Wirkkalan, Franckin ja Sarpanevan lasin laatua vahti Iittalassa yksi mies

Erkki Vesannon nimi ei monelle sano mitään, vaikka hän teki pitkän uran Iittalan lasitehtaan muotoilijana. Suomen lasimuseon näyttely nostaa esiin miehen, johon Wirkkala, Franck ja Sarpaneva luottivat.

Suomalainen muotoilu
Sinertävän paksusta lasista neliömäinen pyöristelyin kulmin tehty malja ja sen lasinen kansi
Tämä Erkki Vesannon suunnittelema tuhka-astia innosti myös Timo Sarpanevaa pohtimaan lasin muotoja syvällisemmin.Timo Sarpaneva / Suomen lasimuseo

RiihimäkiErkki Vesannon (1915-1990) lasimuotoilun laajuus hämmentää. Suomen lasimuseon (siirryt toiseen palveluun) ullakkokerroksessa oleva näyttely antaa hyvän läpileikkauksen suomalaisen lasimuotoilun uranuurtajan elämäntyöstä ja Vesannon merkityksestä Iittalan lasitehtaalle.

Esillä on monipuolisesti Vesannon muotoilua 1930-luvun lopulta 1960-luvulle.

Kaikki lasisarjat ja muutkin taidelasit varsinkin teknisen toteutuksen suunnittelussa ovat kulkeneet käsieni kautta.

Erkki Vesanto

Näyttelystä suuri kiitos kuuluu Vesannon omille tyttärille, Anne Vesannolle ja Marsa Partaselle, sekä Vesannon entisen työtoverille Sirkka-Liisa Löflundille. Hän kokosi laajat listat Erkki Vesannon muotoilemista esineistä.

Mielenkiintoinen luku Erkki Vesannon elämässä on työskentely kolmen suuren muotoilijan, Tapio Wirkkalan, Franckin ja Timo Sarpanevan kanssa.

Vesannosta tuli näiden kolmen luottomies Iittalassa. Hän valvoi, että sarjatuotannossa olevien esineiden muoto ei muuttunut matkan varrella.

Syykin oli selvä. Vesanto piirsi puhtaaksi kaikki Iittalan tuotannossa olleet lasiesineet.

Olympiarenkain koristeltu karahvi ja kolme lasia
Viskikarahvi ja lasit suunniteltiin alkujaan Helsingin vuoden 1940 kesäolympialaisiin, mutta jotka sodan takia siirtyivät vuoteen 1952.Timo Syrjänen / Suomen lasimuseo

– Vuosikymmenten läpi Iittalan malliston puhtaaksi piirtäminen ja katalogien valmistus oli isäni käsialaa, kertoo Anne Vesanto.

Erkki Vesanto itse on kertonut kuinka hän toimi välittäjänä taiteilijoiden ja tehtaan välillä.

– Itse asiassa kaikki lasisarjat ja muutkin taidelasit varsinkin teknisen toteutuksen suunnittelussa ovat kulkeneet käsieni kautta.

Tytär Marsa Partanen kertoo miten Erkki-isä toimi tulkkina hytissä työskentelevien ammattilaisten ja esinettä ideoineen muotoilijan välillä.

– Erkki katsoi idean, teki siitä piirustukset ja piti huolen, että siitä tuli jotain lasia.

– Hän oli tässä asiassa tarkka, sanoisin että erittäin tarkka, Marsa Partanen naurahtaa.

Kirkkoreellä kunniakierros tehtaan edessä

Suomalaisen muotoilun suurten nimien ilmestyminen aina välillä pieneen Iittalan tehdaskylään aiheutti aina kuhinaa kyläläisissä.

Marsa Partanen ja Anne Vesanto painottavat olleensa silloin pikkutyttöjä, joten heiltä on turha kysyä millaista oli meno Iittalassa tuohon aikaan.

Timo Sarpaneva oli räiskyvä ja Tapio Wirkkala vähän joviaalimpi.

Marsa Partanen

– Timo Sarpaneva oli räiskyvä ja Tapio Wirkkala vähän joviaalimpi. He yöpyivät yläkertamme vinttikamarissa ja totta kai oli sitä – ilonpitoa, Marsa Partanen myhäilee.

Erkki Vesanto opiskeli 1930-luvun puolivälissä taideteollisuuskeskuskoulussa, kun opettajana työskennellyt Arttu Brummer vihjasi, että Riihimäellä etsitään lasitehtaalle muotoilijaa.

Vesanto kävi tehtaalla, mutta ei oikein viihtynyt.

Rusettikaulainen mies istuu työpöydän ääressä piirustuksia edessään
Erkki Vesanto palkattiin alun perin mallistojen puhtaaksi piirtäjäksi Iittalan lasitehtaalle. Myöhemmin hän ryhtyi suunnittelemaan omiakin malleja.Suomen lasimuseon arkisto

Sitten Vesanto oli joululomalla ystävänsä luona Hämeessä, Tenholan kartanossa Vanajaveden rannalla. Kartanon nuori isäntä otti puolestaan puheeksi Iittalan lasitehtaan ja sen tasokkaat työt.

