Rakennusvirhe kasteli Jätkäsaaren Pitsitalon – "Tämä oli selkeästi meidän vastuulla"

Asunto-osakeyhtiöt joutuvat monesti turvautumaan riitatilanteissa lakitoimistojen apuun. Rakennusvirheiden selvittelyssä ollaan valmiita vaikka raastupaan saakka.

rakennusvirheet
Pitsitalo.
Pitsitalo.Ronnie Holmberg / Yle

Yle Uutiset kertoi keväällä, miten vesi puski asuntoihin sisään vain muutaman vuoden ikäisessä Helsingin kaupungin omistamassa kerrostalossa. Jätkäsaaressa sijaitseva pitsitalo kärsi kosteusongelmista, joiden selvittämistä asukkaat olivat odottaneet syksystä asti.

– Tämän jälkeen alkoikin tapahtumaan ja pitkät korjauspätkät saatiin päätökseen nyt ihan tässä viime viikkoina. Rakentaja on meidän mielestä hoitanut asian mallikkaasti ja kertonut meille, mitä milloinkin tapahtuu. Nyt mietitään sitä, saadaanko me talon omistajalta Hekalta jotain hyvitystä tästä korjausrumbasta, sanoo talossa asuva Hanna-Maija Mustonen.

Mustosen perheen ylimmän kerroksen asuntoon vuotanut vesi oli peräisin yläpuolella olevalta terassilta. Terassin räystästä vasten oleva vedeneristeen nosto oli tehty suunnitelmien vastaisesti ja sen yläreuna oli irronnut alustastaan.

Lisäksi ylimmän kerroksen parvekkeen ja seinän välinen kittisauma oli vuotanut, ja vettä oli valunut alemmalle parvekkeelle sauman tuuletusputkista. Parvekkeen sauman päältä puuttui kokonaan suunnitelmien mukainen pelti.

Asunnon katossa kosteusvaurio.
Asunnon katon läpi tullut vesi oli peräisin yläipuolella olevalta terassilta.Jouni Immonen / Yle

”Rakennusaikana tapahtunut työvirhe”

Pitsitalon kattoterassin alla olevaa vesieristystä ei siis ollut toteutettu suunnitelmien mukaan. NCC:n maajohtaja Mika Soini, miten tällaisia virheitä voi tapahtua?

– Rakentaminen on hyvin monen osapuolen yhteissumma eli osallisia on paljon. On suunnittelijoita, tekijöitä ja alihankkijoita. Vaikka kuinka hyvin suunnitellaan, niin välillä ikävä kyllä sattuu inhimillisiä erehdyksiä ja työvirheitä. Me vastaamme kyllä virheistämme ja korjaamme ne. Pitsitalon kaikki korjaukset on nyt tehty, kun ensin saimme varmistettua ongelman syyn, sanoo Soini.

Yksittäisen virheen aiheuttamat seuraukset voivat olla suuret, kun kysymyksessä on kosteusvaurio. Vastaavia virheitä ei Soinin mukaan saisi missään nimessä tapahtua.

– Vesieristyksiin ei saisi tulla yhtään virhettä ja tämän nollatoleranssin korostaminen itse työn tekijöille on hyvin tärkeää. Tämä oli selkeästi meidän virhe ja sen vaikutukset asukkaille olivat kohtuuttoman suuret, sanoo Soini.

Pitsitalon sijainnilla merenrannalla ei Soinin mukaan ollut osuutta kosteusongelmiin. Jos talo tehdään hyvien suunnitelmien mukaan oikein ja hyvistä materiaaleista, se kyllä kestää Soinin mukaan rannan läheisyyden aiheuttaman korkean rasituksen.

Mika Soini, maajohtaja, NCC Building.
NCC:n maajohtaja Mika Soinin mukaan vesieristyksiin ei saisi tulla yhtään virhettä. Ronnie Holmberg / Yle

Virheille haetaan korjaajaa vaikka lakiteitse

Pitsitalon kohdalla kosteusongelma johtui selkeästi rakennusvirheestä. Aina taloista löytyvät ongelmat eivät ole yhtä selkeitä tapauksia. Esimerkiksi läheisellä Eiranrannalla on useita eri rakennuttajien valmistamia luksustaloja, joissa asunto-osakeyhtiöt vääntävät kättä rakentajaosapuolien kanssa.

Noin kymmenen vuoden ikäisissä miljoonakodeissa on muun muassa teetetty sisäilmatutkimuksia, valitettu seinähalkeamista ja kiistelty jäähdytysjärjestelmien korjauksista. Tiedot selviävät asuntojen myynti-ilmoituksista (siirryt toiseen palveluun) ja osakeyhtiöiden toimintakertomuksista.

Muun muassa Piritanaukiolla sijaitseva Eiranrannan Estella nosti reilu vuosi taaksepäin jäähdytysjärjestelmää koskevassa riidassa kanteen NCC Rakennus Oy:tä vastaan. Kanne peruttiin, kun osapuolet pääsivät sopimusratkaisuun ja rakennuttaja päätyi maksamaan yhtiölle satoja tuhansia euroja sovintokorvauksena.

