Yle selvitti: Vain harva valehtelee sairastumisesta pomolleen – paljon tavallisempaa on mennä "pää kainalossa" töihin

Tutkijan mielestä sairaana töihin tulemisen yleistyminen kertoo työelämän tiukentumisesta. Sairauslomalle ei uskalleta jäädä, koska työkaverit joutuisivat liian tiukalle.

työelämä
Neljä ihmistä.
Taloustutkimus kysyi 1 004 suomalaiselta, ovatko he koskaan ilmoittautuneet sairaaksi, mutta jääneet töistä pois muusta syystä.Toni Pitkänen / Yle

Vain hyvin harva suomalainen tunnustaa valehdelleensa joskus sairastumisesta työnantajalleen, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Noin tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, ovatko he joskus ilmoittaneet sairastuneensa, mutta jääneet pois töistä jostakin muusta syystä. Näin myönsi toimineensa vain kuusi prosenttia vastaajista.

Ainoastaan yksi prosentti myönsi valehdelleensa sairaudesta, koska halusi pidentää viikonloppua tai lomaa, eikä töihin meneminen huvittanut. Kaksi prosenttia perusteli "saikuttamista" huonoilla työoloilla tai -ilmapiirillä. Kolme prosenttia vastaajista sanoi olleensa joskus niin väsynyt, että on ollut pakko ilmoittautua sairaaksi.

Grafiikka, jonka mukaan vain harva on ilmoittautunut sairaaksi, mutta jäänyt töistä pois muusta syystä.
Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.Yle Uutisgrafiikka

Kukapa tunnustaisi valehtelevansa pomolleen, voi joku kysyä. Myös Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen myöntää, että luvut voivat olla vähän alakanttiin: vastaukset heijastavat myös suomalaisten ihanteita työelämässä.

– Sinänsä luvut ovat uskottavia, että perusteeton saikuttaminen on tavallaan työnantajalta varastamista ja sitä ei ainakaan tietoisesti tehdä kovin paljon.

Ei ole tullut mieleenkään. Ei ole reilua muita kohtaan, jos joku tekee niin.

Eeva Vauhkonen

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Ari Väänänen puolestaan sanoo lukujen olevan linjassa sen kanssa, mihin hekin ovat päätyneet aikaisemmassa tutkimuksessaan aiheesta. Siinä todettiin, että omiin sairauspoissaoloihin suhtautui vapaamielisesti 8–9 prosenttia kunta-alan työntekijöistä.

– Silloin tutkittiin myös sitä, vaikuttaako asenne todellisuudessa sairauspoissaoloihin. Kävi ilmi, että se vaikuttaa silloin, kun myös ympäröivällä työyhteisöllä on löyhä poissaolonormi, mutta ei muuten.

Asiantuntija: Keskustelussa on moraalipaniikin piirteitä

Ihmiset odottavat vuoroa terveysaseman aulassa.
Toni Pitkänen / Yle

Tarinat "kiukkulomia" ottavista suomalaisista saavat välillä suurtakin huomiota mediassa. Ilmiöstä ovat muutaman kuukauden sisällä kirjoittaneet muun muassa Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ja Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Työterveyslaitoksen Ari Väänäsen mielestä keskustelu haiskahtaa moraalipaniikilta. Vaikka lyhyet sairauslomat ovat joillakin työpaikoilla ongelma, ilmiössä näyttää olevan kyse mieluummin satunnaisista väärinkäytöksistä kuin laajasta epidemiasta.

– Aika ajoin on tarvetta määritellä työelämän normeja ja rajoja ja tämä on yksi tapa, jolla sitä tehdään, hän kuittaa.

Tätä juttua varten kysyimme myös noin sadan pohjoissavolaisen yrittäjän näkökulman asiaan. Heistä noin puolet tunnisti omasta työyhteisöstään ilmiön, jossa joku ilmoittautuu sairaaksi, mutta jää töistä pois muusta syystä. Joka neljäs arvioi ilmiön myös yleistyneen.

Ei todisteita nuorten työmoraalin rapistumisesta

Ne, joiden mielestä saikuttaminen on todellinen ja yleistyvä ilmiö, etsivät siihen syytä muun muassa nuorten työmoraalin löystymisestä. Sitäkään huolta tutkimus ei tue. Taloustutkimuksen mukaan nuoret eivät valehtele sairauslomasta juuri sen useammin kuin muutkaan.

