Näistä vaivoista ei yleensä saa sairausajan palkkaa: taittovirheen korjausleikkaus, ei-elimellinen unettomuus...

Välillä potilas arvioi olevansa sairausloman tarpeessa, mutta lääkäri ei. Useimmiten eri mieltä ollaan stressistä.  

sairauspoissaolo
Kuvituskuva kättävääntävästä lääkäristä ja potilaasta.
Lääkäri voi olla potilaan kanssa täysin eri mieltä sairausloman tarpeesta.Ilkka Kemppinen / Yle

Yleensä peli on selvä. Työntekijä esittää työnantajalle lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä ja työntekijälle maksetaan sairausajalta palkkaa.

Töistä poissaoloon tarvitaan aina perusteltu syy. Sairausajan palkan saaminen edellyttää, että lääkärintodistuksesta löytyy lääketieteellinen tautiluokitus. Lääkäreiden pitäisi tuntea tautiluokituksien kriteerit ja tietää, milloin mitäkin diagnoosia on oikeus käyttää.

Joskus lääkäri kaivaa esiin sopivalta tuntuvan diagnoosin vain, koska potilaan kanssa on ikävä olla eri mieltä. Kuitenkin, jos työkyvyttömyys johtuu jostakin muusta kuin sairaudesta, lääkärillä ei ole oikeutta väittää sitä sairaudeksi.

Akuutti stressireaktio vai sopeutumishäiriö?

Stressi on yleisin tilanne, jossa sairausloman tarve on vaikea arvioida. Lääkärin pitää pystyä selvittämään, milloin reaktio on riittävän suuri. Tilanteesta tekee haastavan, että sana stressi tarkoittaa lääkärille, potilaalle ja työnantajalle yleensä eri asioita.

Esimerkiksi suru ei sellaisenaan oikeuta sairauslomaan, mutta jos potilas itkee taukoamatta vastaanotolla, voi lääkäri tästä päätellä, että työntekijä ei myöskään ole työkykyinen.

Palkalliseen sairauslomaan oikeuttava akuutti stressireaktio on jonkun äkillisen tekijän aiheuttama ja johtaa lamaannustilan. Diagnoosina se tarkoittaa kuitenkin, että potilaalle pitää olla tapahtunut jotakin rankkaa. Usein niin rankkaa, että on aika toissijaista, saako työntekijä poissaolon ajalta palkkaa vai ei.

Sen sijaan ahdistuminen, joka johtuu esimerkiksi vaikeudesta sopeutua elämänmuutoksiin, ei sellaisenaan riitä palkalliseen sairauslomaan. Työuupumuksen taustallakin voi olla, että kotona asiat ovat solmussa. Yksityiselämään liittyvät huolet eivät oikeuta palkalliseen sairauslomaan.

Sillä on väliä, miksi uni ei tule

Paljon epäselvyyttä aiheuttaa myös, onko sairauslomaan oikeutta unettomuuden takia. Lääkäri saattaa kirjoittaa unihäiriödiagnoosin liian heppoisin perustein.

Palkallinen sairausloma on yleensä selvä, jos unettomuuden taustalla on uniapneaa tai narkolepsiaa. Jos taas lääkäri tekee päätöksen pelkän oireen eli unettomuuden perusteella, voi diagnoosi mennä pieleen.

Elämänhallintaongelmista johtuvaan unettomuuteen ei pelkkä sairausloma yleensä edes auta. Pahimmillaan unirytmi menee entistä enemmän sekaisin, kun sairauslomalainen pyörittää päässään velka- tai parisuhdeongelmiaan yötä päivää.

Niin sanottuun ei-elimelliseen unettomuuteen ei palkallista sairauslomaa kuuluisi kirjoittaa.

Kevytmielinen elämä ei kelpaa

Palkallista sairauslomaa ei pitäisi saada, jos taustalla on rikollisuutta, kevytmielistä elämää tai sairaus on itse aiheutettu. Jos esimerkiksi luunmurtuma johtuu siitä, että on tapellut huumepäissään ravintolan vahtimestarin kanssa, kriteerien ei pitäisi täyttyä.

Myöskään sukupuolitaudista ei saa palkallista sairauslomaa. Ei, vaikka taudin olisi hankkinut työmatkalla.

Päihteidenkäyttö on vaikea arvioitava. Harva tuo juomistaan ja siitä aiheutunutta haittaa lääkärin vastaanotolla esiin. Monien mielestä alkoholismi on sairaus, jonka hoidossa pitäisi toimia samalla tavoin kuin muiden sairauksien kanssa.

Ongelma on kuitenkin siinä, että päihderiippuvaiselle myönnettävä sairausloma johtaa usein tilanteeseen, että sen aikana juodaan entistä enemmän.

Ei-lääketieteelliset toimenpiteet eivät kuulu palkallisen sairausloman piiriin. Näitä ovat esimerkiksi taittovirheen korjausleikkaukset tai rintojen suurennusleikkaukset.

Sen sijaan lihavuusleikkaukset ja sukupuolenkorjausleikkaukset ovat sairaudenhoitoa ja oikeuttavat palkalliseen sairauslomaan.

Lääkäri potilaan ja työnantajan puristuksessa

Joskus harvoin lääkäri on kirjoittanut sairausloman ja työnantajakin maksaisi siltä ajalta palkan, mutta sitten Kela on hylännyt sairauspäivärahan.

Työnantaja voi kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta, jos se pystyy perustelemaan, että lääkäri on arvioinut sairauslomatarpeen väärin tai sairautta ei löydy tautiluokituksesta. Palkkaa ei myöskään tarvitse maksaa, jos työnantaja pystyy osoittamaan, että työntekijä käyttää sairauslomaoikeuttaan väärin.

Lääkäri voi olla potilaan kanssa täysin eri mieltä sairausloman tarpeesta. Kaikki lääkärit eivät kuitenkaan osaa perustella päätöksiään. Osa ei uskalla ja potilaan toiveille saatetaan antaa periksi. Välillä se tarkoittaa myös sitä, että lääkärin mielestä potilas kuuluisi kotiin, mutta potilas ei suostu.

Lääkärillä pitäisi olla oikeus itsenäisiin päätöksiin ilman painostusta. Erityisen vaikeaa lääkärillä on tilanteissa, joissa työnantajalla ja työntekijällä on keskenään riitaa ja siihen vaivaan haetaan apua lääkäriltä. Joskus lääkäri voi jopa saada työnantajalta etukäteen varoitussoiton työntekijästä, joka on tulossa hakemaan sairauslomaa.

Sairauslomien pelisäännöt selkenevät vuoden 2019 alussa, kun ”Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista” valmistuu Käypä hoito –suositus. 15 asiantuntijasta koostuva toimikunta kokoontuu ensimmäistä kertaa syyskuussa.

Juttua varten haastatellut asiantuntijat: Terveystalon vastaava työterveyslääkäri Anna Mättö, EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring, STTK:n sosiaali- ja terveyspolittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi sekä työoikeuteen erikoistunut asianajaja Arto Vainio.

_Juttua korjattu 23.8 klo 16:44: Jutusta luki aiemmin, että kiireetön viisaudenhampaan poisto ei oikeuttaisi sairausajan palkkaan. Se oli vanhaa tietoa. Aina toimenpiteestä ei seuraa työkyvyttömyyttä, mutta mikäli viisaudenhampaan poisto tehdään hammaslääketieteellisin perustein ja sairauden hoitamiseksi ja potilas tarvitsee sairauslomaa, on työntekijä myös oikeutettu sairausajan palkkaan. _