Tutkimus vahvisti: Kerrostalon hiilijalanjälki lähes puoleen puulla – tutkija: arkkitehti paljon vartijana

Rakennuspaikka ja sekatekniikka ratkaisevat, kuinka paljon puukerrostalon rakentaminen vaikuttaa ympäristöön

Kotimaa
Puukerrostalo Jyväskylässä.
Puukerrostalo Jyväskylässä.Mikko Auerniitt

Puukerrostalojen rakentamisen aikainen hiilijälanjälki voi olla lähes puolet pienempi verrattuna vastaavaan betonista rakennettuun taloon.

Teknologian tutkimuskeskus VTT sai tutkittavakseen osana EU-hanketta lähes samanlaiset kerrostalot, kaksi puista ja kaksi betonista Pohjois-Helsingistä Kuninkaantammesta. Tutkimuksessa oli mukana lisäksi kaksi muuta rakennusta.

Puukerrostalojen ympäristöystävällisyydestä ei ole saatu varmaa tutkimusnäyttöä, koska rakennuksissa käytetään usein eri materiaaleja sekaisin ja mukana on paljon tekniikkaa sekä tekijöitä.

Yksityiskohdat ratkaisevat kuitenkin myös puurakennuksen rakentamisen hiilijäljen

Sirje Vares

Materiaalien välillä ero oli pienin talojen alapohjissa, joihin myös puutalossa käytetään betonia. Muutoin erot muun muassa perustusten, seinien ja lattioiden hiilijäljen osalta olivat selvät.

Hiilijäljen erot syntyvät siitä, että puu on materiaalina kevyempää ja siitä tehtyjen rakennustuotteiden valmistukseen ei kulu niin paljon energiaa kuin betonin.

Betonin määrä ratkaisee puutalon hiilijäljen

Betonisen talon hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia suurempi kuin vastaavan puisen talon. Kuninkaantammen nelikerroksissa taloissa vertailua helpotti se, että ne täyttävät molemmat samat energiatehokkuusvaatimukset.

Ratkaisevaksi tekijäksi talojen elinaikaisille ympäristövaikutuksille jää, miten asukkaat niissä elävät ja millä ne lämpenevät.

– Yksityiskohdat ratkaisevat kuitenkin myös puurakennuksen rakentamisen hiilijäljen, erikoistutkija Sirje Vares VTT:ltä ynnää tutkimuksessa mukana olleiden kohteiden eroja.

Tutkimuksessa selvitettiin myös muun muassa Vantaan Kivistön puisen kerrostalon hiilijäljki. Kivistössä käytettiin paljon betonia, esimerkiksi kellarin autotallissa ja perustuksissa. Tulokset olivat verrattavissa Kuninkaantammen betonitaloihin.

Myös Kuninkaantammen puukerrostaloissa betonia tai sementtiä on puolet rakennusmateriaaleista.

Talon suunnittelu ratkaisee jäljen

Erikoistutkija Sirje Vareksen mukaan sekä puusta että betonista voidaan nykyään valmistaa nopeasti kerrostaloja. Puurakentamisen etuna on pidetty sen nopeutta. Kuninkaantammella puukerrostalo oli nopeampi rakentaa, betonitalo oli halvempi (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksessa ei varsinaisesti selvitetty, kuinka paljon puu- ja betonitalojen rakennustyömailla käytetään energiaa, mutta tutkimuksessa kerättyjen tietojen mukaan työmailla käytetään melko sama määrä lämpöä ja sähköä.

Arkkitehti on paljon vartijana, kun hänen pöydällään päätetään tuleeko rakennuksesta hiilitehokas

Tämä kertoo Vareksen mukaan siitä, että myös puutaloissa käytetään betonia, jonka kuivattamiseen kuluu paljon energiaa. Rakentamisen aikainen energiankulutus vastaa tutkimuksen mukaan karkeasti noin yhden vuoden käytön aikaista kulutusta.

Tärkeimmät ratkaisut talon hiilijäljen kannalta tehdään Vareksen mukaan jo suunnittelupöydällä ja silloin, kun päätetään, minne rakennetaan. Esimerkiksi puutaloon rakennettava betonirunkoinen parveke lisää kokonaishiilijälkeä usealla prosentilla. Samoin huonoille rakennuspaikoille tarvitaan raskaat betoniperustukset.

Talo on kokonaisuus.

– Luulen, että rakennesuunnittelijalla ei ole kovin hyvin tiedossa, miten mikäkin vaikuttaa hiilijälkeen. Suunnittelu tehdään arkkitehtisuunnittelun pohjilta. Arkkitehti on paljon vartijana, kun hänen pöydällään päätetään, tuleeko rakennuksesta hiilitehokas, Vares kertoo.

Rakentamismääräyksissä höllentämisen varaa

Erikoistutkija Sirje Vareksen mukaan rakennusalan ammattilaisille on olemassa tietoa eri materiaalien vaikutuksista ja muun muassa puun paloturvallisuudesta. Käytännöt kuitenkin muuttuvat hitaasti ammattilaisten ennakkoluulojen ja osittain vanhoillisuuden takia.

Aina pitää miettiä miksi jotain materiaalia tai tekniikkaa käytetään

Rakennuksen hiilijälkeen vaikuttaa jonkin verran myös rakentamisjätteen määrä. Vaikka rakennuksessa käytetään betonin sijaan clt-puuelementtiä, sen käytön yhteydessä syntyy paljon kipsilevyjätettä. Kipsilevyä tarvitaan paljon, koska liimapuuelementit pitää palomääräysten mukaan peittää ja koteloida.

Vares ei itse halua asettaa mitään materiaalia toisen edelle, koska puun korostaminen näkyy heti miltä rakennukset näyttävät. Materiaalien yhdistäminen antaa ammattilaisille enemmän valinnanvaraa, ja lopputulos on ilmeikkäämpi.

Vares pitää hyvänä, että puukerrostaloja nousee pitkän hiljaiselon jälkeen enemmän ja puurakentamisen rakentamisnormeja pikemminkin höllennetään kuin kiristetään.

– Aina pitää miettiä, miksi jotain materiaalia tai tekniikkaa käytetään.

Energiatehokkaiden nykytalojen rakentamisaikainen energiankulutus on arviolta noin viidennes (siirryt toiseen palveluun) rakennuksen koko iän kulutuksesta. Asumisen osuus suomalaisen hiilijäljestä on noin kolmannes.