Koe uusi yle.fi

"Sinä päivänä autot lakkaavat ruostumasta" – Näillä aloilla kannattaisi tehdä innovaatioita

Innovaatioita kannattaisi kehittää esimerkiksi metsäteollisuuden, ympäristöteknologian ja terveydenhuollon tiimoilta. Ideat pitäisi saada paremmin innovaatioiksi markkinoille.

keksinnöt
Grafiikka, jossa on hehkulamppuja rivissä.
Keksintöjä tehdään yhdessä, mutta myös yksin. Jokainen idea ei muutu keksinnöksi.Laura Tolonen / Yle

Miltä kuulostaa maailma, jossa ajat puusta tehdyllä autolla ja käytät puusta tehtyjä vaatteita?

Kenties utopistiselta, mutta tulevaisuudessa tämänkaltainen maailma on mahdollinen. Tekesin digijohtaja Pekka Sivosen mukaan puusta tehdään jatkossa paljon muutakin kuin paperia.

– Puu tulee olemaan erilaisten komposiittien rakennusaine, ja siitä tullaan tekemään esimerkiksi tekstiilejä. Olen ollut jo muotinäytöksessä, jossa vaatteet oli tehty suomalaisesta puusta valmistetusta selluloosapuuvillasta, Sivonen sanoo.

– Sinä päivänä autot lakkaavat ruostumasta, kun ne rakennetaan suomalaisesta puukomposiitista, hän heittää.

Puukomposiitista on jo vuosia sitten kokeiltu esimerkiksi auton pintojen tekemistä.
Kuvassa UPM:n ja Metropolian toteuttama konseptiauto, jossa muovisia osia on korvattu biomateriaaleilla. UPM:stä kerrotaan, että konseptiauton myötä kiinnostus uusia materiaaleja kohtaan on kasvanut.Sami Kulju / UPM

Puukomposiitti on puun ja muovin yhdistelmä. Metsäteollisuus on Sivosen mukaan yksi aloista, jolla suomalaisten kannattaisi kehittää keksintöjä. Muita aloja ovat esimerkiksi ympäristöteknologia, terveydenhuolto ja alustatalous.

Suomalaisten yritysten ja julkisen puolen investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat pienentyneet viime vuosina. Samalla muut Pohjoismaat ovat panostaneet tutkimukseen. Suomessa innovaatioita häiritsevät tällä hetkellä esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen suunnatut leikkaukset.

Metsä auttaa kestävässä kehityksessä

Kaikilla Sivosen mainitsemilla aloilla innovaatioita syntyykin jo. Puusta ja muovista tehtyä materiaalia on kokeiltu jo vuosia sitten esimerkiksi auton pintaosien tekemiseen (siirryt toiseen palveluun) (Tekniikka & Talous).

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Team Finland -koordinaattori Juha Elf muistuttaa, että Suomessa on paljon puualan osaamista.

– Varmasti kaikkia puuhun liittyviä mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty siinä mittakaavassa, joka olisi mahdollista, Elf sanoo.

Puun latvoja.
Suomessa on paljon puualan osaajia. Kimmo Hiltunen / Yle

Entäpä metsäteollisuuden innovaatioihin liittyvät ympäristökysymykset? Suomen luonnonsuojeluliitosta muistutetaan, että esimerkiksi betonin käyttö aiheuttaa kasvihuonepäästöjä.

– Kun puuta käytetään korvaamaan ympäristölle haitallisia tuotteita siten, ettei samalla vaaranneta esimerkiksi metsämme tilaa, ilmastotavoitteita tai ihmisten oikeuksia puhtaaseen ympäristöön, ollaan silloin oikeilla jäljillä, SLL:n suojeluasiantuntija Otto Bruun sanoo.

– Metsäteollisuuden innovaatioilla voisi siis olla aivan oleellinen rooli kestävässä kehityksessä.

Innovointia terveydenhuoltoon

Uusille ideoille on tilausta myös muilla kuin metsä- ja puuteollisuusaloilla. Yksi sopiva kohde uusille keksinnöille on ympäristöteknologia. Esimerkiksi Kiinaan viedään tekniikkaa ja Suomi on menestynyt myös cleantech-alan kasvuyritysten innovatiivisuutta mittaavassa selvityksessä.

