Toistuvat terrori-iskut turruttavat mielen – Psykologian tutkija: "Tietotulvassa järkyttävät tapahtumat menettävät merkitystään"

Terrori-iskujen yleistyminen voi johtaa siihen, että ne eivät järkytä siinä määrin kuin ennen. Tutkijan mukaan kärsimykseen ei totu, kun se tapahtuu lähellä tai läheisille.

Poliisi ohjasi ihmisiä eristetyn alueen ulkopuolella Barcelonassa torstain ja perjantain välisenä yönä. Kuva: Pau Barrena / AFP

Terrori-iskut eivät järkytä enää jokaista siinä määrin kuin aikaisemmin, koska ne ovat alkaneet turruttaa mieltä yleistymisensä takia.

Espanjassa 17. elokuuta tapahtuneiden Barcelonan terrori-iskun ja Cambrilsin iskun lisäksi pelkästään vuoden aikana autoilla tehtyjä terrori-iskuja on ollut Nizzassa, Berliinissä, Lontoossa, Tukholmassa sekä Pariisissa.

Tampereen yliopiston Mielenterveyden psykologian tutkija Kirsi Peltosen mukaan usein toistuvat terrori-iskut liikuttavat erityisesti silloin, kun isku muistuttaa ihmisestä tai tutusta paikasta.

– Toisille taas käy niin, että runsaassa tietotulvassa yksittäiset järkyttävät tapahtumat menettävät merkitystään. En silti sanoisi, että toistuvilla tapahtumilla on turruttavaa vaikutusta ainakaan kaikkiin.

Sillä on paljon merkitystä, koskettaako kaukanakin oleva tapahtuma jollain tavalla itseä

Mielenterveyden psykologian yliopistotutkija Kirsi Peltonen

Peltonen uskoo, ettei ihminen totu kärsimykseen silloin, kun se tapahtuu lähellä. Esimerkiksi sota-alueilla on hyvin mahdollista, että uudet pommitukset laukaisevat ihmisissä aina uuden stressireaktion haitallisten seurausten kanssa.

– Sillä on paljon merkitystä, koskettaako kaukanakin oleva tapahtuma jollain tavalla itseä. Onko esimerkiksi matkustanut tai juuri matkustamassa sinne, asuuko alueella ystäviä, sukulaisia tai muita tuttuja.

Selviytyminen kriiseistä kasvattaa psyykkistä kestävyyttä

Järkyttävistä kokemuksista selvittyään ihminen voi saada niin sanotusti psyykkistä kestävyyttä, jolloin myöhemmin selviää tulevista kriiseistä paremmin. 

– Selviytymisellä en tarkoita sitä, etteikö henkilö kokisi surua, ahdistusta jopa mielenterveyden järkkymistä jonkin aikaa, vaan sitä, että ajan myötä hän kykenee muuttuneessa tilanteessa toimimaan ja kokemaan elämänsä suurimmaksi osaksi mielekkääksi.

Kriisien toistumisessa on kaksi puolta. Toisaalta haavoittuvuus ja toisaalta psyykkisten käsittelytapojen vahvistuminen

Mielenterveyden psykologian yliopistotutkija Kirsi Peltonen

Jotkut elävät surun kanssa vuosia ja vuosikymmeniä. Kokiessaan järkyttävän tapahtuman ihminen joutuu ikään kuin kehittämään itsessään sellaisia taitoja ja ominaisuuksia, joita hän ei olisi muuten joutunut koskaan kehittämään. Se ei kuitenkaan Peltosen mukaan tarkoita sitä, että kenellekään pitäisi toivoa järkyttäviä asioita, jotta vahvistuisi.

– Ainoastaan sitä, että niistäkin voi selvitä, joskus jopa entistä vahvempana. Kriisien toistumisessa on kaksi puolta. Toisaalta haavoittuvuus ja toisaalta psyykkisten käsittelytapojen vahvistuminen.

"Kuvien levittäminen voi loukata paikallaolijoita"

Espanjan Barcelonan terrori-iskussa viranomaiset vetosivat siihen, ettei uhrien kuvia julkaistaisi sosiaalisessa mediassa tai missään, eikä niitä olekaan näkynyt. Peltosen mukaan tämä kertoo siitä, että ihmisiä suojellaan järkyttävältä materiaalilta, jonka näkemisellä ei ole suurimmalle osalle ihmisistä hyötyä.

– Se, että peittää asialta silmänsä tai ei välitä muista ihmisistä, on täysin eri asia kuin se, että pakottaa itsensä katsomaan kuvia onnettomuuspaikalta tietokoneen ruudulta.

Tapahtumapaikan kuvien levittäminen voi loukata paikallaolijoita ja lisäksi sillä voi olla haitallisia vaikutuksia

Mielenterveyden psykologian yliopistotutkija Kirsi Peltonen

Peltosen mukaan julkisuudessa ei pitäisi esittää ollenkaan raakaa kuvavirtaa.

– Tapahtumapaikan kuvien levittäminen voi loukata paikallaolijoita ja lisäksi sillä voi sijaistraumatisoitumisen kautta olla haitallisia vaikutuksia moneen.