Ministeri Lepän vierailu Utsjoella ei tuonut odotettuja vastauksia Tenon sopimustilanteeseen

Tenon uudet kalastussäännökset astuivat voimaan viime toukokuussa. Eniten uudet pyyntirajoitukset iskivät saamelaisten perinteiseen pyyntiin.

Tenojoki
Ministtar Leppä Ohcejogas
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä keskusteli Tenon sopimuksen vaikutuksista Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjien järjestämässä oikeusseminaarissa keskiviikkona Utsjoella.NRK / Tor-Emil Schanche

Kalastusasioista vastaava maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiistää valtion toimineen laittomasti Tenon kalastussopimuksen yhteydessä.

Ministeri Leppä vieraili keskiviikkona Utsjoella keskustelemassa uuden Tenon sopimuksen vaikutuksista paikallisiin. Leppä ei luvannut Tenon sopimukseen muutoksia, mutta sanoi, että Suomen valtiolla voi olla mahdollisuus jollain tapaa soveltaa sopimusta.

Ellos Deatnu -kansanliike pettyi

Tenon uudet kalastussäännökset astuivat voimaan viime toukokuussa. Niiden pyrkimyksenä on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta.

Eniten uudet pyyntirajoitukset iskevät kuitenkin saamelaisten perinteiseen pyyntiin, jota rajoitettiin lähes 80 prosenttia. Matkailupyyntiä rajoitettiin noin 40 prosenttia.

Saamelainen, Tenon uusia kalastusrajoituksia vastustava Ellos Deatnu -kansanliike on pettynyt Suomen valtioneuvoston edustajan vastauksiin, jotka koskevat saamelaisten ja valtion hallintaoikeuksia Tenojokilaaksossa ja Tenon sivujoilla.

Liike epäilee valtion joko ylenkatsovan saamelaisten oikeuksia tai pelkäävän niiden tunnustamista.

Ellos Deatnu -liikkeen edustaja Áslat Holmberg näkee, että ministeri ei antanut niin selkeitä vastauksia kuin he olisivat toivoneet. Ellos Deatnu -liike on myös kirjeitse pyytänyt ministereitä selittämään, onko heillä todisteita siitä, miten pyynnin hallinta on aikoinaan siirtynyt saamelaisilta valtioille.

Leppä on vastannut Ellos Deatnun kirjeeseen. Hänen mielestään asia ei suoranaisesti kuulu ministeriön hallinnon alle.

– Se on tietenkin totta, mutta hän myös mainitsi, että asiasta on tehty perusteellinen selvitystyö, jonka perustuslakivaliokunta on käsitellyt. Se on kaukana selvästä se, etteikö asiassa olisi rikottu perustuslakia. Perustuslakivaliokunta huomautti, että siinä on suuria epäkohtia muun muassa saamelaiskulttuurin harjoittamisen osalta, selittää Holmberg.

Holmberg ja Beaska.jpg
Ellos Deatnun Áslat Holmberg ja Beaska Niillas tulivat tapaamaan ministeriä Utsjoelle.NRK / Tor-Emil Schanche

Paikalliset yhteisöt pyrkivät löytämään poliittisia ratkaisuja

Ministerille esitettiin keskiviikkona Utsjoella voimakkaita lausuntoja. Muun muassa Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjät sekä yhdessä että erikseen, kalastusoikeuksien haltijat kummaltakin puolen rajajokea sekä Ellos Deatnu -liike esittivät kantansa Tenon sopimusasiaan.

Áslat Holmberg edustaa käytännössä kaikkia näitä Suomen puolen yhteisöjä. Hän kertoo, että yhteisöt pyrkivät etsimään yhteisiä poliittisia ratkaisuja Tenon tilanteen parantamiseksi.

– Me yhdessä pyrimme tukemaan näitä oikeusprosesseja, koska minä en usko, että näitä asioita voi selvittää selvittämättä sitä, kenellä se hallintaoikeus on ja kenellä on oikeus loheen ja kalastukseen. Se on se pääkysymys, mihin me haluamme vastauksen myös poliittisesti.

– Mutta minun mielestäni poliittisten vaikuttamismahdollisuuksien ja oikeustien tulee kulkea rinnakkain, Holmberg pohtii.

Ketkä valmistelisivat uuden Tenon sopimuksen?

Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjät järjestivät keskiviikkona Tenon sopimusta käsittelevän oikeusseminaarin Utsjoen kirkonkylällä. Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vieraili seminaarissa.

