Koe uusi yle.fi

Suomalaispariskunta muutti yrittäjiksi Somalimaahan – "Olemme tulleet kotiin"

Mika Häikiö ja Leila Omar myyvät aurinkopaneeleita yhdessä maailman köyhimmistä maista. Siinä sivussa entinen Nokia-insinööri on keksinyt avun maan kuivuuskriisiin.

Somalia
Leila Omar ja Mika Häikiö asentamansa aurnkovoimalan edustalla Somalimaassa.
Leila Omar ja Mika Häikiö asentamansa aurinkovoimalan edustalla Somalimaassa.Antti Kuronen / Yle

HARGEISA Kännykkämaston äärellä, keskellä Somalimaan savannia viimeistellään maston uuden virtalähteen, aurinkovoimalan asennusta.

Maston lähelle rakennetulla pienellä tukiasemalla käydään keskustelua, suomeksi. Selitys suomenkieliselle keskustelulle on aurinkovoimalan asennuksesta vastaava pariskunta, Mika Häikiö ja Leila Omar.

Mutta mikä on selitys sille, että he ovat päätyneet Somalimaahan yrittäjiksi? Sitä varten täytyy palata ajassa 27 vuotta taaksepäin.

Leila Omar ja Mika Häikiö aurinkovoimalassa.
Somalimaassa kännykkämasto saa virtansa aurinkovoimasta.Antti Kuronen / Yle

Turvaan Suomeen

Tarina alkaa vuodesta 1990, Vainikkalan raja-asemalta.

Eräänä koleana päivänä sinne ilmaantui ryhmä Somalian sisällissotaa paenneita ihmisiä. Sellaista ryhmää Suomen rajalla ei aiemmin oltu nähty.

Tuolloin 18-vuotias Leila Omar oli päättänyt, että selviytyy uudessa kotimaassaan omin avuin. Yksi iso koitos oli jo takana: hän oli muun ihmisryhmän mukana onnistunut pakenemaan kotimaansa sisällissotaa Venäjän kautta aina Suomeen saakka.

Ja Leila selviytyi. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuosituhannen vaihteessa hänellä oli Helsingin keskustassa oma kauneushoitola työntekijöineen. Myös muu elämä sujui hyvin. Leila Omar oli tavannut mukavan Nokia-insinöörin, Mika Häikiön.

Pian pariskunta meni naimisiin ja sai kaksi lasta.

Leila Omar
Leila Omar ehti unelmoida pitkään paluusta kotimaahansa.Antti Kuronen / Yle

Somalimaan kuumuuden keskellä, 27 vuotta Suomeen saapumisen jälkeen Leila Omar myöntää, ettei hän ikinä tottunut Suomen kylmään ilmastoon.

– Opin Suomessa paljon yrittämisestä ja työmoraalista. Rännästä ja pimeydestä en silti ikinä nauttinut, hän naurahtaa.

Aviomies Mika Häikiö nyökyttelee vieressä.

– Olemme tulleet kotiin. Tämä on minunkin kotini, mies toteaa.

Töiden perässä maailmalle

Seisomme kännykkämaston juurella parisenkymmentä kilometriä Somalimaan pääkaupungista Hargeisasta.

Ympärillä avautuu rutikuiva savanni. Hiekkamaisema, jota pienet puut puhkovat. Täällä ei ole nähty kunnon sadetta kahteen ja puoleen vuoteen.

Hargeisa on ollut pariskunnan kotikaupunki runsaan vuoden ajan.

Verrattuna Etelä- ja Keski-Somaliaan Somalimaassa on rauhallista, mutta kyseessä on yksi maailman köyhimmistä paikoista.

Olemme tulleet kotiin. Tämä on minunkin kotini.

Mika Häikiö

Leila Omar ohjeistaa paikallisia työntekijöitä. Hän selittää somalin kielellä kännykkämaston voimanlähteenä toimivan aurinkovoimalan saloja.

– Parempi, että Leila hoitaa puhumisen. Hän tietää kaiken näistä kännykkämastoista, ja minun somalini on vielä aika kankeaa, sanoo Häikiö.

Vuohia Somalimaassa.
Vuohet ja kamelit ovat Somalian tärkein elinkeino, mutta eläinten kasvattaminen kuivuuden keskellä on vaikeaa.Antti Kuronen / Yle

Juuri kännykkämastot veivät pariskunnan, ja heidän kaksi lastaan, Suomesta Afrikkaan.

