Koe uusi yle.fi

Ruotsissa 23 erityisen ongelmallista asuinaluetta, Suomessa ei yhtään

Ruotsin poliisi on helisemässä jengirikollisten kurittaessa lähiöitä. Suomessa tilanne on estetty sekoittamalla asuntotyyppejä ja viranomaisten yhteistyöllä.

asuinalueet
Poliisit Helsingin Kontulassa
Komisario Katja Nissinen ja ylikomisario Jari Taponen jututtavat Kontulan paikallisia asukkaita. Työtapa kuuluu poliisin ennaltaehkäisevään strategiaan. Poliisi haluaa tuntea alueiden ihmiset ja heidän huolensa.Riku Tonttila / Yle

– Auttakaa meitä! Auttakaa meitä! Meidän pitää saada kunnat mukaan, vetosi Ruotsin ylipoliisipäällikkö Dan Eliasson kesäkuisessa lehdistötilaisuudessa kuntien edustajiin, jotta he auttaisivat poliisia selviytymään järjestyksen ylläpidosta maan ongelmalähiöissä.

Useat pääkirjoitustoimittajat ja poliitikot vaativat tilaisuuden jälkeen, että Suomen poliisiylijohtajaa vastaava Ruotsin ylipoliisipäällikkö eroaa tehtävästään, koska poliisi oli mitä ilmeisimmin menettänyt otteensa lähiöissä riehuvista rikollisjengeistä.

Eliasson sai kuitenkin pitää työpaikkansa. Ja töitä hänellä riittää.

Ruotsin poliisi on tunnistanut peräti 61 ongelmallista asuma-aluetta, joista 23 luokitellaan "erityisen ongelmallisiksi asuinalueiksi" (särskilt utsatta områden). Niitä on Etelä- ja Keski-Ruotsin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Näitä alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta. Autoja palaa, ambulanssit eivät uskalla ajaa virkatehtäviin, poliisiautoja kivitetään ja mediaa uhkaillaan. Poliisin mukaan alueille on muodostunut "rinnakkaisyhteiskuntia", joita rikollisjengit johtavat.

Paikalliset asukkaat tosin usein vetoavat siihen, että väkivalta ja vandalismi on vain ajoittaista, ja että todennäköisyys joutua katuväkivallan uhriksi on suurempi esimerkiksi Tukholman keskustassa iltaisin ja viikonloppuisin.

"Suomessa ei alueita, jonne poliisi ei uskaltaisi mennä"

Mutta onko Suomessa ongelmallisia asuinalueita? Mitä sanoo Suomen poliisi siitä, että poliisin korkein johtaja anelee apua virkaveljiltään ja -sisariltaan?

Polliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta sanoo, että Suomessa ei ole alueita, jonne poliisi ei uskaltaisi virkatehtäviin.

Poliisihallitus
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta vakuuttaa, että Suomeen ei ole syntynyt alueita, joihin poliisi epäröisi lähteä virkatehtäviin.Riku Tonttila / Yle

– Totta kai meilläkin on haastavia ja vaikeita tehtäviä. Mutta niihin varaudutaan sitten omalla tavalla, joka liittyy poliisin taktiseen osaamiseen ja strategiseen toimintatapaan.

Ruotsin poliisijohdon vetoomus muille viranomaisille kuulostaa Pekka Heikkisen mielestä aivan perustellulta.

– Meillä täällä Suomessakin on pitkät perinteet etenkin poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyöstä, ja poliisilla itsellään on halu laajentaa sitä. Nyt kun meille on tullut maahanmuuttajia, niin heidänkin kanssaan halutaan solmia paikallisesti suhteita. Poliisi on tässä eräänlainen koordinaattori.

Yksi tärkeä syy lähiöiden rauhallisuuteen Suomessa on poliisin mukaan se, että viranomaiset haluavat pureutua ongelmien syy- ja seuraussuhteisiin, eivät pelkästään hoitaa akuutteja ongelmatilanteita.

Poliisit Helsingin Kontulassa
Poliisin työtehtävät lähiöissä liittyvät usein kotiväkivaltaan, keskustassa katuväkivaltaan.Riku Tonttila / Yle

– Saattaa olla, että esimerkiksi sosiaalitoimi tai lastensuojelu pystyy huolehtimaan tilanteesta. Samoin jos vaikkapa jossain lähiössä nuorisojoukko tekee ilkivaltaa tai näpistelee, niin mitä enemmän sille annetaan tilaa, sitä vakavammaksi teot muuttuvat. Tähän puututaan jo varhaisessa vaiheessa, eikä pelkästään poliisi vaan myös muut viranomaiset ja parhaassa tapauksessa myös paikalliset asukkaat, Pekka Heikkinen kertoo.