Alle 35-vuotiaista yhteensä kymmenen prosenttia myönsi edes joskus ilmoittautuneensa sairaaksi, mutta jääneensä pois töistä muusta syystä.

Heillä saikuttaminen näyttää siis olevan hiukan yleisempää kuin vanhemmilla. Erot ovat kuitenkin sen verran pieniä, että tuloksista ei voi vetää johtopäätöstä, että nuorten työmoraali olisi rapistunut.

– Myös meidän aikaisemmin tekemä nuorisobarometritutkimus kertoi, että nuoret nimenomaan haaveilevat vakituisesta työpaikasta ja työllä on heille merkitystä, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen säestää.

Grafiikka, jonka mukaan sairauslomasta valehteleminen on hiukan yleisempää nuorilla kuin vanhemmilla työntekijöillä.
Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.Yle Uutisgrafiikka

"Kuka muukaan ne työt tekisi" -henki ajaa sairaanakin töihin

Sairaaksi tekeytymistä paljon yleisempää on se, että tulee sairaana töihin. Näin kertoi Taloustutkimukselle tehneensä jopa 83 prosenttia vastaajista.

– Kuulostaa uskottavalta luvulta, valitettavasti. Itsekin olen tullut sairaana töihin. Olen nauranut, että ei pidä tehdä niin kuten teen vaan kuten minä sanon, tunnustaa kuopiolaisen Ravintolamestarit Oy:n toimitusjohtaja Eeva Mertanen.

Eeva Mertanen.
Toni Pitkänen / Yle

Työterveyslaitoksen Ari Väänäsen mielestä sairaanakin töissä käyneiden korkea osuus kertoo työelämän muutoksesta. Työt ovat muuttuneet vähemmän fyysisiksi ja vähemmän aikaan ja paikkaan sidotuiksi.

– Toisaalta se kertoo työelämän tiukentuneesta tahdista, töitä ei ole muutkaan tekemässä.

Samaa todistaa Mertasen Ravintolamestarien palkkalistoilla oleva vuoropäällikkö, joka sairastui pari viikkoa sitten keuhkokuumeeseen. Huono omatunto vaivasi työkavereiden puolesta, vaikka keuhkokuumeessa ei tietysti ollut mitään asiaa töihin.

Sairausloman väärinkäyttäjä nakertaa muidenkin luottamusta

Vaikka sairauslomista valehtelemista ei voi pitää kyselyn valossa kovin suurena ongelmana, se voi olla sitä yksittäiselle työnantajalle. Jokainen turha poissaolopäivä ja huonosti motivoitunut työntekijä on hukkaan heitettyä rahaa.

Kyse on myös luottamuksesta. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Matti Joensuu ottaa esimerkin: kun jokaisesta sairauslomasta ei vaadita lääkärintodistusta, se vähentää kustannuksia ja jopa lyhentää sairauslomia. Harvinaisetkin väärinkäytökset saavat aikaan sen, että luottamus heikkenee.

– Sen takia on hyvä, että näistä kuitenkin puhutaan ja otetaan vakavasti.

Oletko koskaan hankkinut sairauslomaa valehtelemalla?

Tiina Vauhkonen.
Toni Pitkänen / Yle

Tiina Vauhkonen, kotipalvelutyöntekijä

– Ei ole tullut mieleenkään. Ei ole reilua muita kohtaan, jos joku tekee niin.

Toni Ronkainen.
Toni Pitkänen / Yle

Toni Ronkainen, kokki

– On sen verran kova työmoraali että olen ollut aina hyvin paljon läsnä työpaikalla. Ihmiset nauttivat ainakin täällä sen verran työstään, että ei ole tarvetta saikuttamiseen.

Jaana Melakari.
Toni Pitkänen / Yle

Jaana Melakari, tarjoilija

– Ei luonne anna periksi tehdä niin. Tykkään tästä ammatista, miksi olisin poissa?

Tapio Miettinen.
Toni Pitkänen / Yle

Tapio Miettinen, ravintolan vuoropäällikkö

– On käynyt mielessä, mutta en ole tehnyt tällaista. Työmoraali on semmoinen.