Nyt on pahin hirvikolariaika – katso Suomen kolme kovinta onnettomuusrysää

Hirvieläinonnettomuuksien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Silti vain muutamassa hirvikolarissa sadasta tulee henkilövahinkoja.

hirvikolarit
Hirvi kävelee tiellä
Tommi Parkkinen / Yle

Syksy on hirvi- ja peurakolareiden sesonkiaikaa.

Hirvikolareita on syksyisin muita vuodenaikoja enemmän, koska hirvet liikkuvat kiima-ajan ja metsästyskauden vuoksi tavallista vilkkaammin, kertoo Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Jani Körhämö.

– Sen lisäksi syksyllä on ylipäätään huonommat olosuhteet liikenteessä ja hämärän aika tulee kovimman liikenteen aikaan.

Körhämön mukaan maan keskiosa on kaikkein hirvikolarialtteinta aluetta.

– Tihein hirvivyöhyke on, kun tullaan Rannikko-Pohjanmaalta Keski-Suomen kautta Kaakkois-Suomeen. Viime vuonna hirvikolareita tapahtui eniten Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

19 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Vaasassa. Tietolähde: Liikennevirasto.
19 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Vaasassa. Tietolähde: Liikennevirasto.
15 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Vihdissä. Tietolähde: Liikennevirasto.
15 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Vihdissä. Tietolähde: Liikennevirasto.
15 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Kärsämäellä. Tietolähde: Liikennevirasto.
15 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Kärsämäellä. Tietolähde: Liikennevirasto.

Metsästystä lisätty

Hirvieläinonnettomuuksien määrä on ollut viime vuosina kasvamaan päin, mikä johtuu hirvi- ja peurakantojen kasvusta. Tänä vuonna suunta kääntynee, sillä sekä hirven että valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin noin neljännes enemmän kuin viime vuonna.

Tänä vuonna hirven ja peuran metsästykseen on tehty muutoksia. Yksi näistä muutoksista on se, että ennen varsinaisen metsästysajan alkua vahtimismetsästys pelloilla on mahdollista. Tämä saattaa Körhämön mukaan tasoittaa peurakolarihuippua, joka on perinteisesti marraskuussa.

– Vahtimismetsästys saattaa pienien hirvieläinten osalta vaikuttaa niin, että valkohäntäpeurakantaa voidaan jo aikaisemmin syksyllä vähentää ja se olisi toivon mukaan pois sieltä perinteisestä kolarisumasta, joka on yleensä loppusyksyllä.

Körhämön mukaan peurakolarit ovat erityisesti Lounais-Suomen riesa.

– Peurakolarit ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina ja niitä pyritään vähentämään nyt aiempaa voimakkaammalla metsästyksellä.

Hirvionnettomuuksien määrä vuosina 1993–2016.
Hirvionnettomuuksien määrä vuosina 1993–2016.

Turvallisuus parantunut

Kaiken kaikkiaan turvallisuus on hieman parantunut hirvikolareissa. Esimerkiksi 2010-luvulla oli peräti kaksi vuotta, jolloin hirvikolarissa ei menetetty yhtäkään ihmishenkeä.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen sanoo, että autojen törmäysturvallisuus vaikuttaa hirvikolarien henkilövahinkoihin.

– Ajoneuvotekniikka vaikuttaa siihen, millaisilla vahingoilla selviydytään. Esimerkiksi se, minkälaiset rakenteet ja turvatyynyt ajoneuvossa on. Törmäysturvallisuus on yleisesti parantunut paljon.

Viime vuonna Suomessa sattui 1 880 hirvionnettomuutta. Määrä on yli 600 kolaria enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2011. Viime vuonna hirvikolareissa kuoli kolme. Loukkaantuneita oli 144, mikä tarkoittaa sitä, että kuusi prosenttia hirvionnettomuuksista johti loukkaantumiseen.

Miten yli 90 prosentista hirvikolareita voidaan selvitä ilman henkilövahinkoja? Määrä tuntuu paljolta, jos vertaa sitä tyypilliseen mielikuvaan hirvikolarista, jossa on täysin rusentunut auton etuosa ja palasina oleva tuulilasi.

Auton etuosan päälle rojahtanut hirvi on pahin skenaario, mitä hirvikolarissa voi käydä, mutta aina kolarissa ei käy niin huonosti, sanoo Tarvainen.

– Törmäykset voivat tietysti olla myös sellaisia, että auto kopsahtaa esimerkiksi hirven takapäähän niin, että hirvi pystyy jatkamaan matkaansa, eikä kaadu auton päälle. Tietysti siitäkin huolimatta hirvikolarista voi tulla vakava vahinko, jos auto vaikka pyörähtää ympäri.

"Hirvistä ei varoiteta turhaan"

Hirvieläinten määrälle autoilija ei voi mitään, mutta onnettomuusriskiin voi vaikuttaa myös ratin takana. Tarvainen muistuttaa, että autoilijan kannattaa todella kunnioittaa hirvivaroitusmerkkejä.

– Silloin kun näkee varoitusmerkin, niin kannattaa hillitä menoaan, koska nopeuden alentamisella on suuri vaikutus. Jos ajaa satasen tiellä ja laskee nopeuden kahdeksaankymppin, niin sillä saadaan suuri etu. Mitä kovempi nopeus on, sitä vakavammat ovat kolarin seuraukset. Kuoleman ja vammautumisen riski kasvaa selvästi nopeuden myötä.

Tarvaisen mukaan autoilijat eivät kuitenkaan kunnioita hirvivaroitusmerkkejä tarpeeksi.

– Ei niitä merkkejä ole turhanpäiten sinne tien laitaan laitettu.

Tyypillisesti hirvikolari tapahtuu kaksikaistaisella maantiellä ilta- tai aamuhämärällä.

– Kaikkein suurin riski on noin tunti auringonlaskun jälkeen. Silloin tapahtuu eniten hirvieläinonnettomuuksia.

Hirvionnettomuudet kellonajanmukaan vuosina 2012–2016.
Hirvionnettomuudet kellonajanmukaan vuosina 2012–2016.