Vuonna 2005 laukut pakattiin Keniaan, josta matka jatkui parin vuoden jälkeen Nigeriaan. Työnantaja oli suomalainen Nokia Networks, Nokian tietoliikenneverkkoihin keskittynyt yksikkö.

– Nigeriassa rakensimme Leilan kanssa 400 kännykkämastoa. Siinä vaiheessa olimme molemmat Nokia Networksin hommissa, Häikiö kertoo.

Täällä pohjoisessa Somalimaassa pariskunnan bisnestä eivät kuitenkaan ole kännykkämastot, vaan aurinkoenergia.

– Tähän kohteeseen on muutamia vuosia sitten hankittu kiinalaisia aurinkopaneeleita ja laitteistoa. Eiväthän nämä toimi, siksi meidät kutsuttiin tänne laittamaan paikat kuntoon.

Oma yritys toi pysyvän kotikaupungin

Kännykkämaston tukiaseman uumenissa Leila Omar ja Mika Häikiö tutkivat järjestelmää. Mittareita luetaan kännykäsovelluksella puhelimen näytöltä.

– Tänne on ostettu, mistä halvalla saa. Kaikki on eri valmistajilta: tasavirtaa vaihtovirraksi muuntavat invertterit, akut ja panelit. Jos olisimme saaneet asentaa aurinkosähkön omilla laitteillamme, tämä toimisi vähintään kymmenen vuotta ilman ongelmia, Häikiö huokailee.

Pariskunnan lauseet ovat lyhyitä ja täsmällisiä. Yli kymmenen vuotta Afrikassa on hionut yhteistyön saumattomaksi.

Mika Häikiö
Mika Häikiö voi seurata aurinkovoimaloita kännykkänsä avulla vaikka kotitoimistostaan käsin.Antti Kuronen / Yle

Leila on toimitusjohtaja ja Mika asiantuntija yhteisessä Solar Land Africa -yrityksessä.

– Pari vuotta sitten mietimme, pitäisikö perustaa oma firma ja asettua aloilleen. Silloin ei tarvitsisi aina muuttaa kansainvälisten konsernien töiden perässä, Mika kertoo.

Ja niin Dubaihin päätynyt pariskunta päätti muuttaa Leilan kotikaupunkiin Hargeisaan. Aikuisiksi kasvaneet lapset muuttivat Suomeen opintojen ja töiden pariin. He vierailevat silti usein vanhempiensa luona.

Somalimaassa työmaata riittää.

Leila Omar

Leilalle ja Mikalle Somalimaa sen sijaan tarjoaa mahdollisuuksia, vaikka maa on äärimmäisen alikehittynyt. Esimerkiksi sähköverkkoja on vain suurimmissa kaupungeissa.

– Monissa Afrikan maissa on jo aika kova kilpailu tällä alalla. Somalimaassa työmaata riittää, Leila toteaa.

Somalimaa ja Somalia ovat sääolosuhteidensa puolesta yksiä maailman parhaista kohteista aurinkoenergialle. Kello ei ole kahdeksaakaan aamulla ja aurinko porottaa jo kirkkaalta taivaalta.

Maastoauto
Somalimaassa sadekaudet ovat jääneet tulematta pian kolmen vuoden ajan. Silti tähän, kuivuuden keskelle, nousee maatila.Antti Kuronen / Yle

Silti aurinkoenergian maine on huono. Mikan mukaan paikalliset toimijat ovat tehneet huonoa laatua hätiköiden.

Sen Mika ja Leila haluavat muuttaa. He pystyttävät järjestelmänsä itse, laadusta tinkimättä.

Samaa klaania

Kännykkämastolta matka jatkuu seuraavaan kohteeseen.

Päätien ulkopuolella tiet ovat polkuja, tai sitten niitä ei ole lainkaan. Ilman kunnollista maastoautoa täällä ei pärjäisi. Rutikuivan joen laidalta löytyy vastarakennettu talo.

Kuivuuden keskellä on vaikea uskoa, että tästä paikasta vielä tehdään maatila. Leila ja Mika vakuuttavat, että puolen vuoden päästä täällä kasvaa hedelmiä myytäväksi asti.

– Täällä asuu hauska pariskunta. He ovat kuin vanhempia meille, sanoo Mika.

– Ja he kuuluvat samaan klaaniin kuin minä, Leila jatkaa.

Talon rakentanut pariskunta on palannut kotimaahansa, Dubaissa vietettyjen vuosikymmenien jälkeen.

Ei tänne ulkopuolisena noin vain pamahdeta.

Mika Häikiö

Juuri klaanit ovat keskeinen osa kanssakäymistä Somalimaassa. Oikeusjärjestelmää Somalimaassa ei edes ole, vaan vaikean paikan tullen on turvauduttava suvun ja klaanin apuun.

