Euroopan johtava ostoskeskuskaupunki Tallinna rakentaa yhä lisää jättikauppakeskuksia

Viron pääkaupungissa on liikepinta-alaa asukasta kohden enemmän kuin missään muussa Euroopan pääkaupungissa.

Tavaratalot & ostoskeskukset
Pro Kapital -yhtiö odottaa yksin maailmanpyöränsä vetävän keskukseen 50 000 matkailijaa vuodessa.
Pro Kapital -yhtiö odottaa yksin maailmanpyöränsä vetävän keskukseen 50 000 matkailijaa vuodessa.Risto Vuorinen

Erikoistarjoukset eivät enää riitä houkuttelemaan asiakkaita ostoskeskuksiin. Uuden ajan keskuksen on tarjottava viihdettä ja arjen yläpuolelle nostavia elämyksiä. Tallinnassa lähivuosina avattavat megaluokan ostos- ja viihdekeskukset panostavat voimakkaasti ajanvietteeseen.

– Ovat menneen talven lumia. Ne on rakennettu 10-15 vuotta sitten, eivätkä ne vastaa nykyajan vaatimuksiin, tylyttää AS Pro Kapital -yhtiön toimitusjohtaja Allan Remmelkoor. Hän puhuu Tallinnan vanhimmista ostoskeskuksista.

Pro Kapital rakennuttaa megaluokan keskusta aivan Baltian suurimman ostoskeskuksen, Ülemiste Keskuksen viereen. T1 -nimisen rakennuksen tarjonta tulee olemaan lähempänä tivolia kuin ostoskeskusta. Talon katolla pyörii jo reilun vuoden kuluttua suuri maailmanpyörä ja talon sisällä odottaa lapsiperheitä mm. Euroopan suurin trampoliiniareena.

Rail Balticin pohjoisin pysäkki

– Keskuksemme sijaitsee liikenteellisesti Viron parhaalla paikalla, sillä se tulee olemaan osa tulevasta Tallinnan liikennekeskuksesta. Sieltä noustaan ennen pitkää Rail Baltic -rautatietä pitkin Keski-Eurooppaan vieviin pikajuniin, esittelee toimitusjohtaja Remmelkoor rakenteilla olevaa kolossia. Sen lattiapinta-ala peittää 130 000 neliömetriä.

Toinen Tallinnan tulevista megakeskuksista on jo perustuksen kaivuuvaiheessa matkustajasataman vieressä. 150 000 lattianeliön Porto Franco -keskus pyrkii vetoamaan asiakkaisiin sijainnillaan meren ääressä. Muuten keskus muistuttaa tarjonnaltaan T1:tä enemmän perinteistä ostos- ja toimistokeskusta, jossa on myös vahva ravintoloiden valikoima.

Pörssiyhtiö Tallink aikoo laajentaa jälleen uudelle bisnesalueelle perustamalla Tallinnan Lasnamäen kaupungiosaan jättimäisen ostos- ja huvikeskuksen. Keskuksen tontilla kasvaa tosin vielä sankka vesakko, mutta kaivuutyöt alkanevat paikalla parin vuoden kuluttua. Liikepintaa keskukseen tulee piirustusten mukaan 144 000 neliömetriä Viihdeosasto käsittää 22 500 neliötä.

Allan Remmelkoor
Pro kapitalin toimitusjohtaja Allan Remmelkoor sanoo Tallinnan vanhimpien kauppakeskusten olevan jo menneen talven lumia.Risto Vuorinen

Tallinnalla laaja vaikutuspiiri

Tallinnan on laskettu olevan liiketilojensa koon puolesta Euroopan johtava pääkaupunki. Kaupungin ostoskeskusissa ja kauppaliikkeissä on liikealaa asukasta kohden peräti kaksi neliömetriä. Tutkijan mukaan tämä johtuu siitä, että ainakin puolet Virosta on pääkaupungin liike-elämän vaikutuspiirissä.

– Missään muussa maassa ei ole vastaavaa ilmiötä, joka on samalla pitänyt täkäläiset kaupat kaupat kannattavina, sanoo erikoistutkija Kersten Jõgi Kantar Emor -tutkimuslaitoksesta.

Tallinnan kauppakeskusbuumi alkoi vuonna 2004, kun virolaisten ostovoima alkoi kohentua. Se on kasvanut reilussa vuosikymmenessä kolminkertaiseksi. Kun kaupungin ensimmäiset kauppakeskukset alkoivat tuottaa hyvin, innostuivat uudet yrittäjät perustamaan kaupunkiin uusia kaupparyppäitä.

Erikoistutkija Kersten Jõgi pitää rakenteilla tai suunnitteilla olevia uuden sukupolven keskuksia myönteisenä, sillä kuluttajien ostotottumukset ovat muuttumassa radikaalisti. Nettikauppa alkaa vähitellen syödä fyysisten kauppojen liikevaihtoa.

– Avainkysymys on, miten ostoskeskukset kykenevät sopeutumaan muutokseen, sanoo Jõgi.

Missään muussa Euroopan maassa ei pääkaupungilla ole niin laajalti vetovoimaa kuin Tallinnalla, sanoo erikoistutkija Kersten Jõgi.
Missään muussa Euroopan maassa ei pääkaupungilla ole niin laajalti vetovoimaa kuin Tallinnalla, sanoo erikoistutkija Kersten Jõgi.Risto Vuorinen

Pudotuspeli alkaa?

Baltian suurimman ostoskekusen, Ülemiste -keskuksen johtaja Guido Pärnits kuuluu heihin, jotka epäilevät uusia mittoja saavan ostokeskusbuumin järkevyyttä. Hänen mielestään nyt toimivien keskusten välillä on tällaisenaan terve kilpailutilanne, jonka uudet suurkeskukset tulevat rikkomaan.

– Kun avataan esimerkiksi uusi 50 000 neliön ostoskeskus, se tarvitsee virolaisella ostovoimalla 15 000 asiakasta päivässä. Ei asiakkaita ole kuitenklaan tulossa mistään lisää. Eikä ostovoima kasva Virossa olennaisesti, arvelee johtaja Pärnits.

Tallinnassa on jo maalattu kauhukuvia vanhoista ja rapistuneista ostoskeskuksista, jotka ovat joutuneet sulkemaan ovensa kannattamattomina. Erkoistutkija Kersten Jõgi pitää pelkoa turhana, sillä hänen mukaansa vanhoille ja taskukokoisille keskuksille löytyy järkevä rooli.

– Niistä tulee oman alueensa asukkaiden palvelukeskuksia, eräänlaisia mukavuuskeskuksia. Niissä on tarjolla paikalliselle väestölle monipuolisia palveluita, kuten posti- ja pankkipalveluita sekä erilaisia terveys- ja hyvinvointipalveluita.

Kanter Emorin tutkimuksen mukaan ulkomaisten matkailijoiden tekemät ostokset modostavat nykyisin reilun kymmeneksen Viron koko vähittäiskaupasta. Suomalaisten ostoskorista löytyy useimmiten alkoholipitoisia juomia.

Risto Vuorinen, Tallinna