Laitakaupungilla kotiväkivaltaa, keskustassa katuväkivaltaa

Ylikomisario Jari Taponen ja komisario Katja Nissinen Helsingin poliisista noutavat Ylen toimittajan ja kuvaajan maijan kyytiin ja suuntaamme kohti Itä-Helsingin Kontulaa. Kontula lienee yksi pääkaupunkiseudun huonomaineisimpia lähiöitä. Muutos viihtyisämpään suuntaan on kuitenkin ollut silmiinpistävä.

– 15 vuotta sitten tähän aikaan päivällä täällä olisi jo ollut kaljoittelijoita. Nyt heitä ei näy. Toisaalta yhtenä syynä rauhallisuuteen on se, että kaljakuppiloita on hävinnyt ja tilalle on tullut ravintoloita. Se on nostanut tämän ostoskeskuksen profiilia paljon.

Paikallinen asukas Tuire Messo sanoo, ettei pelkää kulkevansa illalla Kontulan keskustassa.

– Harkitsen, milloin minun tarvitsee illalla kulkea täällä. Jos tarvitsee, niin minun ei tarvitse mennä kuppiloiden eteen tai porukkojen keskelle. Kuljen reippaasti sen matkan, jonka olen suunnitellut kulkevani. Aina olen selvinnyt. Tämä on oikeasti ihanteellinen asuinpaikka, kunhan saadaan tämä turha huhumylly pois.

Ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista
Ylikomisario Jari Taponen sanoo, että ihmiset kokevat eniten turvattomuutta juna- ja metroasemilla sekä ostoskeskuksissa.Riku Tonttila / Yle

Jari Taponen kertoo, että poliisin tehtävät lähiöissä ja keskusta-alueilla poikkeavat hyvin paljon toisistaan.

– Laitakaupungilla, missä ihmiset asuvat, on kotiväkivaltaa. Keskustassa on taas alkoholiin liittyvää katuväkivaltaa. Jos ajatellaan sitä, missä ihmiset kokevat turvattomuutta, niin ne ovat yleensä paikkoja, joissa ihmiset liikkuvat paljon. Juna- ja metroasemat sekä ostoskeskukset. Ilta- ja viikonloppuaikaan tähän liittyy alkoholi.

80 prosenttia poliisille tulevista väkivaltatapauksista on sellaisia, joissa joko tekijä tai uhri ovat alkoholin vaikutuksen alaisena.

Poliisi ennaltaehkäisee ongelmia jalkautumalla asukkaiden luokse

Mekin saamme pientä tuntumaa Kontulan nuhjuisempaan puoleen, kun kesken rupattelumme tehdään epäillyn huumediilerin kiinniotto. Henkilö on poliisin vanha tuttu.

– Lähtökohta on se, että me tunnemme alueen asukkaat ja toimijat. Esimerkiksi tässä Kontulan ostoskeskuksessa täytyy tuntea yrittäjät ja täällä liikkuvat ihmiset. Tällöin heidän arjen huolensa tulevat meille tietoon, esimerkiksi jostain häirikköporukasta. Pääsemme hyvissä ajoin kiinni tilanteeseen, ja kun tunnemme nämä porukat, niin pääsemme heti keskustelemaan heidän kanssaan, Jari Taponen kuvailee.

Tämän ennaltaehkäisevän kansalaisten pariin jalkautumisen lisäksi Helsingin poliisi tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa.

Poliisit Helsingin Kontulassa
Poliisi pyrkii luomaan verkostoja paikallisten toimijoiden kanssa, jotta ongelmiin päästään tehokkaammin käsiksi.Riku Tonttila / Yle

– Me kartoitamme tilannetta koko ajan. Tiedostamme, että Helsingissäkin on menty hieman huonoon suuntaan esimerkiksi asuinalueiden eriytymisessä. Meillä on täällä niin kutsuttu Turvallinen Helsinki -verkosto, jossa tilannetta seurataan erityisen tarkkaan. Mietimme, mitä voimme tehdä, jos huono kehitys jatkuu. Ja kun puhutaan pienemmistä paikallisista ongelmista, poliisi kutsuu paikalliset toimijat yhteen ja yritämme ratkaista ongelmat yhdessä.

Vaikka tilanne Suomen lähiöissä nyt vaikuttaa varsin valoisalta, Jari Taponen kehottaa kuitenkin pysyttelemään valppaana tulevaisuutta ajatellen. On arvioitu, että kymmenen vuoden sisällä Helsinki kasvaa 100 000 asukkaalla.

