Kaikki talviolympialaisista!

Miten syntyy hyvä mainos? Nyt halutaan riipaisevia henkilötarinoita yrityksen taustalle

Yritykset etsivät nyt markkinointiinsa tarinoita ja henkilöbrändejä, sanoo Mainostajien liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

Henkilöbrädit
Riikka-Maria Lemminki
Riikka-Maria LemminkiMikko Tuomikoski / Yle

Riikka-Maria Lemminki suorastaan puhkuu intoa. Työ Mainostajien Liiton toimitusjohtajana osui kohdalle juuri, kun hän oli valmis kohtaamaan uusia haasteita.

– Pyrimme tuottamaan palveluita, jotta markkinointia voitaisiin tehdä tehokkaammin eli saataisiin parempi hyöty markkinointiin sijoitetuista euroista.

Toinen tärkeä tehtävä on auttaa sekä yrityksiä että kuluttajia ymmärtämään markkinointia paremmin.

– Tehtävämme on myös herättää keskustelua siitä, mikä on markkinoinnin rooli liiketoiminnassa, nostamassa profiilia ja lisätä myös kuluttajien tietämystä markkinoinnista ja sen pelisäännöistä.

Tarina on tärkeä osa yrityksen identiteettiä

Vielä muutama vuosikymmen sitten markkinointi tarkoitti sitä, että lehdessä julkaistiin mainos: "Ostakaa aina tätä valmistetta – se on parempi kuin muiden".

– Tänä päivänä ei niinkään mietitä esimerkiksi sitä, ostetaanko mainostilaa lehdestä vai televisiosta. Tärkeämpää on se, että yrityksellä on tarina, jota kerrotaan eri kanavien välityksellä, sanoo Lemminki.

Pauligin historia alkaa vuodesta 1876, jolloin Saksasta Suomeen tullut Gustav Paulig perusti oman yrityksen. Hän aloitti tuomalla maahan ja myymällä koloniantavaroita kuten suolaa, kahvia, mausteita, jauhoja, portviiniä ja konjakkia. Lähde: Pauligin historia

Tämä voi olla tarina liittyen esimerkiksi yrityksen historiaan tai yrityksen mielenkiintoisista persoonista.

– Ehdottomasti! Suomessakin on vahvistunut henkilöiden tuominen osaksi yritysidentiteettiä. Ajatellaan vaikka Karl Fazeria, Gustav Pauligia, tai suomalaisia kyläkauppiaita, jotka ovat olleet näkyvillä omien henkilöbrändiensä kautta.

Fiskars sai alkunsa vuonna 1649, kun Peter Thorwöste sai luvan perustaa masuunin ja sepänpajan pieneen Fiskars-nimiseen kylään ja se on nykyään yksi vanhimmista länsimaisista yrityksistä. Lähde: Fiskars, Perinteemme

– Taustalla on aina jonkinnäköinen historia, ja se helpottaa markkinointia. Oli kyseessä vaikka yksin puurtava parturi-kampaaaja tai hieroja, niin tarina auttaa kertomaan sen, miksi juuri hänen luokseen kannattaa mennä, perustelee Lemminki.

Brändit ovat myös osa kuluttajien identiteettiä

Helsinkiläisten makumaailma mullistui, kun 25-vuotias Karl Fazer avasi ranskalais-venäläisen konditorian Helsingin Kluuvikadulle 17.9.1891. Karl Fazer kutsui itseään sokerileipuriksi ja käsillä tekeminen oli yrityksessä alusta alkaen arvostettua taidetta. Lähde: dreamdo: Fazerin Historia ja Perintö

Moni kuluttaja ei välttämättä edes tiedosta sitä, kuinka tärkeitä tekijöitä eri tuotteet voivat olla oman identiteettimme kannalta. Bemarimies on bemarimies, vertaa Lemminki.

– Osa tuotemerkeistä ja brändeistä ovat niin vakiintuneita ja tuttuja, ja ne ovat kasvaneet niin isoiksi, että niistä on tullut osa ihmisten elämää. Jos olet bemarimies, niin sitten todella olet bemarimies, tai audimies, tai jaguaarimies. Tuotemerkeistä tulee osa identiteettiämme, kiteyttää Lemminki.