Tähän mennessä kauppoja onkin tehty vain Leilan klaaniin kuuluvien ihmisten kanssa.

– Ilman Leilan ymmärrystä klaaniasioista täällä ei olisi päässyt näin pitkälle. Ei tänne ulkopuolisena noin vain pamahdeta, toteaa Mika.

Mika Häikiö kaivon vieressä.
Mika Häikiön yritys rakentaa aurinkovoimalla toimivan pumpun tekeillä olevaan syvään porakaivoon. Antti Kuronen / Yle

Mika ja Leila ovat pystyttäneet aurinkopaneeleita, joilla pyöritetään talon sähkölaitteita.

Tällä hetkellä pääosa Somalimaan sähköstä tuotetaan dieselgeneraattoreilla. Kilowattitunnin hinta lähentelee euroa. Investointi aurinkoenergiaan, noin 20 000 euroa, maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa.

Ratkaisu vesipulaan?

Leilan ja Mikan ylpeydenaihe on puiden katveeseen juuri porattu sadan metrin syvyyteen yltävä porakaivo.

Sinne he asentavat pian aurinkovoimalan, joka pumppaa 50 000 litraa pohjavettä vuorokaudessa. Sitä riittää pelloille ja jopa myytäväksi asti.

Kuivuuden riivaamassa maassa se on pienoinen ihme.

Mikan mukaan Somalimaassa on pohjavettä riittämiin, kunhan kaivaa tarpeeksi syvälle. Pitkän kuivuuden takia avokaivot ja matalat porakaivot ovat kuivuneet.

Suuri vesisäiliö.
Syvästä kaivosta pumpataan vettä suureen vesisäiliöön, josta tulevalla vedellä kastellaan pellot.Antti Kuronen / Yle

– Kehitysavusta käytetään varmasti satoja miljoonia siihen, että tuodaan tänne vettä ja ruokaa. Sadalla miljoonalla dollarilla saataisiin joka kylään sadan metrin porakaivo. Se on aina sitä, että ajatellaan jälkikäteen. Muutaman vuoden päästä on seuraava kuivuus ja ollaan samassa tilanteessa.

Hinnan lisäksi aurinkoenergiapumpun iso etu on insinööri-Häikiön mukaan sen huoltovapaus.

– Tällainen aurinkoenergiajärjestelmä on käytännössä huoltovapaa vähintään kymmenen vuotta. Aiemmin on tuotu dieselgeneraattoreita, jotka ovat hajonneet vuoden jälkeen.

Meriveden puhdistamista juomavedeksi?

Aurinkoenergian hinnan nopea lasku ja teknologinen kehitys mahdollistavat pian myös meriveden puhdistuksen.

– Jos todella suuria määriä vettä halutaan, niin rannikolla voitaisiin ryhtyä puhdistamaan merivettä. Niinhän Dubaissakin tehdään, Mika visioi.

Kännykkä.
Moderneja aurinkovoimaloita ohjataan kännykkäsovelluksella.Antti Kuronen / Yle

Reilun vuoden aikana pariskunnan yritys on ehtinyt rakentaa toistakymmentä aurinkoenergiajärjestelmää ja vesipumppua.

Afrikka on vienyt suomalaisen Nokia-insinöörin sydämen mennessään. Mikan mukaan Suomeen paluu tuntuisi Afrikan vuosien jälkeen oudolta.

Leila sen sijaan haluaa auttaa synnyinmaansa jaloilleen.

– Unelmoin aina tänne palaamisesta. Nyt haluan kehittää maatani. Toivon, että jonain päivänä voisin rakentaa aurinkovoimaloita, joista köyhät saavat sähköä, Leila Omar suunnittelee.

Lue myös:

Ylen raportti Mogadishusta Somalian nälänhädästä

Juttua korjattu 16.9. klo 18.13: Korjattu viittaukset Pohjois-Somaliaan Somalimaaksi.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Syyria

Syyrian oppositio saavutti sovun yhtenäisen delegaation lähettämisestä rauhanneuvotteluihin

Yhdysvallat

New York Times: Tekeekö Trumpin ex-neuvonantaja yhteistyötä Venäjä-tutkinnan johtavan erikoissyyttäjän kanssa?

Mikroblogit

Wolfgang Schäuble linjasi Saksan liittopäivillä: ei valokuvia tai Twitter-viestejä

Ihmiskauppa

Interpol pidätti 40 ihmiskauppiasta Afrikassa