– Ympäristöteknologia ja päästöt ovat asioita, joihin kiinnitetään enemmän huomiota. Kyse on yhteiskunnallisesta tahtotilasta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elf sanoo.

Metsää.
Puusta tehdyt innovaatiot voivat edistää kestävää kehitystä.Derrick Frilund / Yle

Lisäksi peliteollisuus kasvaa Elfin mukaan maailmalla jatkuvasti, jonka tiimoilla Suomessa on jo menestytty hyvin muun muassa Rovion ja Supercellin myötä.

Hänen mukaansa myös terveydenhuollon tuotteille olisi kysyntää. Länsimaiden elintaso on noussut ja tätä myötä ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia terveydestään ja hyvinvointipalveluista.

Olen ollut jo muotinäytöksessä, jossa vaatteet oli tehty suomalaisesta puusta.

Pekka Sivonen

Tekesin Pekka Sivonen kertoo, että terveydenhuoltoon tulisi kehittää innovaatioita. Terveysteknologian vienti on kasvanut hurjasti vuodesta toiseen. Sote-uudistus antaa tähän mahdollisuuksia.

– Jos pelaamme korttimme oikealla tavalla, kun järjestelemme terveydenhuoltoa kaikkine valinnanvapauksineen ja tutkimuksen ja kehityksen uudelleensuuntaamisineen, on mahdollista moninkertaistaa entuudestaan suuret vientimarkkinat, Sivonen uskoo.

Sivosen mukaan Tekesin ja tulevan Business Finlandin tavoitteena on kasvattaa terveysteknologia-alan vienti pk-yritysten osalta nykyisestä 750 miljoonasta eurosta 6 miljardiin euroon. Kokonaisuudessa terveysteknologiaa vietiin viime vuonna yli kahden miljardin euron edestä.

Palvelut yleistyvät

Myös ihmisten käyttämän datan määrä moninkertaistuu. Sivosen mukaan tämä tarkoittaa liiketoimintamalleille valtavaa muutosta.

Dataa tulisi hyödyntää ja miettiä, että kuinka sen voi muuttaa rahaksi. Mutta mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti?

Kyse voi olla Sivosen mukaan vaikkapa sääpalvelusta, jonka suomalaiset yritykset tuottaisivat yhdessä hyödyntämällä jo nykyisiä rakenteita: esimerkiksi nosturien ja ajoneuvojen sensoreita, jotka keräävät säädataa.

– Meidän pitäisi tarkastella perinteisiä liiketoimintoja ulkopuolisen silmin ja katsoa, mitä aineksia niissä on ja arvioida, mitä voisi kehittää, Sivonen sanoo.

Ympäristöteknologia ja päästöt ovat asioita, joihin kiinnitetään enemmän huomiota.

Juha Elf

Myös tuotteisiin tulee Sivosen mukaan jatkossa liittymään yhä enemmän niiden ympärille kehitettyjä palveluita. Jo nyt esimerkiksi metsäkoneyhtiöltä voi hankkia palvelun, joka sisältää kuljettajan, polttoaineet, koneen ja muita kustannuksia. Omaa konetta ei tarvitse hankkia.

– Asiakas maksaa vain hakkuuaukeaman reunaan toimitetuista puukuutioista, Sivonen sanoo.

Alustatalous kasvaa

Myös alustatalous tulee Sivosen mukaan olemaan näkyvässä roolissa yhteiskunnassa. Alustataloudella tarkoitetaan käytännössä alustaa ja palvelua, joka hyödyntää olemassa olevia asioita. Yksi esimerkki on maailmanlaajuinen Uber-sovellus, joka tarjoaa tietoverkkoihin perustuvaa henkilökuljetuspalvelua.

Alustalouden osana myös kiertotalous tulee Sivosen mukaan kasvamaan. Sillä tarkoitetaan sitä, että kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen ja vuokraamiseen.

kännykkä kädessä
Sivosen mukaan Suomi muuttuu tulevaisuudessa alustatalouden maaksi.Yle

Sivonen muistuttaa, että Suomessa on Nokian jäljiltä paljon ammattitaitoa tietotekniikka-alalla. Sitä myöten maahan on syntynyt hurja määrä yrityksiä. Hän kehuu, että kyseessä on jopa epäreilu kilpailuetu.

