Korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu – Mitä lukiolaisen kannattaa ottaa huomioon jo nyt?

Kolmen vuoden päästä alkava muutos koskee erityisesti tänä syksynä lukiotaipaleensa aloittaneita.

opiskelu
Ylioppilaslakkeja
Kaisa Siren / AOP

Ensi keväänä korkeakoulujen ja yliopistojen valintakokeita aiotaan keventää siten, ettei niissä menestymiseen tarvita pitkää valmistautumista ja valmennuskursseja. Vuodesta 2020 lähtien puolestaan nykyistä merkittävästi suurempi osa opiskelijoista aiotaan valita ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.

Opiskelijavalinta pääsykokeidenkin avulla on mahdollista, mutta kaiken kaikkiaan esimerkiksi lukio-opinnot ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen tulevat aiempaa tärkeämmiksi.

Mitä nyt lukio-opintonsa aloittaneen pitää ottaa huomioon, kun korkeakouluopintoihin hakeudutaan uudella tavalla? Kokosimme Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtajan Jukka Vuorisen sekä Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun opinto-ohjaajan Sirpa Vahteran kanssa muutamia neuvoja heille, jotka tähtäävät lukion jälkeen korkeakouluopintoihin.

Työnteko kannattaa enemmän, taktikointi vähemmän

Korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalinta muuttuu kolmen vuoden päästä siten, että lukioaikaisilla opinnoilla on entistä enemmän merkitystä ja niistä on myös entistä enemmän hyötyä.

Opinto-ohjaajien mielestä kannattaa pohtia jo heti alussa omia vahvuuksia ja valita aineita, jotka kiinnostavat, jotta opiskeluinto säilyy. Yleensä kun menestystä tulee aineista, jotka kiinnostavat.

Tällainen kaupunkilegenda on ollut, että esimerkiksi terveystiedosta saisi helposti laudaturin.

Jukka Vuorinen, Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja

Taktikointi niin sanotuilla “helpoilla laudatur-aineilla” ei kannata. Ylioppilaskokeitakin on uudistettu ja esimerkiksi eri aineiden vertailtavuutta on parannettu.

– Tällainen kaupunkilegenda on ollut, että esimerkiksi terveystiedosta saisi helposti laudaturin, ja että kemiasta puolestaan olisi vaikea saada hyvää arvosanaa. Nyt on tehty muutoksia, joilla ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavien aineiden vertailtavuutta on parannettu ja taktikointi ei ole enää mahdollista, Jukka Vuorinen kertoo.

Tiettyihin aineisiin panostaminen kannattaa aina

Äidinkieleen kannattaa panostaa aina. Se on opinto-ohjaajien mukaan aine, jota nyt ja varmasti tulevaisuudessakin painotetaan opiskelijavalinnoissa. Monipuolinen kirjallisuuden, sanomalehtien ja nettijuttujen lukeminen kannattaa.

Lähes poikkeuksetta myös hyvä arvosana vieraassa kielessä on ollut eduksi. Ja jos jatko-opiskelu teknillisillä aloilla kiinnostaa, kannattaa tietysti syventyä pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Lääketieteelliseen pyrkiessä on todennäköisesti tulevaisuudessakin hyötyä fysiikasta, kemiasta ja biologiasta.

Tällä hetkellä ei vielä ole tiedossa, miten muilla aloilla reaaliaineita tullaan painottamaan, ja onko tietyillä aloilla tiettyjen reaaliaineiden arvosanoista erityinen hyöty. Korkeakoulut ovat luvanneet ilmoittaa uusista valintaperusteista viimeistään vuoden kuluttua syksyllä. Nyt lukio-opintonsa aloittaneille jää siis vielä pari vuotta aikaa ottaa tämä huomioon omissa valinnoissaan.

Älä jätä jatko-opintojen pohdintaa abivuoden keväälle

Opinto-ohjaajat kannustavat pohtimaan jatko-opintoja hyvissä ajoin. Opinto-ohjaajien juttusille kannattaa tulla jo ensimmäisenä ja toisena vuonna eikä jättää pohdiskeluja abivuodelle, jolloin esimerkiksi ainevalintoihin ei voi enää niin paljon vaikuttaa.

Sirpa Vahtera kehottaa opiskelijaa myös itse seuraamaan aikaansa, eli mitä korkeakoulut valintakriteereistään kertovat – tuleeko tietoa esimerkiksi aineista, jotka erityisesti kannattaa kirjoittaa.

Aiemmin jatko-opintojen miettimiseen herättiin usein vasta abivuonna ja erilaisia yliopistojen infotilaisuuksiakin järjestettiin usein vasta abikeväänä. Jukka Vuorisen mukaan korkeakoulut ja yliopistot ovat ottaneet nyt huomioon, että pohdinta pitää aloittaa aiemmin ja tietoa jaetaan jo lukion toisen vuoden opiskelijoille.

Ylioppilaskirjoituksia ei tarvitse pelätä

Opinto-ohjaajat ovat huomanneet, että monille nuorille ylioppilaskirjoituksista on muodostunut peikko, jota pelätään. Kun ylioppilaskirjoituksista saaduilla arvosanoilla on jatko-opintojen kannalta entistäkin suurempi merkitys, paine saattaa kasvaa vieläkin kovemmaksi. Tähän ei kuitenkaan ole mitään syytä.

Ylioppilaskirjoituksetkin voi uusia, vieläpä aineittain, joten tulevaisuus ei ole pilalla, jos koko paketti ei mene kerralla putkeen. Opetusministeriön mukaan mahdollisuutta uusia ylioppilastutkinnon hyväksyttyjä kokeita myös lisätään.

Todellisuudessahan pääsykokeissa epäonnistutaan yleisemmin kuin ylioppilaskirjoituksissa.

Sirpa Vahtera, lukion opinto-ohjaaja

Suomen Lukiolaisten Liitto on perännyt, että uusimista koskevat rajoitukset pitäisi poistaa kokonaan. Sirpa Vahtera on samaa mieltä.

– Yleensä se epäonnistumisen pelko tulee siitä, että ajattelee, että tämä on minun ainoa mahdollisuuteni. Ja näinhän se ei ole ylioppilaskirjoitusten kohdalla nytkään.

Ylioppilastutkinnon painoarvon kasvamista opiskelijavalinnoissa hän pitää kuitenkin myönteisenä asiana.

– Moni lukiolainen ajattelee, että yliopistojen pääsykokeet ovat uusi mahdollisuus onnistua. Mutta todellisuudessahan pääsykokeissa epäonnistutaan yleisemmin kuin ylioppilaskirjoituksissa. Vain pieni osa pääsykokeisiin osallistuneista saa opiskelupaikan ja pääsykoe on vain kerran vuodessa, Vahtera muistuttaa.