– Suurin osa on vieraskielistä väestöä. Vieraskieliset työllistyvät varsin huonosti. Meidän täytyy ponnistella, että kaikki pääsevät mukaan, jotka tulevat Helsinkiin tai Suomeen. Pitää löytyä tarpeeksi työpaikkoja. Asuntopolitiikassa pitää huomioida, ettei pääse kasaantumaan huono-osaisuutta. Tämä vaatii erityisiä toimenpiteitä.

Tärkein syy hyvään tilanteeseen asuinalueiden kirjava asuntokanta

Poliisin mukaan aivan kaikkein tärkein syy siihen, miksi Suomen lähiöiden tilanne ei ole päässyt riistäytymään Ruotsin lähiöiden tasolle, on se, että kullekin alueelle on alusta lähtien rakennettu erityyppisiä asuntoja. Kaupungin vuokra-asunnot, kovan rahan asunnot ja hitas-asunnot mahtuvat samoille alueille iloisessa sekamelskassa. Näin myös yhteiskunnan eri kerrokset sekoittuvat.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Tero Santaoja vie meidät tutustumaan Jakomäkeen, jota hän pitää Helsingin haasteellisimpana alueena tällä hetkellä. Täälläkin on Santaojan mukaan tapahtunut paljon myönteistä kehitystä ja vielä lisää on tulossa. Hän tietää mistä puhuu, koska hän on vetänyt yli kuusi vuotta Helsingin kaupungin omaa lähiöprojektia.

Helsingin kaupungin edustaja Jakomäessä
Helsingin kaupungin Tero Santaoja painottaa, että vanhoille lähiöalueille on hyvä saada uudenlaisia asuntoja ja uusia asukkaita täydennysrakentamisen avulla.Riku Tonttila / Yle

– Me olemme kehittäneet puistoja, toriaukioita, asukastoimintaa ja sosiaalista yhteistyötä. On myös totetutettu täydennysrakentamista, jotta saadaan uusia asukkaita.

Täydennysrakentaminen on Santaojan mukaan tärkeää paitsi sen vuoksi, että saadaan uudentyyppisiä asuntoja, myös siksi, että palvelujen kehittäminen vaatii riittävän suuren asukaspohjan. Riittävät palvelut puolestaan vaaditaan, jotta asukkaat haluavat pysyä alueella.

Jakomäen ostoskeskuksen taakse on syntymässä Jakomäen sydän -hanke. Jakomäen keskusta suunnitellaan kokonaan uudelleen purkamalla huonokuntoisia palvelurakennuksia ja rakentamalla tilalle luultavimmin uusia asuintaloja. Myös virkistysalueita kohennetaan.

Jakomäen koulu
Jakomäen sydämessä vanhat palvelurakennukset puretaan ja tilalle tulee uudenlaisia asuinrakennuksia ja sitä kautta uusia jakomäkeläisiä.Riku Tonttila / Yle

Ylikomisario Jari Taponen sanoo, että varsinaisia ongelmalähiöitä ei Suomessa ole, mutta kullakin alueella ongelmat voivat liittyä esimerkiksi tiettyyn taloyhtiöön, asuntoon tai tiettyyn rajattuun alueeseen. Se tulee todistettua Jakomäessä.

Ostoskeskuksen yhdellä kulmalla katukivetyksillä istuskelee kymmeniä hilpeitä kaljaveikkoja, ja tappelunnujakkakin syntyy. Kulman takana toisella puolella ostoskeskusta Sanna Sundberg myy mansikoita täysin epätietoisena käsirysystä.

– Jakomäellä on sellainen maine, että olisi aika levotonta. Tässä kyllä on ollut todella rauhallista porukkaa.

Mansinkanmyyjä Jakomäessä
Mansikanmyyjä Sanna Sundbergin mielestä Jakomäen ostoskeskuksessa käy "rauhallista porukkaa".Riku Tonttila / Yle

Turvattomuuden kokemus lähtee Helsingin kaupungin Tero Santaojan mukaan juuri julkisesta tilasta.

– Epämääräiset tilat, roskaisuus, huono valaistus, ylipäätään tylsä betoniympäristö vaikuttavat turvattomuuden kokemukseen.

Tero Santaoja ei usko, että Ruotsin kaltainen kielteinen kehitys lähiöissä voisi olla myös Suomen tulevaisuus.

– Onhan Ruotsin pään tilanne huolestuttava. Pystymme ottamaan siitä opiksi, ja lähtökohtaisesti se ei ole mahdollista Suomessa.