun).

Aion hyödyntää sen, mitä tarjolla on.

Aku Kajan

– Aion hyödyntää sen, mitä tarjolla on. Mielestäni lainahyvitys ei ole pääsääntöinen keino opintojen vauhdittamiseksi, mutta se on hyvä kannustin kuitenkin, Aku Kajan sanoo.

Tuhansia euroja lainaa anteeksi

Opintolainahyvitys tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta. Sen voi saada, jos on aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot 1.8.2014 tai sen jälkeen, valmistuu tavoiteajassa. Opintolainaa on oltava yli 2500 euroa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Tavoitteena on, että opiskelijat voivat nostaa opintolainaa ja valtio tukee takaisin maksamisessa. Lisäksi pyritään siihen, että opiskelijat valmistuisivat määräajassa, Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusisto kertoo.

Enimmillään opiskelijan lainapotti voi keventyä tuhansilla euroilla.

– Otetaan esimerkki 300 opintopisteen yliopistotutkinnosta. Jos opiskelija nostaa lainaa 18 000 euroa, niin hän voi saada maksimimäärän opintolainahyvitystä, joka on 6200 euroa, Piia Kuusisto laskee.

Lainahyvityksestä hyötyneitä vähän

Toistaiseksi lainahyvityksestä saatava hyöty on jäänyt laihaksi. Vasta vain marginaalisen pieni joukko opiskelijoita on ehtinyt saada sitä.

Lukuvuonna 2016/2017 lainahyvityksen sai 139 opiskelijaa. Jokaisen lainataakka keveni keskimäärin 661 euroa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Opintojen alussa opiskelijoille kerrottiin hyvityksestä, mutta jossakin vaiheessa opintoja se katoaa mielestä. Tietoa pitäisi saada enemmän ja varsinkin sosiaaliseen mediaan, mitä opiskelijat seuraavat aktiivisesti, opiskelija Aku Kajan sanoo.

– Varmaan osa tietää siitä, mutta väittäisin, että ei ihan kaikki kylläkään, myös Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Riina Lumme toteaa.

Kaikkia ei velkarahalla opiskelu kiinnosta

Riina Lumpeen mielestä opintolainahyvitys on myönteinen kädenojennus opiskelijoille.

– Me SYL:ssa kuitenkin nähdään, että opintotuen pitäisi olla opintoraha-, eikä lainapainotteinen, koska moni opiskelija ei edelleenkään lainaa halua nostaa.

Lukuvuonna 2015/2016 opintolainaa nosti yhteensä 126 141 eri oppilaitoksen opiskelijaa. Keskimääräinen opintolaina oli 6187 euroa.

Opintolainakanta on viime vuosina noussut, samoin opiskelijoiden ottamat lainasummat. Edelleen kuitenkin lainarahaa emmitään.

Matalammista toimeentuloluokista ponnistavat välttävät viimeiseen asti lainan ottamista.

Riina Lumme

– Esimerkiksi matalammista toimeentuloluokista ponnistavat opiskelijat välttävät viimeiseen asti lainan ottamista ja mieluummin käyvät opintojen aikana töissä. Se sitten saattaa muutamilla viivästyttää opintojen valmistumista, Riina Lumme sanoo.

Aku Kajan
Aku KajanJaani Lampinen / Yle

Opintojen pitkittyminen hyvityksen este

Harva opiskelija saa tutkinnon valmiiksi tavoiteajassa ja laina jää itse maksettavaksi.

– Pitäisi hyvin tarkkaan miettiä, mikä olisi tosiasiallinen keino edistää valmistumista, jos hallituksen tavoite on, että opiskelijoiden on valmistuttava yliopistosta mahdollisimman nopeasti, Aku Kajan pohtii.

Vain noin viidesosa yliopisto-opiskelijoista valmistuu viidessä vuodessa. Seitsemässä vuodessa maisterin paperit saa opiskelijoista noin puolet.

Aku Kajan aikoo valmistua yliopistosta määräajassa töiden ohella.

– Tarkoitus on valmistua maisteriksi keväällä 2019.