Pöydän ääressä puhuttiin muun muassa siitä, että paikan päällä oli päätäntäelimiä, jotka voisivat aloittaa uuden Tenon sopimuksen valmistelun. Siihen, kuka tai ketkä sen voisivat tehdä, ehdotettiin Saamelaiskäräjiä, kalastusoikeudenomistajia ja osakaskuntia.

Sámedikkiid riekteseminára Ohcejogas
Saamelaiskäräjien oikeusseminaari Utsjoella 16.8.2017.NRK / Tor-Emil Schanche

– Olisi tärkeää, että meillä olisi tarjota jokin konkreettinen vaihtoehto tähän nykyiseen sopimukseen, koska nythän on aika selvää, että saamen kansa ole hyväksynyt Tenon sopimusta. Mutta kuinka me sitten ratkaisisimme kalastuksen rajoitukset, siihen meillä ei ole vielä ehdotusta, sanoo Holmberg.

Áslat Holmbergin mielestä oikeudenomistajien ja myös Tenon vesistön edustajat voisivat olla mukana muotoilemassa esitystä, jonka voisi tarjota valtioille vaihtoehtona nykyiselle sopimukselle.

– Sen täytyisi olla sellainen, jota paikalliset kannattavat, painottaa Holmberg.

"On tärkeää ajaa asiaa yksiäänisesti"

Saamelaiskäräjien puolesta ministerin ottivat vastaan Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Inger Eline Eriksen Fjällgren.

Inger Eline Eriksen Fjellgren, Tiina Sanila-Aikio ja minister Jari Leppä
Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Inger Eline Eriksen Fjellgren, Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja ministeri Jari Leppä tapasivat Utsjoella 16.8.2017.Jouni Aikio / Yle

Tiina Sanila-Aikio kertoi ministerille Saamelaiskäräjien vähimmäisvaatimuksena olevan se, että Saamelaiskäräjät otetaan kunnolla mukaan sopimuksen neuvotteluprosessiin.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi ministeritapaamisen jälkeen, että Tenon tilanteen tiedot on tärkeää päivittää.

– On todella tärkeää, että meiltä löytyy tietoa ja meillä on faktoja silloin, kun me niitä tarvitsemme. Nyt on ollut erityisen tulvainen kesä, jonka vuoksi ihmiset eivät ole päässeet kalastamaan kunnolla. Samaan aikaan uuden sopimuksen vaikutukset ovat jo nähtävissä.

– Nyt on erityisen tärkeää, että me saamelaiset jatkamme yhdessä, yksiäänisesti asian kanssa, sanoo Tiina Sanila-Aikio.

Millaisia keinoja?

Sanila-Aikio kertoo, että keskiviikon kokouksessa puhuttiin myös siitä, millaisia keinoja asian edistämiseksi on.

– Me mietimme, valitsemmeko poliittisen reitin, oikeustien vai molemmat. Minä uskon, että tässä vaiheessa molemmat tiet ovat avoinna ja niiden mukaan me etenemme.

– Jos Norjan tarkastuslautakunta tulee johonkin lopputulokseen tässä asiassa, niin se voi tuoda uusia puolia ja toimenpiteitä lähiaikoina, jatkaa Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.Mikkal Morottaja / Yle

"Resursseja tulee käyttää tehokkaasti ja järkevästi"

Ennen uuden Tenon sopimuksen hyväksymistä Saamelaiskäräjät vaati sopimuksen vaikutusten arviointia.

– Me emme saaneet sitä ja tässä on tulos. Eri osapuolten tiedot ja kokemukset vaikutuksista eri alueilla on tärkeää nyt koota yhteen, selittää Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio muistuttaa yhteistyön olevan tärkeää jo resurssienkin puolesta.

– Saamelaiskäräjien osalta täytyy katsoa kokonaiskuvaa ja saamelaisten oikeusasemaa, ja yrittää parantaa ja kehittää sitä. Monissa asioissa kokonaiskuva on suurempi, kuin vaikkapa kalastus Tenolla.

– Tähän liittyvät monenlaiset asiat itsehallinnosta lähtien koko saamen kansan kalastusoikeuksiin saakka. Se kenttä on todella laaja ja siksi on tärkeää, että niitä vähäisiä resursseja, mitä Suomen puolen Saamelaiskäräjillä on, käytetään tehokkaasti ja järkevästi, Sanila-Aikio painottaa.