Taidemanifestit heräävät eloon – kohuttu Manifesto on Cate Blanchettin taidonnäyte

Helsingin Taidehallissa on nähtävillä Julian Rosefeldtin Manifesto-teos, jossa australialaisnäyttelijätär Cate Blanchett esittää peräti 13 eri roolia.

Cate Blanchett
Cate Blanchett, Manifesto, Taidehalli, Julian Rosefeldt
Cate Blanchett ManifestossaJulian Rosefeldt

Kamera liukuu hitaasti futuristisen tutkimuslaitoksen oudon kolmiulotteista seinärakennetta pitkin. Kokovalkoiseen asuun pukeutunut sukupuoleton hahmo katselee himmeän kullanhohtoista seinää. Samaan aikaan määrätietoisuutta huokuva opettaja touhuaa koululuokassa lasten kanssa.

Mutta mitähän tuolla oikein tapahtuu? Amerikkalainen perhe näyttäisi rukoilevan ja syövän päivällistä. Perheen äiti on hauras nainen, jolla on suuret silmälasit. Asunnossa on huikea määrä täytettyjä elämiä ja yksi elävä korppi.

Tuolla taas ollaan jätelaitoksessa – kahmari hotkii ja ahmii valtavia annoksia muovia ja muuta roskaa ja siirtää sitä paikasta toiseen. Rotta juoksentelee jätemeren keskellä. Kahmaria ohjaileva nainen on elämäänsä kyllästynyt ja tympääntynyt.

Sitten yhtäkkiä, kaikki toisinnot Cate Blanchettista kääntyvät, ryhtyvät tuijottamaan katsojaa elottomin silmin ja resitoivat monotonisella äänellä samaa värssyä eri äänenkorkeuksilta. Vaikutelma on samalla sekä outo että hämmentävän hauska.

Cate Blanchett, Manifesto, Taidehalli, Julian Rosefeldt
Osa Manifestosta Helsingin TaidehallissaJussi Mankkinen / Yle

Visionääristä kauneutta

Manifestien manifesti! Näin mahtipontisella nimellä kutsutaan saksalaisohjaaja Julian Rosefeldtin 13-kanavaista filmi-installaatiota, jota tähdittää Cate Blanchett ja joka herättää henkiin 1900-luvun tärkeiden taidesuuntausten yhteyteen laadittuja manifesteja. Rosefeldt luki Manifestoa varten valtaisen määrän kuvataiteita, teatteria, arkkitehtuuria, elokuvaa ja politiikkaakin käsitteleviä manifesteja.

Manifesto on kollaasi erilaisista manifesteista, ja jokainen osa koostuu useista eri teksteistä. Töihin ryhtyessäni yritin kuvitella taiteilijaryhmää istumassa pöydän ääressä. He käyvät kiivasta keskustelua eivätkä välttämättä ole asioista samaa mieltä. Minäkin istun pöydän ääressä, mutta olen hiljainen todistaja, joka kirjaa ylös sitä, mitä taiteilijat julistavat, Rosefeldt kuvailee metodiikkaa, jolla hän loi Manifeston käsikirjoituksen.

– Itseäni on koskettanut näiden tekstien visionäärinen kauneus sekä niiden kyky ennakoida asioita. Ei turhaan sanota, että taiteilijat ovat oman aikansa seismografeja, eli he pystyvät aistimaan ajassa liikkuvia maanjäristyksiä.

Julian Rosefeldt
Julian RosefeldtJussi Mankkinen / Yle

Vihaista sanailua

Manifestossa kuuluvat niin surrealistien kuin dadaistienkin äänet Tristan Tzarasta André Bretoniin.

Maailmaa johdetaan kuten amatööribändiä, meksikolaistaiteilija Manuel Maples Arce julistaa. Maples Arca edusti stridentismiä, poliittista avantgardistista taideliikettä, joka vaikutti 1920-luvun Meksikossa.

