Helsingissä salaisia neuvotteluja Burundin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi – "Sieltä täältä löytyy ruumiita, joilta on leikattu pää"

Lähes 420 000 burundilaista on paennut kotimaastaan. Hallituksen joukkoja syytetään mielivaltaisista teloituksista, raiskauksista ja kidutuksesta.

Burundi
Burundin presidentti Pierre Nkurunziza (sinisessä asussa) osallistui Burundin 55-vuotisen itsenäisyyden juhlallisuuksiin pääkaupungissa Bujumburassa heinäkuun alussa 2017.
Burundin presidentti Pierre Nkurunziza (sinisessä asussa) osallistui Burundin 55-vuotisen itsenäisyyden juhlallisuuksiin pääkaupungissa Bujumburassa heinäkuun alussa 2017.Evrard Ngendakumana / Xinhua / AOP

Suomessa on edistetty rauhan saamista Itä-Afrikan pikkuvaltioon Burundiin konfliktinratkaisujärjestö CMI:n johdolla.

Maan hallitus ja oppositio tapasivat Helsingissä heinä-elokuun vaihteessa.

Burundia on ravistellut jo yli kaksi vuotta poliittinen kriisi, jossa oppositiovoimat taistelevat laittomana pitämäänsä hallintoa vastaan ja hallitus pyrkii tukahduttamaan kriittiset äänet väkivalloin.

Neuvottelujen käymisen on vahvistanut Ylelle burundilainen oppositiolähde. Neuvottelut olivat kaksipäiväiset, ja niissä oli mukana sekä hallituksen edustajia että useita maanpaossa toimivan opposition puoluejohtajia ja korkea-arvoisia poliitikkoja.

– Kyse on konsultaatioista, jotka on tarkoitus pitää salaisina, Belgiassa toimiva oppositiolähde kertoo puhelimitse.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

CMI ei vahvista tai kiistä asiaa, eikä kommentoi sitä millään tavalla. Järjestöstä luonnehditaan, että osa sen tekemästä työstä on luottamuksellista.

Epävirallisia keskusteluja

Oppositiolähteen mukaan aloite keskusteluihin tuli CMI:ltä. Ne käytiin Chatham House -säännöillä, joiden mukaan keskustelun muiden osallistujien henkilöllisyyttä ei saa paljastaa.

– Tämä oli epävirallinen tapaaminen, jonka tarkoituksena oli lähentää konfliktin osapuolia, lähde luonnehtii.

Lähde ei halua kertoa keskustelujen sisällöstä. Burundilaisten medioiden mukaan neuvotteluissa ollut hallituksen edustaja kuitenkin kertoi olleensa keskusteluihin tyytyväinen.

Yle ei saanut hallitukselta kommenttia asiaan useista yrityksistä huolimatta.

Epämuodolliset tapaamiset edesauttavat konfliktin varsinaista rauhanvälitysprosessia, jota on käyty Tansanian Arushassa Itä-Afrikan yhteisön johdolla.

Suomen ulkoministeriöstä vahvistetaan, että ministeriö on myöntänyt CMI:lle Burundin kriisin sovitteluun tälle vuodelle 220 000 euroa valtionavustusta. Rahoitus tulee rauhanvälitykseen varatuista määrärahoista.

Ulkoministeriö ei kommentoi projektin sisältöä. Tiedotteen mukaan tarkoituksena on kuitenkin saada hallitus ja oppositio rakentavaan poliittiseen dialogiin.

Ministeriö tuki CMI:n sovitteluprosessin ensimmäistä vaihetta jo viime vuonna. Silloin muun muassa luotiin luottamuksellinen viestintäkanava hallituksen ja opposition välille.

"Päitä leikattu irti"

Oppositioallianssin CNARED:n tiedottajan Pancrace Cimpayen mukaan turvallisuusjoukot teloittavat ja pidättävät ihmisiä Burundissa päivittäin.

– Dumpattuja ruumiita löytyy sieltä täältä, ja sellaisia ruumiita, joilta on leikattu pää irti, Cimpaye kertoo.

Cimpayen mukaan väkivallan määrä ei ole vähentynyt Burundissa, mutta turvallisuusjoukkojen toimintatapa on muuttunut.

– Tappaminen jatkuu, mutta nyt tapetaan yksi kerrallaan ja se tehdään salaa, tiedottaja luonnehtii.

Burundi.
Burundilainen poika roihuavan barrikadin edessä presidentti Pierre Nkurunzizan kolmatta kautta vastustavissa mielenosoituksissa Bujumburassa toukokuussa 2015.Dai Kurokawa / AOP

Poliittisen kriisin aikana on kuollut arviosta riippuen 500–2 000 ihmistä. Paikallisen kansalaisjärjestön keräämien tietojen mukaan yli 1 200 ihmistä on kuollut ja yli 400 kadonnut keväästä 2015 lähtien.

Viimeksi perjantaina pääkaupunki Bujumburassa tehtiin baareihin kranaatti-iskuja, joissa kuoli kolme ihmistä.

Lähes 420 000 ihmistä on paennut konfliktia naapurimaihin, valtaosa heistä Tansaniaan. Burundissa on yhteensä vajaat 12 miljoonaa asukasta.

Väkivallasta on vaikeaa saada riippumattomia tietoja, sillä hallitus ei ole sallinut YK:n ihmisoikeustutkijoiden pääsyä maahan.

YK:n tutkimuskomissio (siirryt toiseen palveluun) on kerännyt tietoja naapurimaissa olevilta pakolaisilta.

Hallitus ei suostu neuvottelupöytään

Asiaan liittyvät tunnustelut ovat luottamuksellisia osin siksi, että Burundin hallitus ei tunnusta oppositiopuolueiden muodostamaa CNARED-allianssia neuvotteluosapuolena. Tämän vuoksi Arushan neuvottelut ovat olleet jäissä.

Burundi.
Poliisit löivät nuorta poikaa hallituksen vastaisten mielenosoitusten yhteydessä Burundin pääkaupungissa Bujumburassa toukokuussa 2015.Dai Kurokawa / AOP

Allianssi vastustaa presidentti Pierre Nkurunzizan hallintoa ja toimii Belgian Brysselistä käsin.

Nytkin Burundin hallituksen viestintäpäällikkö Willy Nyamitwe kielsi tviitissään, että neuvotteluja allianssin kanssa olisi käyty. Hallituksen kansalaisasiamies on kuitenkin paikallisten medioiden mukaan puhunut neuvotteluista parlamentin istunnossa.

Viestintäpäällikön twiitin mukaan kukaan Burundin hallituksen jäsen ei ole neuvotellut oppositioallianssin kanssa.

Neuvotteluista ovat aiemmin kertoneet useat burundilaiset mediat ja Ranskan kansainvälinen radio RFI (siirryt toiseen palveluun).

Burundin turvallisuusjoukot ovat käyttäneet väkivaltaa niitä kohtaan, joita pidetään hallinnon poliittisina vastustajina.

Burundin koostuu Ruandan tapaan valtaosin etnisistä tutseista ja hutuista, jotka olivat vastakkain sisällissodassa 90-luvulla. Nykyisin vallassa on yksi hutujen entisistä kapinaliikkeistä.

Erityisesti valtapuolue CNDD-FDD:n nuorisosiipeä, Imbonerakure-militiaa on syytetty etnisiin tutseihin kohdistuvasta väkivallasta. Militian jäsenet ovat esimerkiksi laulaneet lauluja, joissa on yllytetty raiskaamaan tutsinaisia.