Niinpä miehet valjastivat innoissaan hevoselle kirkkoreen ja karauttivat järven yli. Iittalassa he tulivat vauhdissa tehtaan portista sisään ja tekivät isolla pihamaalla pari kunniakierrostakin.

Vesanto sai töitä. Hänestä tuli piirtäjä, joka teki työpiirustukset tuotannossa olevista esineistä.

Vesanto jopa kehitti järjestelmän, jonka avulla tuotannossa olleista lasimalleista taltioitiin kaikki eri vaiheet koekappaleista tuotepiirustuksiin ja -numeroihin. Rekisterikirjat olivat käytössä vielä 2010-luvullakin.

– Vasta myöhemmin isä alkoi miettiä, että hän osaa kyllä tämän homman itsekin ja alkoi syntyä niitä omia suunnitelmia, Anne Vesanto muistelee.

Muotoilijan työ jatkui pitkälle 1960-luvulle saakka. Niistä näkyy kuinka Vesanto arvosti tarkoituksenmukaisuutta.

Sarpaneva tunnusti Vesannon merkityksen

Monet näyttelyn esineistä ovat Vesannon tyttärien kaapistoista. Ja niitä kaappeja on monta.

Sen lisäksi naiset kävivät läpi useita kirpputoreja sekä osto- ja myyntiliikkeitä etsiessään isänsä suunnittelemia esineitä. Sirkka Löflundin kokoamien listojen avulla tunnistustyökin helpottui.

Esimerkiksi eräästä grogilasista Anne Vesanto oli nähnyt vain kuvan, mutta kirpputorilta hän löysi niitä peräti seitsemän kappaletta.

– Siinä kohtaa piti ihan istahtaa alas, kuvailee Vesanto yllätyksen syvyyttä.

– Se on yksi kauneimpia laseja, joita tätä näyttelyä kootessa sain eteeni. Rihlaus on todella kaunis.

Marsa Partanen puolestaan hiljentyi vuonna 1939 suunnitellun viskilasin kohdalla. Siihen aikaan laseja vielä koristeltiin maalaamalla.

– Olen tiennyt, että näitä on, mutta en tiennyt, että minun isäni oli siinä takana. Nämä olivat tämän näyttelyn yksi yllätyksistä. Hämmästyneenä näitä katselen, toteaa Marsa Partanen.

Vuosina 1945 - 1947 tehtiin Iittalassa lyijykristallista paksua tuhka-astiaa. Pelkistetystä esineestä Erkki Vesanto oli syystäkin hyvin ylpeä.

– Isäni mainitsi moneen kertaan, että hän tykkää tästä neliömallista. Se on funkkis, Marsa Partanen tietää.

Anne Vesanto kertoo, kuinka tuohon aikaan Timo Sarpaneva vasta aloitteli lasin parissa.

– Meillä tuli kerran Timon kanssa puhetta tästä esineestä, jossa ”pyöreä muuttuu neliöksi”. Timo tunnusti, että kun hän näki Erkin tekemät esineet, niin silloin hänen päässään syttyi lamppu: tällä tavoin muotoa voikin kehitellä.

Kun muotoilija päätti tehdä jotain naisellista

Näyttelyn yksi jännittävimmistä esineistä on Erkki Vesannon suunnittelema kynttilänjalka, joka näyttää kuin juomalasin päälle olisi laitettu laakea kahvikupin alunen.

Marsa Partanen muistelee, kuinka hän oli erään kerran kotona lomalla, kun isä pyysi häntä katsomaan erästä työtä. Erkki Vesanto selitti, että miehisen esineen sijaan hän halusi tehdä jotain naisellista. Erkki Vesanto esitteli piirtämänsä erikoisen kynttilänjalan.

– Hän kysyi, että puhutteleeko tämä minua. Olin todella ihastunut, se oli niin kiva. Niinpä me suunnittelimme yhdessä, että tähän kynttilä, tähän vähän vettä ja tähän kukkia.

Ensimmäisessä mainoslehtisessä kynttilänjalkaa esiteltiinkin sitten juuri niin.

Tämä on minusta kaunis näyttely, joka kertoo laajasti isän tuotannosta.

Anne Vesanto

Erkki Vesanto ei elinaikanaan ehtinyt saada suurta julkista tunnustusta tekemästään työstä. Marsa Partanen ja Anne Vesanto ovat kiitollisia, että Suomen lasimuseo nosti heidän isänsä viimein esiin.

– Kyllä tuntuu hyvältä. Olisin tietysti toivonut, että tämä olisi ollut aikaisemmin, vielä kun isä eli, mutta hyvä näin, Marsa Partanen nyökkää.

– Olen todella tyytyväinen. Tämä on minusta kaunis näyttely, joka kertoo laajasti isän tuotannosta.

Erkki Vesanto -näyttely opastettuna 20.8.2017 klo 12-14 .

Erkki Vesanto - muotoilijan elämäntyö Iittalassa -näyttely on esillä Suomen lasimuseossa Riihimäellä 11.9.2017 asti.