Itsemurhien ehkäisyohjelma puuttuu Suomesta – sitä on vaadittu jo vuosikausia

Suomen itsemurhaluvut ovat laskussa, mutta edelleen puolitoista kertaa suuremmat kuin muissa Pohjoismaissa.

itsemurha
Mielenterveyspotilas Mari, kädet
Mari sairastui masennukseen kymmenen vuotta sitten, nyt hän on sairaseläkkeellä.Markku Sandell / Yle

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2015 Suomessa tehtiin yhteensä 731 itsemurhaa, mikä on noin 60 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhakuolleisuus on vähentynyt viidessätoista vuodessa 40 prosenttia.

Itsemurhakuolleisuuden laskusuunnasta huolimatta Suomi on edelleen poikkeus Pohjoismaiden ja länsimaiden joukossa. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2013 Suomen alle 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus oli noin puolitoistakertainen EU:n keskimäärään verrattuna.

Näin kertoo Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto (siirryt toiseen palveluun).

Maailman terveysjärjestö WHO:n itsemurhien ehkäisyohjelma on käytössä 28 maassa, mutta ei Suomessa.

Viime vuoden toukokuussa Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta (siirryt toiseen palveluun) julkisti kannanoton, jossa vaadittiin myös Suomeen itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Neuvottelukuntaa johti tuolloin keskustan kansanedustaja Annika Saarikko, nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri.

Nyt ministerinä hän vaatii käypä hoito -suosituksia siihen, miten itsemurhaa yrittäneet tai itsemurhan tehneiden omaiset pitää kohdata.

– Lääkäreiltä ja sairaanhoitohenkilökunnalta puuttuu selkeät kansalliset ohjeet eli käypä hoito -suositukset siitä, miten nämä ihmiset pitäisi kohdata. Näiden suositusten saaminen kuntoon on nyt kaikkein tärkein asia, sanoo ministeri.

Lääkäriseura Duodecimilta ei ole tullut tähän mennessä käypä hoito -suosituksia itsemurhien ehkäisyyn, joten ministeri Saarikko heittää pallon sinne.

Duodecim voisi aloittaa suositusten laatimisen, jos joku sitä esittää, mutta laajan suosituksen laatiminen vaatii myös rahoitusta.

Erillinen ohjelma itsemurhien ehkäisyyn voisi myös olla paikallaan. Olen samaa mieltä kuin aiemmin tästä.

Annika Saarikko, (kesk.), perhe- ja peruspalveluministeri

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan mielenterveyslain uudistamista osana laajempaa itsemääräämisoikeushanketta. Tavoitteena ovat paremmat mielenterveys- ja päihdehuoltopalvelut.

– Erillinen ohjelma itsemurhien ehkäisyyn voisi myös olla paikallaan. Olen samaa mieltä kuin aiemmin tästä, Annika Saarikko sanoo.

Nykyisen hallituksen ohjelmaa laadittaessa ehkäisyohjelma oli mukana neuvotteluissa, mutta syystä tai toisesta ei mahtunut itse ohjelmaan sellaisenaan.

Mielenterveysosaamisen lisääminen kärkihankkeena sen sijaan mahtui ja nyt odotetaan tuloksia. Eduskuntaan uusi mielenterveyslaki ehtinee ensi vuonna.

Ehkäisyohjelmaa vaadittu jo pitkään

Eri mielenterveysalan järjestöt ovat turhaan vaatineet itsemurhien ehkäisyohjelmaa jo pitkään. Järjestöjen mukaan tarvittaisiin kokonaisvaltainen toimenpideohjelma, joka takaisi eri ryhmille hoitoonpääsyn.

WHO:n laatima ehkäisyohjelma on käytössä jo 28 maassa ja siinä suositellut toimet sopisivat hyvin Suomeenkin.

Nyt itsemurhaa hautovaa mielenterveys- ja päihdeongelmapotilasta pallotellaan eri hoitopaikoissa eikä kukaan halua ottaa kunnolla vastuuta.

Mielenterveysseuran kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalmeen mukaan muutoksen edellytyksenä on laajempi tietämys asioista, julkinen tuki poliitikoilta ja kansallinen ohjelma itsemurhien ehkäisyn tavoitteiden saavuttamiseksi.

Poliitikot eivät ole tähän asti osoittaneet lujaa tahtoa tällaisten ohjelmien tukemiseen.

– Vastaavia pienempiä projekteja on olemassa. Vähitellen alkaisi olla aika, sillä edellisestä ohjelmasta 90-luvulta on ollut hyviä kokemuksia ja sen vaikutuksista on ollut hyötyä, sanoo Annika Saarikko, mutta myöntää, ettei ministerin valta riitä kaikkeen.

Nyt hallitus on myöntänyt 80 000 euroa Utsjoen kunnalle itsemurhien ehkäisyprojektiin. Koko maan laajuinen ohjelma vaatisi kuitenkin huomattavasti suuremman panostuksen.

Parhaillaan lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa koulutetaan kohtaamaan itsetuhoisia potilaita ja ohjaamaan heitä oikeaan hoitopaikkaan.

Hallitukselle on tulossa käsittelyyn strategiaohjelma, joka linjaa terveydenhoitoa vuoteen 2030 saakka.

MAD Pride Turku 2017
MAD Pride Turku halusi hälventää ihmisten epäluuloja mielenterveysongelmia kohtaan.Markku Sandell / Yle

MAD Pride epäluuloja vastaan

Aurajoen rannalle kerääntyi viime kuussa entisiä ja nykyisiä mielenterveyspotilaita MAD Pride -tapahtumaan. Taas kerran yritettiin poistaa ennakkoluuloja mielen sairauksia kohtaan.

Hulluksi leimautuminen on edelleen monelle kauhistus, vaikka joka viides suomalainen on kärsinyt mielenterveyden ongelmista.

Yksi järjestäjätahoista oli Turun mielenterveysyhdistys ITU ry, jonka vastaava ohjaaja Eeva Siivonen on työskennellyt pitkään alalla.

Joissain paikoissa ajatellaan, että mielenterveysongelmaa ei voi hoitaa ennenkuin ihminen on raitistunut.

Eeva Siivonen, vastaava ohjaaja, Turun mielenterveysyhdistys ITU

Hänen mukaansa itsetuhoisia ihmisiä pompotellaan eri hoitopaikkojen välillä, sillä usein samalla ihmisellä on sekä päihde- että mielenterveysongelma.

– Joissain paikoissa ajatellaan, että mielenterveysongelmaa ei voi hoitaa ennenkuin ihminen on raitistunut ja se on usein ihan merkillinen noidankehä, mihin sen jälkeen sitten joudutaan, Eeva Siivonen kertoo.

Syynä tähän on mielenterveys- ja päihdelakien tulkinnat, josta haluttaisiin eroon.

– Yksi mahdollisuus olisi juuri se, että yhdistetään mielenterveys- ja päihdelaki. Silloin päästäisiin tavallaan tästä diagnostisesti eteenpäin.

Siivosen mukaan päihdeongelma on hyväksytty jo psyyken sairaudeksi omaksi diagnoosikseen Yhdysvalloissa. Tämä helpottaisi myös hoitoonpääsyä Suomessa, missä on suuria alueellisia vaihteluita mielenterveyspotilaiden avohoidossa.

Psykiatrisia sairaalapaikkoja on suljettu, mutta avohoitoon ei ole resurssoitu tarpeeksi. Tämän toteamuksen kuulee useammalta asiantuntijalta, kun selvittää itsemurhien ehkäisyä.