Ammattikoulun etsikkoluokka syrjäyttää perinteisiä kymppiluokkia – tulijoita enemmän kuin ryhmiin mahtuu

Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus on nostanut suosiotaan. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ei enää perinteisiä peruskoulun jälkeisiä kymppiluokkia ole lainkaan.

jatkokoulutus
Saija Lampi
Saija Lampi löysi mielensä alan valmentavan koulutuksen myötä.Pyry Sarkiola / Yle

Imatra17-vuotias Saija Lampi ei epäröi hetkeäkään vastatessaan kysymykseen unelmatyöpaikastaan.

– Stora Enson Kaukopään tehdas Imatralla. Sinne toivon pääseväni valvomaan valmistusprosesseja.

Peruskoulun jälkeen Saija hakeutui kavereiden vanassa paikalliseen lukioon. Heti lukuvuoden alussa kuitenkin selvisi, ettei paikka ollut hänelle oikea.

Varmuus omasta alasta syntyi vasta ammatilliseen koulutukseen valmentavan valma-vuoden aikana.

– Kun kävimme tutustumassa prosessinhoitajan koulutukseen. Tiesin haluavani sinne, nyt toista vuotta alaa opiskeleva Lampi kertoo.

Valma
Saija Lampi opiskelee toista vuotta prosessinhoitajaksi. Tavoitteena on työllistyä paperiteollisuuteen. Pyry Sarkiola/Yle

Valmentavalla koulutuksella hyvät tulokset

Saimaan ammattiopisto Sampossa valma-koulutus on osoittautunut hyvin tuloksekkaaksi. 80–90 prosenttia koulutuksen käyneistä löytää itselleen mieluisan jatkokoulutuspaikan.

Valma-koulutus tähtää nimensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta luokissa on myös paljon lukiosta haaveilevia nuoria. Lappeenrannan ryhmässä näitä niin sanottuja lukiolaisia on tällä hetkellä noin puolet.

– Lukion vaatima keskiarvo oli kaupungissa tänä vuonna kova, ja nämä nuoret korottavat tämän vuoden aikana päästötodistuksen numeroitaan, kertoo opettaja Veli Kotila.

Ei enää kymppiluokkia

Saimaan ammattiopisto Sampossa vuoden mittaiseen valma-koulutukseen on ollut viime vuosina tunkua. Sekä Lappeenrannan että Imatran paikat täyttyvät nuorista, jotka pohtivat vielä suuntaansa. Kummassakin kaupungissa on tilaa 20 nuorelle.

Valtakunnallisesti valma-opintoja suorittaa vuosittain 5 000 opiskelijaa.

Lappeenrannassa kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet tänä syksynä koulutukseen.

– Uusien ryhmien tarvetta pohditaan kysynnän mukaan. Voi olla, että kolmas ryhmä vielä perustetaankin, kertoo opettaja Veli Kotila.

Etelä-Karjalassa valma-koulutus on enää ainoa tarjolla oleva vaihtoehto peruskoulun päättäneille pudokkaille. Aiemmin maakunnassa toimi kymppiluokka sekä talouskoulu.

Paula Kapanen
Paula Kapanen aloitti valma-opinnot tänä syksynä.Pyry Sarkiola / Yle

"Parasta on motivaation löytyminen"

Nyt lukuvuoden alussa valma-luokkien ovi käy tiuhaan molempiin suuntiin, ja opiskelijamäärä elää vielä pitkään.

– Ensimmäisenä päivänä aloitimme 16 opiskelijan kanssa, mutta yksi pääsi heti varapaikalta hotelli-, ravintola- ja catering-alalle. Sanoimme hänelle vain hei hei, iloitsee valma-opettaja Maiju Muona Imatralta.

Imatran ryhmän opettaja Maiju Muona kertoo nauttivansa työstään. Palkintoja satelee opettajalle pitkin lukuvuotta.

– Parasta on se, kun oppilas löytää oman alansa ja se motivaatio syntyy, se on hienoa!

Vuoden aikana oppilaat tutustuvat eri aloihin käytännön kautta. Valmassa opetellaan myös arjen taitoja, kuten vuoka-asumisen pelisääntöjä sekä pyykinpesua.

Tavoitteena nostaa keskiarvoa ja löytää oma ala

18-vuotias Paula Kapanen opiskeli metsäalaa pari vuotta, mutta opiskelu ei sujunut. Tänä syksynä hän aloitti Imatralla valmentavan koulutuksen.

– Minulle ehdotettiin tätä ja ajattelin, että tämä voisi olla minulle hyvä vuoden mittainen jakso, Kapanen kertoo.

Lukuvuosi on vasta alussa, mutta Kapanen uumoilee puutarha-alan kiinnostavan häntä. Paulan yhtenä tärkeänä tavoitteena on kohottaa todistuksen keskiarvoa.

– Yritän nostaa keskiarvoni lähelle yhdeksää.

Saimaan ammattiopisto Sampossa tiedetään, että luokkien oppilasmäärät kasvavat vielä syyslukukauden aikana.

– Ammattialoilta alkaa tippua heitä, jotka ovatkin tehneet väärän valinnan. Sitten he tulevat tänne Valmalle pohtimaan uutta tulevaisuutta, opettaja Muona kertoo.