Koe uusi yle.fi

Europarlamentaarikko: EU ei välttämättä velvoitakaan Suomea raideliikenteen kilpailutukseen

Raideliikenteen kilpailuttamisesta määräävä EU-lainsäädäntö jättää paljon tulkinnanvaraa – ja antaisi Suomelle mahdollisuuksia kilpailutuksen välttämiseen, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok).

rautatieliikenne
Sirpa Pietikäinen
Sirpa PietikäinenJeroen Mortier / Yle

Kun liikenneministeriö ilmoitti avaavansa raideliikenteen henkilöliikenteen kilpailutukselle, perusteena muiden joukossa mainittiin Suomea velvoittava EU-lainsäädäntö.

"EU on saanut päätökseen neljännen rautatiepaketin, joka lähtee liikkeelle siitä, että silloin kun valtio hankkii liikennettä, se ei sitä voi jatkossa tehdä suorahankintana, vaan se tulee kilpailuttaa", sanoi liikenneministeri Anne Berner 9.8.2017.

Mainittu "neljäs rautatiepaketti" tarkoittaa nippua EU-lainsäädäntöä, jolla EU pyrkii yhtenäistämään jäsenmaiden rautatieverkostoa ja -liikennettä.

Lakipaketin markkinoiden avaamiseen velvoittavasta asetuksesta (siirryt toiseen palveluun) löytyy kuitenkin kohta, joka tuntuu jättävän kilpailutuksen ehdottomuuteen paljon tulkinnanvaraa:

”Jos tätä ei ole kielletty kansallisessa lainsäädännössä, toimivaltainen viranomainen voi päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia rautateiden julkisista henkilöliikennepalveluista:

a) jos se katsoo, että sopimuksen teko ilman tarjouskilpailua on perusteltua ottaen huomioon asianomaisten markkinoiden ja verkon asiaankuuluvat rakenteelliset ja maantieteelliset ominaispiirteet ja erityisesti koko kysynnän ominaispiirteet, verkon monitahoisuus, tekninen ja maantieteellinen eristyneisyys sekä sopimuksen kattamat palvelut; ja

b) jos tällainen sopimus parantaisi palvelujen laatua tai kustannustehokkuutta taikka molempia aikaisempaan sopimukseen verrattuna". (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/2338:n neljäs artikla).

Pietikäisen mielestä asetus mahdollistaa tarjouskilpailusta poikkeamisen juuri Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa.

– Kyllähän nuo kaikki melko hyvin Suomen raideliikenteen ominaisuuksiin istuu. Jos verrataan Hollantia, Saksaa tai Ranskaa, joissa on paljon ihmisiä ja lyhyet etäisyydet, niin onhan se ihan toisenlainen markkina, kuin tarvittava junayhteys Tampereelta Seinäjoelle, Seinäjoelta Ouluun, tai yöjuna Kemijärvelle, Pietikäinen vertaa.

Asetuksen mukaan kilpailutuksen välttämisen edellytykset täyttyvät esimerkiksi silloin, jos jäsenvaltion junaliikenteen vuosittainen enimmäismäärä on enintään 23 miljoonaa junakilometriä. Suomen junakilometrien määrät menevät yli 30 miljoonan. Jos Suomi olisi halunnut, se olisi voinut vaatia kilometrimäärän nostamista tasolle, joka olisi antanut Suomelle pysyvän poikkeusaseman, Pietikäinen näkee.

– Tätäkin keskustelua käytiin, mutta Suomi ei nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Kilpailua sinänsä Pietikäinen ei vastusta. Hän tosin epäilee sen tuomia hyötyjä Etelä-Suomen ulkopuolella, ja ihmettelee kiirettä, jolla hallitus toimeen ryhtyi.

– Meillä olisi ollut 10 vuotta aikaa miettiä tätä, jos olisi jatkettu sopimusta VR:n kanssa.

"Tästä on tulossa uusi hallintarekisteri"

Pietikäinen epäilee, että raideliikenteen kilpailuttamisesta on kovaa vauhtia tulossa "uusi hallintarekisterijuttu".

Tällä Pietikäinen viittaa vääntöön hallintarekisterilaista: Suomen hallitus perusteli ajamaansa lainsäädäntöä omistuksien piilottamisen mahdollistavasta hallintarekisteristä sillä, että EU-lainsäädäntö velvoitti Suomea asiaan.

Lopullinen selvyys asiaan saatiin vasta kesällä, kun europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) kysyi sitä EU-komissiolta itseltään. Komission mukaan EU ei asetuksellaan säätele arvopapereiden hallintamalleja jäsenvaltioissa.

Onko mielessä tarkistaa komission kanta raideliikenteen kilpailulle avaamiseen?

– Ehkäpä tätäkin asiaa pitää kysyä komissiolta, jos se ei nyt täysin selvä ole, Pietikäinen tuumaa.

Liikenneministeriö: Asetuksen tulkinta on komission ja EU-tuomioistuimen asia

Liikenneministeriöstä vahvistetaan, että Pietikäisen tulkinta ei mene täysin metsään.

– Tässä mahdollistetaan siirtymäaikoja, kuten olemme tuoneet esille, ja annetaan mahdollisuus myös poiketa asetuksesta. Se on sitten kyettävä osoittamaan, että suorahankinta todella olisi tehokkaampi keino kuin kilpailutus, sanoo hallitusneuvos Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Miten asia on, ei kuitenkaan ole ministeriön päätettävissä.

– Mutta miten asiaa tulkitaan, se on komission, tai EU-tuomioistuimen asia

Thorströmin mielestä asiaa ei kannata verrata hallintarekisteriin. EU-lainsäädäntö ei ole se syy, miksi raideliikenne avataan kilpailutukselle, liikenneministeriön hallitusneuvos sanoo.

– Kilpailun avaamisesta päätettäessä on huomioitu nämä reunaehdot, mutta se ei itsessään ole syy avata rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle juuri nyt. On selvää, että EU-lainsäädäntö mahdollistaa huomattavia siirtymäaikoja, kuten olemme avoimesti tuoneet esille, Thorström painottaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Urheilu

Suomalaisten suksi ei pelannut karmeassa kelissä Rukalla

Björgen nappasi voiton naisten kympillä

Urheilu

Epäonnistunut voitelu jätti suomalaisnaiset kauas kärjestä: "Eihän siitä tullut yhtään mitään"

Urheilu

Watabe yhdistetyn mäkiosuuden kärki – Hirvonen ladulle yhdeksäntenä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin moskeijaiskun uhreja jo yli 300 – Syyttäjän mukaan hyökkääjillä oli mukana Isisin lippu