Opetustuntien vähentäminen on heikentänyt ammattiin opiskelevien taitoja – Työnantajat: Oppilailla on puutteita jopa perustiedoissa

Yrityksissä on kiinnitetty huomiota siihen, että työssäoppimisjaksoille tuleva opiskelija ei välttämättä tiedä edes työssä olemisen perussääntöjä.

Koulutus ja kasvatus
Ammattiopisto Lappian opiskelijoita
Ammattiopisto Lappian opiskelijat tekevät oppilastyönä hirsimökkiä Torniossa.Jarno Tiihonen / Yle

Ammattiin opiskelevien taitojen heikkeneminen on huomattu rakennusalalla. Lapissa työnantajat ovat kertoneet työssäoppimisjaksoilla havaituista puutteista sekä rakennusliitolle että ammattiopisto Lappialle. Niin liiton kuin opiston mukaan taitojen heikentyminen johtuu opetustuntien vähentämisestä.

– Olen kuullut samansuuntaista viestiä. Se, että oppilaat eivät enää pysty tekemään niin paljon opintosuorituksia ennen työssäoppimisjaksolle siirtymistä, johtuu varmaan viikkotuntien leikkaamisista. Osaaminen on varmasti heikompaa kuin se on aikaisemmin ollut, sanoo Lappian opettaja Janne Pakisjärvi.

Oppilailla on puutteita jo ihan perustiedoissa.

– Tärkein asia, mikä aina tulee esille, on työajan noudattaminen. Sitten on teknisiä systeemejä, piirustukset ja koneet, joissa on paljon ongelmia, sanoo rakennusliiton aluetoimitsija Jarmo Alatarvas.

Säästöjen satoa niitetään

Vielä parikymmentä vuotta sitten ammattiin opiskelevilla oli viikossa 38 oppituntia. Viimeisimpien vähennysten jälkeen määrää on pudonnut keskimäärin 28 viikkotuntiin.

Pakisjärvi ei keksi leikkauksille muuta selitystä kuin säästöt.

Tietenkin osaaminen heikkenee, kun koulussa on vähemmän tunteja.

Sakke Vuokila

– Jaa-a. Paha mennä sanomaan, että mitä siinä haetaan. Varmasti säästöjä. Sen takiahan niitä leikkauksia tehdään.

Jos hyvin käy, niin oppilas voi kehittää osaamistaan muualla.

– Tietenkin osaaminen heikkenee, kun koulussa on vähemmän tunteja. Mutta tosiaan itse pääsen olemaan aika paljon töissä isän rakennusfirmassa, kertoo opiskelija Sakke Vuokila.

Yritysten vastuu opetuksessa on kasvamassa, sillä työssäoppimisjaksojen määrä ollaan nostamassa kolmesta neljään.

Samaa viestiä kuultu muuallakin Suomessa

Myös Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on ollut huolissaan opiskelijoiden osaamisen ja muiden työelämän valmiuksien puutteellisesta tasosta.

– Yrittäjät eivät ole olleet tyytyväisiä opiskelijoiden osaamiseen. Monen mielestä harjoitteluun tullaan liian aikaisin, sanoo järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen.

Omista menoista, kuten autokoulusta tai hammaslääkäristä, ei kerrota. Sitten on koko ajan kännykkä toisessa kädessä.

Toivo Lötjönen

Myös Lötjösen korviin on kantautunut kritiikkiä puutteista työelämän perusasioiden osaamisessa.

– Paljon esillä oleva asia on työaikojen noudattaminen. Omista menoista, kuten autokoulusta tai hammaslääkäristä, ei kerrota. Sitten on koko ajan kännykkä toisessa kädessä. Toki on myös niitä tähtiä, niitä hienoja opinhaluisia poikia, Lötjönen kertoo.

Lötjönen arvelee, että osaamisen kaventuminen johtuu myös yleisestä kädentaitojen vähenemisestä.

– Asennustyö on edelleen käsityötä. On kysymys sitten putkista, rakennuksista tai sähkötöistä.

STUL on yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa tehnyt oppaan työelämän perussäännöistä.

Pitäisikö kuntayhtymät yhdistää?

Alatarvaksen mielestä ratkaisu tilanteen parantamiseksi voisi olla koulutuskuntayhtymien yhdistäminen.

– Meillä on Lapissa tällä hetkellä kaksi koulutuskuntayhtymää. Tarvitsemmeko me kahta tällä oppilasmäärällä, Alatarvas kysyy.

Alatarvas ehdottaa, että koulutuksen määrärahat kohdistettaisiin tehokkaammin opiskeluun.

– Laitetaan se raha tosissaan siihen opetukseen, eikä laiteta sitä niin sanotun herraporukan jaettavaksi. Lisätään opetusta, ihan sitä perusopetusta ja laitetaan ne kuntayhtymät yhteen. Kyllä me selviämme yhdellä herraporukalla, Alatarvas sanoo.