NCC:n asumisen liiketoiminta irtautui tässä välissä omaksi asuntorakennuttajaksi Bonava Suomi Oy:ksi.

– Siinä oli riitatilanne, jossa käytiin pitkään neuvotteluja taloyhtiön kanssa. Lopulta päädyttiin yhdessä tällaiseen sovintoratkaisuun, sanoo yksikönjohtaja Jyri Raunio Bonava Oy:stä.

Viereisessä talossa Helsingin Eiramaressa taloyhtiö puolestaan vaatii toiselta rakennuttajalta Tarkala Oy:ltä kanteella korjauksia mahdollisiin rakennusvirheisiin. Tasekirjan mukaan näihin lukeutuisi muun muassa terassikerrosten painuvat lattiat, märkätilojen vesieristeet ja autotallin vesivuodot.

Kanteen käsittely on edelleen kesken, eivätkä talon isännöitsijä taikka rakennuttaja halunneet kommentoida asiaa Ylelle.

Riitatilanteissa kaivataan ammattiapua

Asunto-osakeyhtiöt joutuvat monesti turvautumaan riitatilanteissa ulkopuolisten asiantuntijoiden ja lakitoimistojen apuun. Esimerkiksi Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontapuhelimeen satelee päivittäin kyselyjä rakennusvirheiden reklamoinnista.

– Harmittavan usein vastaan tulee tapauksia, joissa ongelman epäillään johtuvan rakennusvirheestä. Yleensä siitä aiheutuu kustannuksia, jonka vuoksi osapuolet ovat asiasta usein erimielisiä, sanoo LVI-asiantuntija Arto Kemppainen.

Miia Pujals, johtava lakimies, Kiinteistöliitto Uusimaa
Arto Kemppainen ja Mia Pujals Kiinteistöliitto Uusimaasta muistuttavat taloyhtiöitä reklamoimaan virheistä heti, kun ne havaitaan.Ronnie Holmberg / Yle

Ihmiset ovat nykyään myös yhä valistuneempia ja osaavat vaatia oikeuksiaan. Alalla liikkuu kuitenkin myös harhaluuloja, jotka voivat edesauttaa riitatilanteita.

– Jos reklamoinnissa viivytellään liian kauan, taloyhtiö voi menettää oikeutensa. Yleensä rakennuttaja vastaakin siinä vaiheessa, että taloyhtiö on laiminlyönyt kohtuullisen reklamaatioajan, koska virhe oli ollut havaittavissa jo paljon aikaisemmin, sanoo johtava lakimies Mia Pujals Kiinteistöliitto Uusimaasta.

Pujalsin mukaan monesti ajatellaan, että 10 vuotta on jonkinnäköinen takuuaika ja vasta, kun aika lyhenee loppua, lähdetään ottamaan yhteyttä. Näin asia ei ole. Jotta taloyhtiö säilyttää oikeutensa kymmenen vuoden vastuuajan sisällä ilmeneviin virheisiin, pitäisi niistä viipymättä reklamoida rakennuttajalle, kun virhe havaitaan.

Rakentajilla ei ole hinkua käräjille

Vaikka oikeuksia ollaan valmiita hakemaan vaikka lakiteitse, riitatapaukset päätyvät harvoin lakitupaan saakka. Monesti erimielisyydet ratkeavat sopimalla.

– Olen ollut 30 vuotta tässä firmassa ja minä en muista, että lakitupaan olisi menty kertaakaan tällaisesta asiasta. Takuuaikana on ollut jotain ihan yksittäisiä sisäilma-asioita, joista on ollut näkemyseroja siitä, että onko olemassa virhettä vai eikö ole, sanoo asunnoista vastaava johtaja Antero Nuutinen SRV:ltä.

Myös NCC:n maajohtaja vakuuttaa, ettei oikeuskäsittely ole toivottava ratkaisu riitatilanteissa.

– Tietysti, jos on epätoivoinen tilanne, niin varmaan tällainenkin ääriratkaisu on mahdollinen. En kuitenkaan missään nimessä näe sitä ykkösvaihtoehtona. Meille asiakastyytyväisyys on tärkeää ja kyllä nämä asiat pitäisi pystyä sopimaan, sanoo Mika Soini.

Molemmat yhtiöt vakuuttavat, että nollavirhetalot ovat myös rakentajan tavoite.

– Virheetön talo on varmasti kaikilla kovana tavoitteena. Ei siihen ole vielä sataprosenttisesti päästy, joka kohteessa varsinkaan. Voin kuitenkin sanoa, että isossa mittakaavassa voimme olla ylpeitä rakentamisen laadusta, sanoo Nuutinen.

Fise kerää esille tulleita rakennusvirheitä (siirryt toiseen palveluun)nyt tehostetusti avoimeen tietokantaan, jotta niiltä vältyttäisiin vastaisuudessa. Rakennusvirhepankin tavoitteena on esimerkkien avulla kuvata virheeksi tulkittuja ongelmatilanteita ja siten estää vastaavien tilanteiden toistumista.