Koe uusi yle.fi

Saman koulun oppilaat 500 kilometrin päässä toisistaan? Ainutlaatuinen kokeilu kompastelee vielä käytännön kysymyksissä

Kannuksen Eskolan lasten piti tästä syksystä olla etäkouluyhteistyössä Lapinjärven Hilda Käkikosken koulun kanssa. Välimatkaa on 500 kilometriä. Ongelmat eivät kuitenkaan ole etäisyydessä, vaan lainsäädännössä ja vastuukysymyksissä.

koulu
Kuvassa opettaja neuvoo oppilaita luokassa
Tero Pökkylä neuvoo oppilaita luokassa, jossa samaan aikaan opiskelee eskarilaisia ja oppilaita eri luokka-asteilta.Kalle Niskala / Yle

Lapset lehteilevät koulukirjojaan koululuokassa. Pulpetit on järjestetty pieniin ryhmiin lähekkäin.

Eturivissä ekaluokkalaiset täyttävät työkirjaa, jossa pyydetään piirtämään havaintoja omalta koulumatkalta. Oppilas miettii, onko hän nähnyt kouluun tullessaan oravan vai ei.

Vaikka koululuokka sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Kannuksen kaupungissa, Eskolan kylässä, oppikirjat ovat itäisen Uudenmaan Lapinjärven kunnan opetussuunnitelman mukaiset. Syynä on yhteistyö, jonka Kannuksen ja Lapinjärven kyläkoulut ovat keskenään aloittaneet.

Koulupäivä Eskolan kylätalolla poikkeaa monella muullakin tavalla suomalaislasten koulupäivästä. Oppikirjat ovat vanhempien hankkimia ja opettaja kyläläisten palkkaama. Virallisesti eskolalaisten mallia nimitetään kotiopetukseksi.

Tällä tavalla koulua on käyty Eskolassa jo muutama vuosi. Tänä syksynä asioiden piti muttua, mutta nyt matkaan on tullut mutkia.

Kuka sopii, järjestää ja maksaa?

Tätä toivottiin: Eskolan kotiopetuksessa olleet lapset olisivat tästä syksystä aloittaneet oppilaina Hilda Käkikosken koulussa. Käytännössä Eskolan lapset kävisivät koulua samassa kylätalossa kotikylässään kuin tähänkin asti.

Kylätalo on Kannuksen Eskolan kylässä Keski-Pohjanmaalla. Hilda Käkikosken koulu taas Porlammin kylässä Itä-Uudenmaan Lapinjärven kunnassa. Kuntakeskusten välimatka on 475 kilometriä.

Tässä ollaan: kotiopetus jatkuu vielä ennallaan, ja vanhemmat maksavat viulut. Lukujärjestyksiä, opetustapoja ja materiaaleja on kuitenkin jo yhdenmukaistettu ja tutustumista jatketaan. Virallista päätöstä yhteistyöstä odotetaan, samoin selvyyttä siitä, kuka voi sopia asioista, kuka järjestää mitäkin ja kuka maksaa mistäkin.

Ongelma on tämä: laki ei tunne tällaista etäkoulua, jossa lapset ovat samaan tilaan kokoontuneina kahdessa eri paikassa. Lisäksi oppilaaksi ottaminen toisi mukanaan vastuun myös koulumatkoista, oppilashuollosta ja erityisopetuksesta. Niiden järjestäminen 500 kilometrin päähän onkin jo toinen juttu.

Seuraavaksi odotetaan kuntien virallista päätöstä yhteistyöstä. Sen piti Kannuksessa syntyä virkamiespäätöksenä, mutta asia meneekin sivistyslautakuntaan. Lapinjärvi voi päättää vasta sen jälkeen, kun Kannuksen kaupunki antaa toiselle kunnalle luvan harjoittaa opetustointa omassa kunnassaan.

Esittelyvideoita tehdään jo molemmissa kylissä

Kannus päätti Eskolan koulun lakkauttamisesta vuonna 2013. Kyläläiset ovat järjestäneet lapsille opetusta 2014 alkaen. Viime vuonna oppilaita oli kourallinen, nyt jo tuplaten, sillä kokeilu kiinnostaa.