Milon Venus on graafinen esimerkki rappiosta. Se ei ole oikea nainen, vaan parodia, sanailee taas venäläinen abstraktin taiteen pioneeri Kasimir Malevitš.

Taiteilijat ovat kirjoittaneet manifesteja usein nuorina ja tuntemattomina – ura ei ole vielä lähtenyt liikkeelle, arvostusta ei ole tullut eikä taiteellinen suuntakaan ehkä ole ollut täysin hallinnassa. Teksteissä kuuluu oman sukupolven kapinallinen ääni ja niitä leimaa vihainen asenne.

– Manifesteista huomaa, että siteet menneisyyteen halutaan ehdottomasti katkaista. Tulevaisuudesta ei puhuta vaan nykyisyydestä, jota suorastaan ihannoidaan. Vihaisuutta kohdistetaan myös omaan itseen. Monet taiteilijoista karjuvat itselleen, että kuka oikeastaan olen, miksi haluan tulla ja mitä haluan tehdä, Julian Rosefeldt pohtii.

Cate Blanchett, Manifesto, Taidehalli, Julian Rosefeldt
Cate Blanchett uutisankkurinaJulian Rosefeldt

Rakkaudenosoituksesta tuli poliittinen teos

Manifestosta on vähitellen kasvanut poliittinen teos, vaikkei sen alkuperäinen tarkoitus aivan sellainen ollutkaan. Rosefeldtin mukaan monet kokevat sen anti-populistisena.

– Alun perin Manifeston tarkoituksena oli olla puhdas rakkaudenosoitus tietyn aikakauden taiteilijoiden tekstejä kohtaan. Se on kiertänyt maailmaa nyt kaksi vuotta ja on käynyt ilmi, että siinä on paljon ajankohtaista poliittista potentiaalia. Tämä on huomattu muun muassa Trumpin Yhdysvalloissa ja Erdoganin Turkissa, mutta myös Ranskassa, jossa jyllää Marine Le Pen.

Rosefeldtin mielestä populismiin – kuten manifesteihinkin – kuuluu julistava asenne, mutta populismissa ei ole varsinaista substanssia.

– Jokainen Manifeston sana on täynnä ajatuksia, runollisuutta, kauneutta ja älyä, ja tämä on aivan toista mitä kuulemme turkkilaisilta, saksalaisilta tai ranskalaisilta populisteilta. Ainoa yhteinen piirre näillä taidehistoriallisilla manifesteilla ja populismilla on vihaisuus.

Cate Blanchett, Manifesto, Taidehalli, Julian Rosefeldt
Cate Blanchett kodittomana miehenäJulian Rosefeldt

Täydellinen Cate Blanchett

Ja entä sitten loistava australialaisnäyttelijä Cate Blanchett? Hän esittää Manifestossa rooleja uutisankkurista kodittomaan, alkoholisoituneeseen mieheen. Julian Rosefeldt tapasin Blanchettin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 2010 oman taidenäyttelynsä avajaisissa.

– Kyse oli oikeastaan spontaanista kohtaamisesta ja hassusta yhteensattumasta. Meidät esiteltiin toisillemme ja meistä molemmista tuntui siltä, että voisimme tehdä jotakin yhdessä. Ehkä tämä oli juuri oikea tapa saada Manifesto liikkeelle.

Blanchettin kolmeatoista roolia kuvattiin yksitoista päivää, ja toisinaan hänen piti muuttua kahdeksi eri hahmoksi saman päivän aikana.

– Olihan se melko mielipuolista! Meillä oli samanlainen tuotantoaikataulu kuin halvalla saippuoopperasarjalla. Lisäksi Caten piti omaksua valtava tekstimäärä ja hän puhuu jokaisessa roolissaan erilaisella aksentilla. Tällaiseen pystyy vain hyvin poikkeuksellinen näyttelijä. Hän on mielestäni kaikkein paras, Julian Rosefeldt hehkuttaa.

Cate Blanchett, Manifesto, Taidehalli, Julian Rosefeldt
Cate Blanchettin roolihahmoja ManifestossaJulian Rosefeldt