Yliopistot kilpailevat rahoituksesta – parhaat hakemukset saavat eniten rahaa, osa jää ilman

Yliopistojen hakemalla profiloitumisrahoituksella parannetaan yliopistojen tutkimusta.

Suomen yliopistot
Helsingin yliopisto.
Helsingin yliopisto sai suurimman potin tämän vuoden profilaatiorahoituksesta, 15 miljoonaa euroa.Tiina Jutila / Yle

Yliopistot kilpailevat rahoituksesta, jolla pyritään parantamaan tutkimuksen laatua. Tutkimuksen pitää erottautua muiden yliopistojen tutkimuksesta.

Tätä vauhditetaan profiloitumisrahoituksella, joita yliopistot vuosittain hakevat Suomen Akatemialta. Rahaa on jaossa 50 miljoonaa euroa ja kaikki 14 yliopistoa voivat hakea sitä.

– Ideana on, että yliopisto profiloituisi joka tapauksessa oman strategiansa mukaan. Tämä Akatemian rahoitus tukee yliopistoja profiloitumaan nopeammin, sanoo ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta.

Tänä vuonna rahoituksen sai 12 yliopistoa, ja summat vaihtelevat 600 000 eurosta 15 miljoonaan euroon. Vaasan yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto jäivät tänä vuonna ilman rahoitusta.

Taulukko eri yliopistojen keräämista rahoista.
Yle

Tampereen teknillinen yliopisto joutui pettymään

Suomen Akatemian profiloitumisrahoitusta on voinut hakea kolme kertaa. Tämänkertaisessa haussa Tampereen teknillinen yliopisto jäi ilman rahaa. Kahdessa aikaisemmassa haussa yliopisto on saanut rahaa, yhteensä reilut 6,6 miljoonaa euroa.

Pienilläkin eurosummilla on merkitystä kokonaisbudjettia ajatellen.

Kalle-Antti Suominen

Tampereen teknillisen yliopiston vararehtori Jarmo Takalan mukaan oli pettymys, kun rahoitusta tässä haussa ei tullut. Yliopiston oli tarkoitus varautua professoreiden eläköitymiseen ja suunnata rahoitusta yliopiston tenure track -tehtäviin, jossa vauhditetaan lahjakkaita tutkijoita etenemään professoreiksi.

Tampereen teknillinen yliopisto painottaa strategiassaan muun muassa digitaalisia ympäristöjä, energia- ja ekotehokkuutta sekä terveysteknologiaa.

Parhaat hakemukset palkitaan isommalla rahalla

Suomen Akatemia järjestää rahoituksen haun joka vuosi. Hakemukset arvio kansainvälinen arviointipaneeli, jossa on mukana eurooppalaisten yliopistojen rehtoreita ja vararehtoreita. Suomen Akatemian hallituksen yleisjaosto tekee päätökset rahojen jaon suhteen.

Yliopistojen hakemuksista arvioidaan sekä yliopiston oman profiloitumisen suunnitelmia että sitä, miten profiloitumisessa tehdään työnjakoa ja yhteistyötä yliopistojen välillä, kertoo Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala.

Joka vuosi on käynyt niin, että joku yliopisto ei ole saanut rahoitusta. Tällöin arviointipaneelin mukaan suunnitelma ei ole ollut riittävän laadukas.

Tänä vuonna puolet jaetusta rahasta meni pääkaupunkiseudulle, Aalto-yliopistoon ja Helsingin yliopistoon. Yliopiston koko ei vaikuta siihen, kuinka paljon rahaa he mahdollisesti 50 miljoonan euron potista saavat.

– Ne hakemukset, jotka arvioidaan parhaimmaksi, saavat suhteessa enemmän rahoitusta, sanoo ylijohtaja Riitta Maijala.

– Tämä on pieni rahoitus, mutta toivottavasti tukee sitä pitkäjänteistä työtä yliopistoissa, sekä työnjakoa ja yhteistyötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusrahoitusta yliopistoille 1,8 miljardia euroa vuodessa. Suomen Akatemian profilointirahoitus on noin kolme prosenttia ministeriön myöntämään perusrahoitukseen nähden.

Pieni, mutta merkittävä raha

Turun yliopisto on saanut rahaa jokaisella hakukerralla. Tänä vuonna se sai 1,9 miljoonaa euroa. Yliopiston profiloitumiseen saatu summa kolmessa haussa on nyt yhteensä 12 miljoonaa euroa.

Vararehtori Kalle-Antti Suomisen mukaan raha on pieni, mutta merkittävä.

– Jos haluamme tutkimuksellisesti tehdä jotain uutta, rohkeaakin avausta, silloin pienilläkin eurosummilla on merkitystä kokonaisbudjettia ajatellen.

Suomisen mukaan rahoituksen hakeminen teettää yliopistolle työtä. Hakemuksen pitää olla kattava ja jos rahoitus tulee, pitää siitä vuosittain raportoida.

Ne hakemukset, jotka arvioidaan parhaimmaksi, saavat suhteessa enemmän rahoitusta.

Riitta Maijala

– Hyvää siinä on se, että yliopistot miettivät enemmän yhteistyötä. Miettivät työnjakoa. Yliopistot ovat terästäneet toimintaansa ja profiiliaan, sanoo vararehtori Suominen.

Turun yliopisto on monialainen yliopisto ja se profiloituu muun muassa merenkulkuun, biotulevaisuuteen ja lääkekehitykseen.

– Helpointa hakeminen on yliopistoille, joilla on valmis ja tarkkaan rajattu profiili, kuten Aalto-yliopistolle. Sen sijaan tilanne on vaikeampi monialaisille yliopistoille, kuten Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoille, arvioi Suominen.

Yliopistojen välinen vuorovaikutus lisääntynyt

Aalto-yliopisto on saanut profiloitumisrahoitusta kolmessa haussa jo noin 36 miljoonaa euroa. Vararehtori Tuija Pulkkisen mukaan rahoitus on yliopiston kokonaisbudjetissa pieni, mutta tärkeä. Se on antanut mahdollisuuden määritellä yliopiston omia vahvuusalueita tarkemmin.

Pulkkisen mukaan profiloitumisrahoituksen haku on lisännyt yliopistojen välistä keskustelua, kun yliopistot miettivät omia painotusalueitaan. Aalto-yliopiston strategiassa painotus on muun muassa ict:ssä, taiteessa ja kauppatieteissä.