Nykypäivään kuuluu se, että kuluttajat pääsevät mukaan tekemään ja muokkaamaan yritysten tarinoita.

– Kun kirjoitamme verkossa asiakaskokemuksistamme ja kerromme kohtaamisista yrityksen kanssa, meistä tulee osa yrityksen tarinaa ja siihen tulee koko ajan uusia käänteitä.

Vuonna 1908 Helsinkiin perustettiin konepaja nimeltä Tarmo. Kaksi vuotta myöhemmin, 27.10.1910, Tarmosta muodostettiin osakeyhtiö KONE. Nimi muistuttaa yhtiön juurista vaatimattomana konepajana, joka valmisti ja korjasi sähkömoottoreita. Lähde: Globaalin Koneen synty

Ollako, vai eikä olla somessa

Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä osa myös yritysten elämää ja markkinointia.

Sekä positiivinen että negatiivinen palaute löytyvät hyvin nopeasti netistä. Onko yrityksen tänä päivänä pakko olla sosiaalisessa mediassa?

– Ei se ehkä pakko ole, mutta kyllä siellä kannattaa olla. Vaikkei itse osallistuisi keskusteluun, niin ainakin seuraa sitä, pohtii Lemminki.

Moni pitkiä päiviä tekevä yrittäjä tuskastuu jo alkumetreillä siitä ajatuksesta, että kaiken muun lisäksi pitäisi olla työn puolesta somessakin.

– Suosittelen, että sitä voisi ainakin kokeilla, mutta ei sosiaalisesta mediasta kannata ottaa stressiä. Sitä voi kokeilla pienin askelin ja lähteä liikkeelle hitaasti.

Lemminki suosittelee pohtimaan asiaa ensin, jotta löytää itselleen luontevan tavan toimia sosiaalisessa mediassa.

– Kannattaa miettiä sitä, mikä istuu omaan yrityskulttuuriin ja valita sitten se sosiaalisen median kanava, joka tuntuu luontevimmalta.

Kuluttajat tavoitetaan monien eri väylien kautta eli puhutaan monikanavaisesta keskustelukulttuurista.

– Saatat kuulla jonkun asian vaikka radiosta. Sitten menet nettiin ja sosiaaliseen mediaan, vaikka Facebookiin kirjoittamaan aiheesta lisää. Silloin yrityksen, josta kerroit, on syytä olla hereillä ja sen pitää mahdollisesti myös pystyä ottamaan osaa keskusteluun.

Rehellisyys maan perii – myös somessa

Lemminki on sitä mieltä, että sosiaalinen media kannattaa ottaa yhtenä asiakaspalvelukanavana, jonka kautta voi tavoittaa vähän suuremmankin yleisön. Keskusteluyhteyden merkitys korostuu ongelmatilanteissa.

– On tärkeää miettiä myös sitä, miten negatiiviset asiat käsitellään. Kaikki joutuvat kohtaamaan niitä ja se, että pelkästään puolustellaan omaa toimintaa, toimii harvoin.

Myöntämällä omat virheet ja pyrkimällä eteenpäin saavuttaa usein parhaan lopputuloksen.

– On inhimillistä, että tulee virheitä. Myönnetään ne ja kehitetään omaa toimintaa. Uskon, että asiakkaat arvostavat sitä.

Huonoja esimerkkejä epäonnistumisista löytyy runsaasti. On esimerkiksi ravintoloita, jotka ovat joutuneet lopettamaan toimintansa sen takia, että ovat syyttäneet asiakasta, kun tämä on reklamoinut heistä sosiaalisessa mediassa.

– Tietty rehellisyys korostuu tässä digitaalisessa maailmassa ja yleensä ne organisaatiot, jotka käyvät asiakkaidensa kanssa keskustelua myös pärjäävät ja pystyvät hoitamaan vaikeat asiat paremmin, sanoo Lemminki.