Unto Hämäläisen kolumni: Ideologiat pyörittävät perustuslakivaliokuntaa

Perustuslakivaliokunta on kautta aikain ollut säilyttäjien ase uudistajia vastaan. Ennen jarrua painoi kokoomus, nyt vasemmisto, kirjoittaa Unto Hämäläinen.

politiikka
Unto Hämäläinen.
Politiikan toimittaja Unto Hämäläinen.Derrick Frilund / Yle

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma pohdiskeli keskellä kesää edistyksen ja taantumuksen suhdetta.

”Ennen työväenliikkeen vaatimukset olivat eteenpäin suuntautuneita, nyt puolustetaan saavutettuja etuja. Sitä, mitä edistys on, määritellään uusiksi. Tämä on vaativampi ja monimutkaisempi tie”, Heinäluoma arvioi tänä kesänä Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Heinäluoman pohdiskelu kuvaa hyvin sitä poliittista vääntöä, jota käydään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta painoi kesällä jarrua sote-uudistukselle. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun sote oli perustuslakivaliokunnassa vaikeuksissa, mutta kuluvana kesänä siihen on liittynyt poikkeuksellisen paljon ideologista värinää.

Valiokunta kritisoi varsinkin hallituksen esityksen valinnanvapauskohtaa. Kritiikki suututti kokoomuslaiset, esimerkiksi entinen kansanedustaja Kimmo Sasi ja Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Ilkka Oksala moittivat sitä ankarasti.

Kokoomuksella on sote-uudistuksessa kaksi tavoitetta. Ensimmäinen niistä lausutaan ääneen hyvin usein, toinen hyvin harvoin. Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen on usein toistettu tavoite. Toinen tavoite on se, että yksityiset palveluntuottajat saisivat aikaisempaa vahvemman aseman ja pystyisivät kilpailemaan paremmin julkisen puolen kanssa.

Kokoomuksen ongelma on kuitenkin ollut, että puolue ei ole onnistunut saamaan myötämieltä tavoitteilleen muista puolueista. Koko vasemmisto, vihreät ja huomattava osa keskustaporvaristoa kavahtavat yksityisten terveydenhoitobisneksen aseman vahvistamista.

Kokoomus ei olisi saanut valinnanvapautta hallituksen yhteiseksi tavoitteeksi, jos se ei olisi onnistunut tekemään keskustan kanssa tunnettua sopimusta, jolla keskustalle rakas maakuntahallinto ja kokoomukselle rakas sote-uudistuksen valinnanvapaus kytkettiin yhteen.

Muiden poliittisten ryhmien, jopa hallituskumppanien, penseä asenne kokoomuksen tavoitteisiin näkyy perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Siinä puolustetaan ”saavutettuja etuja”, siis sosiaali- ja terveydenhuollossa julkisen puolen vahvaa asemaa, joka syntyi varsinkin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin vasemmisto ja keskusta olivat yhdessä hallituksessa ja rakennettiin ns. hyvinvointivaltiota.

Samassa hengessä tehtiin 1990-luvulla myös perustuslakiuudistus, johon on tavallaan kirjattu edellisillä vuosikymmenillä tapahtunut yhteiskunnallinen uudistustyö. Nykyinen perustuslaki on pohjavireeltään valtiokeskeinen ja voi sanoa jopa hyvinvointivaltiokeskeinen.

Perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksesta antama lausunto noudattelee tätä samaa hyvinvointivaltiokeskeistä ajattelua. Perustuslakivaliokunnan kautta vasemmistolla on tilaisuus puolustaa sosiaali- ja terveydenhuollon mallia, jota se oli aikanaan rakentamassa.

Valiokunta on kautta historiansa ollut säilyttäjille käyttökelpoinen väline torjua radikaaleja uudistuksia

Tämä on normaalia politiikkaa, mutta on siinä myös toinen puolensa: Painaessaan jarrua valiokunta jatkaa perustuslakivaliokunnan pitkää traditiota. Juuri tämä valiokunta on kautta historiansa ollut säilyttäjille käyttökelpoinen väline torjua radikaaleja uudistuksia.

Kokoomus oli 1970- ja 1980-luvulla oppositiossa, mutta sai pitää perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikan. Kokoomuslaiset Juuso Häikiö ja Erkki Pystynen mitätöivät - vanhoillisten perustuslakiprofessorien kanssa - vasemmiston hankkeita, koska valiokunnan tulkinnan mukaan yksityinen omistusoikeus (”saavutettu etu” muuten sekin) nautti poikkeuksellisen tiukkaa perustuslain suojaa.

Vasemmisto oli vihoissaan, mutta ei kyennyt murtamaan silloisten säilyttäjien yksityiselle omistusoikeudelle rakentamaa suojamuuria.

Nyt osat ovat vaihtuneet. Perustuslakivaliokuntaa johtaa Annika Lapintie, vasemmistoliittolainen oppositiokansanedustaja. Nyt hän on se säilyttäjä ja painaa jarrua ainakin yhtä kovaa kuin muinaiset edeltäjänsä Juuso Häikiö ja Erkki Pystynen. Ja saa tukea asiantuntijalausunnoista, joiden kirjoittajista monet olivat pari kymmentä vuotta sitten valmistelemassa nykyistä perustuslakia.

Vuorostaan kokoomus on vihoissaan, mutta ei pysty murtamaan nykyisten säilyttäjien hyvinvointivaltion suojaksi rakentamaan suojamuuria.

Unto Hämäläinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva politiikan toimittaja.