– Tämä porukka kehittää esimerkiksi sensoriteknologioita ja tulee olemaan hyvin keskeisessä roolissa tulevaisuudessa, Sivonen sanoo.

Sivosen mukaan Suomessa tehdään ylipäätään paljon keksintöjä yhdessä. Kulttuuri on kehittynyt start up -yritysten myötä.

– Asioita ei pidetä vakan alla, vaan niistä puhutaan isomman yhteisön kanssa, Sivonen sanoo.

Uusia innovaatioita yhteisössä

Yksi esimerkki julkisen toimijan ja yritysten välisestä yhteistyöstä on kuhmolainen Woodpolis, jossa muun muassa kehitellään puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden innovaatioita.

Kuhmon kaupungin omistama organisaatio auttaa yrityksiä esimerkiksi tuotekehittelyssä ja luo keskusteluyhteyksiä eri toimijoiden välillä.

– Meillä on hyviin tiivis puualan yritysyhteistyö Kuhmon alueella ja melko vapaamuotoista keskustelua. Sitä kautta syntyy uusia innovaatioita, Kuhmon kehitysjohtaja Tapani Kiiskinen sanoo.

Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin hyvää tilannetta lähteä ajattelemaan asioita puhtaalta pöydältä.

Pekka Sivonen

Kiiskisen mukaan organisaatio kehitti paikallisen yrityksen kanssa uuden liitosmallin hirsitalorakentamiseen. Lopputuloksena yritys pääsi toteuttamaan ison hirsihotellin Saksaan.

Pikamatkasta ei ole kyse. Keksimiseen ja tuotteistamiseen vaaditaan Kiiskisen mukaan pitkäjänteistä työtä. Hän toivoisi tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välille.

– Yliopistot ja muut tutkimuslaitokset tekevät todella tasokasta tutkimustyötä uusien tuotteiden osalta, mutta niiden kaupallistamiseen liittyen on liian iso rako Suomessa. Siihen pitäisi panostaa, Kiiskinen arvioi.

Positiivista ajattelua kaivataan

Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuonna 2017 toteuttamassa raportissa todetaan, että Suomessa suurimmat ongelmat liittyvät tiedon, tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntamiseen innovaatioiksi kansainvälisille markkinoille.

Joka tapauksessa keksintöjä tarvitaan. Keksintösäätiön puheenjohtaja Urho Ilmosen mukaan ihmisten tulisi keksiä asioita, jotka edistävät yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää sekä säästävät luontoa.

– Asioita, jotka kehittävät seuraaville vuosikymmenille tarvittavia valmiuksia ja kyvykkyyksiä, Ilmonen sanoo.

Serveri.
Innovointi on pitkäjänteistä työtä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Ongelmien ratkaisu ja uusien asioiden ottaminen käyttöön ovat ihmiskunnan kehittymisen edellytys. Ilmonen kokee, että Suomessa tarvittaisiin positiivista ajattelutapaa.

– Meillä usein langetaan siihen, että kun kaveri vieressä on keksinyt jotain, niin sanotaan, että "ei tuosta mitään tule". Pitäisi olla positiivista ajattelua ja sanoa, että "tuohan on hieno, oletko ajatellut, että tällä ja tällä tavalla se voisi olla vielä parempi", Ilmonen sanoo.

Ympäristöteknologia ja päästöt ovat asioita, joihin kiinnitetään enemmän huomiota. Kyse on yhteiskunnallisesta tahtotilasta.

Juha Elf

Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen sanoo, että tekniikan kehittymisen myötä keksintöjen rooli tulee kasvamaan. Kokonaiset toimialat muuttuvat, kun teknologia kehittyy.

– Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin hyvää tilannetta lähteä ajattelemaan asioita puhtaalta pöydältä. Nyt teknologia on halpaa ja monin osin valmista radikaaleille innovaatioille.

– On tilaa, tarvetta ja oikea aika innovoida niin paljon kuin mahdollista, Sivonen sanoo.

Lue lisää:

Suomalainen keksii mitä vain – vuodessa jopa 15 000 keksintöä

Moni keksintö on syntynyt armeijassa – 3G-tekniikan juuret osittain Suomen ilmavoimissa