Eskolan vanhempainyhdistyksen Hanhi-Kukko ry:n puheenjohtaja Satu Kumpulainen on harmissaan hankkeen viivästymisestä.

– Haaveena oli, että saataisiin juridiset ongelmat selvitettyä ja oltaisiin lukuvuoden alkaessa Lapinjärven koulun oppilaita. Haasteita tuli vastaan sen verran, että kotiopetuksella jatketaan tällä hetkellä.

Kuvassa näkyy Kannuksen Eskolan kylän kyltti
Petri Puskala / Yle

Yhteistyötä viritellään silti koko ajan. Nyt työn alla on muun muassa esittelyvideot molemmin puolin.

– Itsepintaisesti on menty eteenpäin kokeilun mukaan, vaikka epävarmuustekijöitä tullut vastaan.

Toki Eskolassa tiedettiin, että vaihtoehdot opetuksen järjestämiseen ovat rajalliset ja kotiopetus on ollut lain puitteissa ainoa vaihtoehto. Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte sanoo, että koska kyseessä on ainutlaatuinen kokeiluhanke, ei edes valtioneuvostossa ole osattu sanoa, miten edetä ja mistä ministeriöstä kysellä lain kirjaimessa pysymisen perään.

Mutkat kuuluvat matkaan, kun uutta kokeillaan

Mallia toteutetaan valtakunnallisen Kokeileva Suomi (siirryt toiseen palveluun) -kärkihankkeen alla ja opetuksen järjestämisessä testataan pilottina Kokeilun Paikka (siirryt toiseen palveluun) -digialustaa. Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka sanookin toivovansa, että tällainen pilotointi olisi tuonut mukanaan vahvemman kokeilustatuksen.

– Olisi pystytty etenemään rohkeammin. Sitä tämä ei tarjoa, sanoo Heikka.

Sinänsä Lapinjärven kunnanjohtaja ei pidä mutkia musertavina. Hänen mukaansa oli jo tiedossa, ettei vauhtiin päästä vielä syksyllä koulujen alkaessa.

– Aina kun kokeillaan uutta, on esteitä. Se kuuluu asiaan, sanoo Heikka.

Suurimmat ongelmat liittyvät lainsäädäntöön. On turha tehdä sopimuksia, jos lainsäädäntö estää niiden toteuttamisen.

Haaveena oli, että saataisiin juridiset ongelmat selvitettyä ja oltaisiin lukuvuoden alkaessa Lapinjärven koulun oppilaita

Eskolan vanhempainyhdistyksen Hanhi-Kukko ry:n puheenjohtaja Satu Kumpulainen

Nyt tarvitaan siis kunnilta päätöksiä, että Lapinjärvi ottaisi vastuun eskolalaisista oppilaista. Vaikeus on siinä, että oppilaaksi ottaminen toisi Lapinjärvelle vastuun myös 500 kilometrin päässä olevien oppilaiden koulumatkoista, oppilashuollosta ja erityisopetuksesta.

Kotikoulua eivät sido samat vastuut kuin kunnallista koulua.

– Jos kunta järjestää, on enemmän vastuuta, sanoo Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka.

Käytännössä Eskolan lapset eivät tietenkään voi hakea vaikkapa hammashuoltoa 500 kilometrin päästä. Voisivatko koulukuljetuksen ja muut lähipalvelut järjestää kuntayhtymä Soite, Kannuksen kaupunki, vanhempainyhdistys HanhiKukko tai Eskolan Kyläpalvelu oy? Kyläpalvelu oy huolehtii jo koulun kiinteistö- ja ateriapalveluista. Nyt se onnistuu, mutta jos opetuksen järjestää kunta, on varmistettava selusta:

– Ettei tule tehtyä sellaista, mistä on vastuussa mutta minkä hoitumista ei voi taata. Näitä on nyt selvitettävä: juridiikkaa ja vastuita, sanoo vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Satu Kumpulainen.

Kumpulainen pitää näitä ongelmia kuitenkin hienosäätönä, joka hoituu, kunhan saadaan vastuukysymykset selviksi.

