Jäteyhtiöt haluaisivat yhä ottaa vastaan verinäytteet ja muun sairaalajätteen – lupia heruu aiempaa niukemmin

Poikkeuslupia orgaanisen jätteen sijoittamiselle kaatopaikoille annettiin alussa löyhemmin. Nyt jatkoaikoja heruu niukasti ja perustellusti.

jätteet
Kaatopaikka
Sami Lindblad / Yle

Verinäytteet, amputoidut raajat ja muu sairaalajäte on viime vuoteen saakka sijoitettu eli käytännössä haudattu kaatopaikoille. Vuonna 2016 voimaan tullut kaatopaikka-asetus kuitenkin muutti asiaa. Se rajoittaa orgaanisen jätteen, kuten tuon terveydenhuollossa syntyvän jätteen, sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

Monet jäteyhtiöt kuitenkin hakivat ja saivat poikkeusluvan toiminnan jatkamiseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella hakemuksia tuli yhdeksän, ja valtaosa yhtiöistä sai poikkeusluvan noin vuodeksi. Niistä useimmat ovat umpeutuneet.

Esimerkiksi Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kymmenen kunnan alueella toimiva Ekorosk on loppusijoittanut poikkeusluvalla sairaalajätettä Storkohmon jäteasemalle eli kaatopaikan riskijäteosaan heinäkuuhun asti. Lupa umpeutui 30.6. 2017, ja tieto jatkohakemuksen kohtalosta on luvassa syksyllä.

Jätteen ajamisessa 500 kilometrin päähän ei ole mitään järkeä

Käyttöpäällikkö Tommy Nordström jäteyhtiö Ekoroskista

Käyttöpäällikkö Tommy Nordström on pessimistinen jatkoajan suhteen, sillä hän tietää joidenkin yhtiöiden jo saaneen kielteisen päätöksen.

– Meillä olisi kapasiteettia ja nykyaikainen kaatopaikka. Kyse ei ole isoista määristä, joten on harmi, että asiasta tehdään näin hankalaa. Jätteen ajamisessa 500 kilometrin päähän ei ole mitään järkeä, sanoo Nordström.

Esimerkiksi sairaalajätteestä osa on sellaista, jota vastaanotetaan vain parissa polttolaitoksessa eteläisessä Suomessa. Jätteenkuljettajat ovat tuoneet Kokkolan jäteaseman penkkaan sairaalajätettä Nordströmin mukaan vuosittain 50 – 60 000 kiloa, pääasiassa keskussairaalasta Kokkolasta ja Malmilta Pietarsaaresta.

Verta koeputkisssa.
Yle

Kokkolassa riskijäte loppusijoitetaan omalle alueelleen, jonka suojaukset ovat Nordströmin mukaan asianmukaiset ja kattavat niin esimerkiksi asbestin kuin sairaalajätteenkin. Jäteaseman henkilökunta ei ole fyysisesti kosketuksissa jätteen kanssa eivätkä ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Jäte peitetään koneellisesti, kun alue alkaa täyttyä tarpeeksi.

Elokuun puolivälissä jäteaseman montussa oli näyteputkiloita, joissa potilaiden nimet ja henkilötunnukset olivat näkösällä. Ekoroskin käyttöpäällikkö muistuttaa kuitenkin, että alue on suojattu ja vartioitu eikä siellä liiku ulkopuolisia.

Kaikista hylkäyspäätöksistä valitettu

Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta myöntää tiukkuuden jatkoluvissa. Alun perin poikkeuslupia myönnettiin höllemmin muun muassa siksi, että ministeriöltä ei ollut päätöksenteon tueksi enempää tulkintaa. Ympäristöministeriön maaliskuussa 2017 julkaisema muistio (siirryt toiseen palveluun) antaa virastoille selkänojaa.

– Kaatopaikka-asetus on näiltä osin aika tiukka: tavoitteena on, että orgaaninen jäte ei enää päädy kaatopaikalle, vaan kiertoon. Sen taustalla on lisäksi kasvihuonepäästöjen rajoittaminen, sanoo Koivisto.

Poikkeuksia voidaan tehdä jätteen ominaisuuden perusteella tai siinä tapauksessa, että alueelle on tulossa jonkin jätejakeen käsittelyyn kapasiteettia. Esimerkiksi Jyväskylään on valmistumassa biokaasulaitos, johon jätejae saadaan pian toimitettua. Niinpä lyhyt jatkoaika on perusteltua.

Kaatopaikka-asetus on näiltä osin aika tiukka: tavoitteena on, että orgaaninen jäte ei enää päädy kaatopaikalle, vaan kiertoon

Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta

Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueella jatkohakemuksia on käsitelty neljä. Saarijärven Sammakkokangas sai hylkypäätöksen joulukuussa, tosin lyhyt poikkeus myönnettiin sellaiselle jätteelle, jonka käsittelyn mahdollistava polttolaitos oli tuolloin koekäyttövaiheessa.

Ilmajokisen Lakeuden Etapin hakemus hylättiin toukokuussa, ja Botniarosk Teuvalta sai vain lyhyen poikkeuksen hylsyjätteelle.

Samoin Mustankorkea Jyväskylässä sai heinäkuussa hylkäävän päätöksen. Lyhyt poikkeus myönnettiin kala- ja eläinperäiselle jätteelle, joka jatkossa käsitellään alueelle nousevassa biokaasulaitoksessa.

Kaikista neljästä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

Jätteen sijoittaminen omille nurkille ei ole peruste

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa sovelletaan useampaan jätejakeeseen, josta terveydenhuollon erityisjäte eli niin sanottu sairaalajäte on yksi. Muita ovat esimerkiksi mekaanisessa käsittelyssä syntyvä jäte eli jätteen jäte, pvc ja välppäysjäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä jäte.

Sairaalajätteestäkin esimerkiksi vanhusten vaipat ja sidetarpeet voi Koiviston mukaan yleensä polttaa normaalissa jätteenpolttolaitoksessa. Esimerkiksi Vaasassa sijaitseva Westenergyn polttolaitos voisi ympäristölupansa puolesta ottaa vastaan osan terveydenhuollon jätteistä, kuten sidetarpeet, kipsisiteet, liinavaatteet, vaipat ja kertakäyttövaatteet.

Vaippoja vanhustenhoitopaikan kylpyhuoneessa.
Yle

Kauemmas kuljettamista vaativat vain pistävät, viiltävät ja kontaminoituneet materiaalit. Tartuntavaarallinen jäte on vielä asia erikseen.

Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto muistuttaa, ettei lainsäädäntö anna mahdollisuutta poikkeuslupiin vain sillä perusteella, että jätteen pitäisi voida jäädä omalle alueelle. Itse asiassa ministeriön muistio muistuttaa, että tässä yhteydessä on tarkasteltava myös mahdollisuutta viedä jäte hyödynnettäväksi toiseen maahan. Tähänkin on Suomessa jo päädytty.

Ministeriö selvittää vaikutuksia

Erityisasiantuntija Kati Vaajasaari ympäristöministeriöstä myöntää, että kyseessä on osittain alueellinen ongelma, sillä kuljetusmatkat vaihtelevat suuresti.

Kokonaisuutena terveys- ja ympäristönsuojelua ajatellen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on kuitenkin merkittävä askel parempaan: yhä isompi osa jätteestä päätyy kaatopaikan sijaan joko polttolaitoksissa energiana hyödynnettäväksi tai materiaalina kiertoon.

– Kaatopaikkasijoitus on aina se viimeinen keino, Vaajasaari sanoo.

Ministeriössä on myös käynnistetty hanke, jossa selvitetään orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksia.