Onnettomuus vaihtoi vaelluskengät pyörätuoliin – Australialaisnainen vertailee maailman metsäpolkuja

Australialainen Helen Smith matkustaa ympäri maailmaa tutustumassa esteettömään luonnossa liikkumiseen. Suomessa hän vieraili Rokualla, Hossassa ja Jyväskylässä.

esteettömyys
Helen Smith Rokuan kansallispuistossa
Helen Smithin mukaan Suomea ja Australiaa yhdistävät liian lyhyet luontoreitit.Kimmo Hiltunen / Yle

VaalaAurinko paistaa lämpimästi Rokuan kansallispuistossa Pitkäjärven laavulla. Australialainen Helen Smith on saapunut alueelle edellisenä iltana ja yö suomalaisessa metsässä on ollut upea kokemus.

– Meillä oli täydellinen ilta. Ehdimme ihastella järveä ja oli todella pimeää, Smith hehkuttaa iloisena.

Smith ei kuitenkaan ole tullut Suomeen ja Rokualle vain telttailemaan. Hän on tutustumassa siihen, millaisia mahdollisuuksia Suomi tarjoaa esteettömään luonnossa liikkumiseen.

Kiitos Winston Churchill

Helen Smith on matkustanut ympäri maailmaa heinäkuun alusta asti. Ennen Suomen Rokuaa hän retkeili Kanadassa, Yhdysvalloissa, Englannissa ja Skotlannissa. Suomen jälkeen jäljellä on enää viikon pysähdys Saksassa, jonka jälkeen alkaakin matka kohti kotimaata.

Smithin matkan mahdollisti Britannian entinen pääministeri Winston Churchill.

– Australiassa toimii Churchill-säätiö, joka tukee nuorten australialaisten yhteiskunnallisesti hyödyllisiä projekteja. Sain avustuksen tälle matkalle, jolla tutustun eri alueisiin ja tapaan muiden maiden esteettömyyden asiantuntijoita, Smith kertoo.

Australiassa esteettömien vaellusreittien ongelmana on niiden pituus.

– Meillä on paljon esteettömiksi merkattuja reittejä, mutta ne ovat usein todella lyhyitä, sekä kaupunkimaisiin standardeihin rakennettuja.

Helen Smith Rokuan kansallispuistossa pyörätuolin kanssa.
Helen Smith matkustaa ympäri maailmaa tutustumassa paikallisiin esteettömiin luontoreitteihin.Kimmo Hiltunen / Yle

Kaupunkimaisilla standardeilla hän tarkoittaa aitoja ja esteitä. Reitit ovat yleensä rakennettu betonirakenteiden päälle ja siellä on aitoja ja tukia niiden vieressä.

– Niillä radoilla kokemus tuntuu todella lyhyeltä, eikä luontoon saa yhteyttä, koska edessäsi on aitoja, joiden yli on vaikea katsoa, sanoo Smith.

Hän kertoo yllättyneensä kuinka vähän Australiasta löytyy tietoa esteettömistä reiteistä.

– Kun kysyin erilaisista paikoista, minulle kerrottiin vain lyhyistä ja yksinkertaisista reiteistä. Aloin miettiä, että onko muita vaihtoehtoja.

– Naturally Accessible- hankkeessa uskotaan, että ihmiset saadaan luontoon, kun esitellään kokemuksia esteettömistä kulkureiteistä.

Juuri niitä kokemuksia Smith kävi hankkimassa myös Suomesta.

Toiveena pidemmät reitit

Lyhyet reitit ovat ongelma myös Suomessa, kertoo Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Harri Leivo. Suomessa rakennetun ympäristön esteettömyyttä voidaan valvoa rakentamislainsäädöksillä, mutta luontokohteisiin ei omaa lakia ole.

Leivon mukaan esteettömän luonnossa liikkumisen takana ovat monet toimijat.

– Metsähallitus on tehnyt töitä sen eteen, kuten myös kunnat, virkistysalueyhdistykset ja yksittäiset palveluntarjoajat, Leivo kommentoi.

Helen Smith Rokuan kansallispuistossa
Pidemmille luontoreiteille olisi tarvetta Suomessakin, sillä luonnossa liikkuminen pitäisi mahdollistaa myös ikääntyvälle väestölle.Kimmo Hiltunen / Yle

Invalidiliiton toiveet ovat samankaltaisia australialaisten kanssa.

– Pidemmille esteettömille etapeille olisi tarvetta ja niiden varrella voisi olla esimerkiksi laavuja ja esteettömiä autiokämppiä yöpymistä varten, Leivo toteaa.

Invalidiliitossa toivotaan parannusta reitteihin myös siksi, että iäkkäämmätkin pääsisivät nauttimaan luonnosta.

– Väestömme ikääntyy, joten reiteille olisi tarvetta. Luonto kuitenkin tarjoaa eväät henkiselle ja fyysiselle palautumiselle, sekä tarjoaa vammaisille mahdollisuuden päästä ihan eri ympäristöön, Leivo kertaa.

Luonto antoi työn

Jo lapsena luonnosta innostunut Smith liittyi yliopistossa paikalliseen vaellusryhmään. Ryhmässä muiden innostus luonnossa liikkumiseen tarttui.

– Minulle luonnossa liikkuminen on voimaannuttavaa. En oikein osaa selittää sitä tarkemmin, hymyilevä Smith toteaa.

Tunteen kautta hän alkoi ymmärtää luonnon tärkeyden. Yliopiston jälkeen hän matkusti useiden luonnonsuojeluryhmien mukana ympäri maailmaa. Samalla huomasi nauttivansa luonnon hyväksi työskentelemisestä.

– Se helpotti minua valitsemaan miten haluan elämäni viettää, Smith toteaa jämäkästi.

Helen Smith Rokuan kansallispuistossa
Kaksi vuotta sitten tapahtunut onnettomuus toi pyörätuolin Helen Smithin elämään, mutta ei vienyt hänen intohimoaan luonnossa liikkumiseen.Kimmo Hiltunen / Yle

Smith työskenteli Sydneyssä Australian Wildlife Conservancyssä, joka vain kasvatti hänen intohimoaan luontoa kohtaan.

– Olin tuohon aikaan hyvin innostunut eläintensuojelusta, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun jouduin pyörätuoliin, aloin ymmärtää, että paras keino suojella luontoa on saada ihmiset ymmärtämään kuinka tärkeä se on, Smith toteaa.

Kaksi vuotta sitten Helen Smithin elämä koki melkoisen shokin. Vaeltamista rakastava nainen joutui onnettomuuteen, jonka seurauksena hän menetti kävelykykynsä. Sairaalassa tunteet luontoa kohtaan kasvoivat entisestään.

– Sairaalassa vietetty aika sai minut haluamaan ulos ja luontoon vielä enemmän. Sitten ymmärsin, että koska minulla on ollut mahdollisuus tutustua eri paikkoihin jalan, voin ajatella mahdollisuuksia myös laajemmin: miten myös pyörätuolin kanssa voi liikkua maastossa, Smith kertoo.

Näitä kokemuksia Smith alkoi hyödyntämään Naturally Accessible -hankkeessa.

Yhdysvalloissa laki ohjaa

Nyt kun Smithin tie on vienyt jo viimeiselle pysähdykselle Saksaan, on hän saanut jo suhteellisen laajan katsannon maailman esteettömyyteen. Eri maissa on paljon eroja.

Esimerkiksi Kanadassa Smith sai selville, että maassa tehdään paljon töitä sen eteen, että kaikki ihmiset pääsisivät luontoon.

– Sain kuvan, että he ymmärsivät hyvin jokaisen ihmisen tarpeen pystyä liikkumaan luonnossa. Rakastin sitä ideaa ja haluan tuoda sitä ajatusta myös Australiaan.

Sasa Dolinsek ja Helen Smith Rokuan kansallispuistossa
Helen Smithin oppaana Suomessa toimi Metsähallituksen projektikoordinaattori Sasa Dolinsek.Kimmo Hiltunen / Yle

Kanadasta matka vei kohti Yhdysvaltoja, jossa jo Smith pääsi jo toteamaan ensimmäisen suuren kulttuurieron kahden matkakohteen välillä.

– Yksi havainnoistani oli, että heidän järjestelmänsä toimii lain kautta.

Smithin mukaan asioiden muuttaminen ja edistäminen Yhdysvalloissa vaatii usein reittiä oikeuslaitoksen kautta. Hän kertoo tapauksesta, jossa san franciscolainen puisto-osasto oli haastettu oikeuteen sen vähäisten esteettömien reittien vuoksi.

– Siellä asiat halutaan tehdä niin, että ne vastaavat oikeudellisia vaatimuksia. Asioiden toimimaan saaminen oli siis erittäin tarkkaa, Smith toteaa.

Australian ja Euroopan sekä Suomen kohdalla erot ovat Smithin mukaan ilmastollisia.

– Australiassa hyvä sää on itsestäänselvä asia ja siksi monet reittimme pysyvät melko hyvässä kunnossa ympäri vuoden, Smith kertoo.

Skotlannin etapillaan hän huomasi, kuinka sateinen sää ja märät olosuhteet toivat omat haasteensa pyörätuolilla kulkemiseen luonnossa. Kun matka jatkui Suomeen, hän keskusteli paikallisten vaikuttajien kanssa talven huomioimisesta.

– On ollut mielenkiintoista puhua sellaisten ihmisten kanssa, jotka havainnoivat paikkoja talvella: kuinka haastavaa on mennä ulos talviaikaan kun on todella kylmää ja lumista.

On ollut upeaa huomata, että emme ole yksin maailmassa tämän asian suhteen.

Helen Smith

Suurimmat erot Suomen ja Australian välillä liittyvät ilmaston lisäksi kulttuuriin.

– Suomessa on selvästi vahva pyöräilykulttuuri, mikä tarkoittaa, että suurin osa pyörille tarkoitetuista reiteistä sopii hyvin myös pyörätuolissa kulkevalle, Smith kertoo.

Hän uskoo, että samaan tapaan myös talvella hiihtämiseen tarkoitetut reitit voisivat olla hyödynnettävissä esteettömään liikkumiseen. Smith toteaakin, että Suomessa on paljon mahdollisuuksia.

Niistä pitäisi vain jakaa tietoa.

– Minusta tuntuu, että täällä olisi valmiuksia myös pitkiin, koko päivän tai yön yli, kestäviin kokemuksiin. Se on mielestäni siistiä.

Parhaillaan Smith on Saksassa, jonka jälkeen hänellä onkin monipuolinen kori kokemuksia kotiin vietäväksi. Monien maiden kollegoiden kanssa käydyt keskustelut ovat vahvistaneet omaa uskoa tärkeän asian edistämiseen.

– Minua on ihastuttanut se, että olemme kaikki samaa mieltä. Kaikki ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä tästä projektista ja ymmärtäneet miksi haluamme tehdä tämän. On ollut upeaa huomata, että emme ole yksin maailmassa, Smith toteaa hymyillen.