Kuvassa oppilaat opiskelevat koululuokassa
Ensimmäisen luokan oppilaat Kosti Kumpulainen (oik.) ja Matias Isohanni täyttävät työkirjaa luokan eturivissä. Konsta Kumpulainen (vas.) opiskelee viidennen luokan aineita, Pauanne Kannussaari (kesk.) kolmannen luokan ja Oosa Paavola (takana) viidennen luokan aineita.Kalle Niskala / Yle

Tietysti vanhemmat haluavat myös rahoitusvastuun pois harteiltaan. Kotiopetuksessa kaikki kustannukset jäävät vanhempainyhdistykselle. Viime vuonna vanhemmat myös opettivat lapsia yhden päivän viikossa itse. Nyt opettaja on paikalla viitenä päivänä viikossa.

Taloudellista apua haettiin joukkorahoituskampanjalla, jonka tavoite oli kerätä 25 000 euroa. Yksityisiltä yrittäjiltä ja ihmisiltä saatiin vain murto-osa tuosta tavoitteesta.

Kun Lapinjärven kunnan opetustoimi ottaa lapset etäopetukseen, saadaan valtionosuuksia, tietotekniikkaa ja opetusmateriaalia.

Lapinjärven kunnanjohtajan Tiina Heikan mukaan kokeilu on kuitenkin yhteiskunnallisesti tärkeä, koska sillä voisi ratkaista maaseutukuntien haasteita. Suomessa on paljon paikkakuntia, joissa koulu on pitkien etäisyyksien päässä.

– Ei tässä ole lannistuttu, positiivisella mielellä ollaan mukana, sanoo Heikka.

Valtiovalta mukaan ratkomaan käytännön pulmia

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajalla, keskustan Tuomo Puumalalla ei ole patenttiratkaisua eskolalaisten pulmaan. Hän kannattaa kokeiluja, ja pitää kompastuskiviä niiden luonnollisena osana:

– Tässä on oikea polku: nähdään, onko asiassa byrokraattisia tai juridisia ongelmia. Seuraava vaihe on, että ne pystytään ratkaisemaan tai kokeilun aikana löytyy välineet siihen, miten ne ratkaistaan.

Puumalan mukaan lainsäädännön on joustettava tarvittaessa, ja kyseeseen voi tulla vaikkapa kokeilulainsäädäntö. Hän näkeekin paikan pikapalaverille kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esikunnan kanssa. Jos lainsäädäntömuutoksista aletaan puhua, voidaan mennä myös opetus- ja kulttuuriministerin tontille.

Juuri siksi se on kokeilu: haetaan ratkaisuja kiemuroihin ja vastausta kysymykseen, onko tämä hyvä malli

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala

Hän uskoo, että tämä syksy sujuu eskolalaiskoululaisilla vielä vanhaan malliin. Ratkaisut voidaan saada aikaan tämän vuoden puolella.

Puumala sanoo olevansa sekä kiinnostunut kokeiluista että innoostunut siitä, jos byrokratian normeja saadaan mataliksi. Sinänsä oppilashuollon järjestäminen ei ole mikään turha normi, vaan terveyspalvelut on tärkeitä kaikkien mielestä, hän muistuttaa.

Puumala kehuu kannuslaisten luovaa ajattelua ja toivoo, että esteet ylitetään. Hän ei kuitenkaan uskalla julistaa juuri tätä kokeilua pikkukoulujen pelastajaksi:

– Tämä on yksi kokeilu, mutta se ei tarkoita, että siitä syntyisi ennakkotapaus kaikkialle Suomeen. Nyt saadaan kokemuksia ja nähdään, voiko käytäntöä levittää eri puolille. Se on kiinnostava, mutta juuri siksi se on kokeilu: haetaan ratkaisuja kiemuroihin ja vastausta kysymykseen, onko tämä hyvä malli, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puumala sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Susi

"Karjaisin kovaa ja ajattelin, että siitä ne lähtevät karkuun. Niin ei käynyt."

Katso video: Sudet tulivat vain muutamien metrien päähän työmiehestä Ruokolahdella

Oscar Pistorius

Eteläafrikkalainen oikeus pidensi Oscar Pistoriuksen murhatuomiota: yli 13 vuotta vankeutta

Maito

Kapina koulumaidon rasvattomuutta vastaan yllätti valtion – "Ei ole vanhempien tai lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät"

Hiihto

Nämä asiat puhuttavat hiihtokauden alkaessa