Milloin keski-ikä alkaa? "Kun olin 25, ajattelin, että keski-ikä alkaa kolmestakympistä"

Keski-ikää ei voi määritellä yksiselitteisesti ja yleistynyt ajatus keski-iän kriisistä on tutkijan mukaan ymmärretty väärin.

keski-ikä
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Keski-ikä on termi, josta puhutaan paljon, mutta jonka määrittely on vaikeaa. Suomalaisten elinikäennusteen mukaan keskellä elämää ollaan neljänkymmenen ikävuoden paikkeilla, ja näille tienoille myös keski-ikäistyminen yleisesti mielletään.

Pelkkä iän tuijottaminen ei kerro kuitenkaan koko kuvaa. Keski-ikää voi pohtia elämäntilanteeseen liittyvänä terminä ja toisaalta fyysisiin muutoksiin liittyvänä ajanjaksona.

Olenko keski-iässä, kun ikänäkö piinaa, mutta lapset ovat vielä päiväkodissa? Miten keski-ikäisyyden käsitteeseen vaikuttaa se, että nuoruus jatkuu yhä pidempään ja suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi? Milloin keski-ikä alkaa? Milloin se päättyy ja vaihtuu vanhuudeksi?

Keski-ikä on ihmisen parasta aikaa

Jyväskylän yliopiston psykologian emeritaprofessori Lea Pulkkinen toteaa, että ikärajat keski-iän määrittelyssä ovat epäolennaisia. Elämänvaihetta kuvaavilla käsitteillä on merkitystä silloin, kun niihin liittyy siirtymiä elämänvaiheesta toiseen, kuten nuoruudesta aikuisuuteen. Siirtymässä jotain menetetään, mutta jotain uutta tulee tilalle.

Psykologiassa puhutaan keski-iän kehitystehtävistä, jotka kertovat myös siirtymästä uuteen elämänvaiheeseen. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi lapsista huolehtiminen ja tukeminen, yhteiskunnallinen vastuunotto, työn ja toimeentulon vakiintuminen sekä ihmissuhteiden tasapaino.

Keski-iän kriisi siinä mielessä kuin se yleisessä keskustelussa mielletään on myytti.

Lea Pulkkinen, psykologian professori

Keski-ikäistymistä ei ole mitään syytä pelätä. Päinvastoin, keski-ikä on monin tavoin ihmisen parasta aikaa, niin sanottua prime timea. Tämä näkyy kansainvälisissä tutkimuksissa ja myös Pulkkisen Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa, jossa on seurattu vuonna 1959 syntyneiden ryhmää 8-vuotiaista 50-vuotiaiksi.

– Keski-iässä ihmiset ovat yleisesti tyytyväisiä elämäänsä. Eikä siinä tapahdu minkäänlaista laskua siinä vaiheessa kun tullaan viidenkympin ikään. Päinvastoin sosiaalinen hyvinvointi paranee vaan – sekä naisilla että miehillä, Pulkkinen kertoo.

Ajatus keski-iän kriisistä on ymmärretty väärin

Pulkkinen moittii yleisessä keskustelussa väärin ymmärrettyä termiä keski-iän kriisi. Psykoanalyytikko Erik H. Eriksonin ihmisen elämänvaiheita kuvaavassa teoriassa kriisi-sanaa on käytetty kuvaamaan esimerkiksi keski-ikäisen pohdiskelua siitä, miten huolehtia uuden sukupolven kehityksestä.

– Keski-iän kriisi on kärjistetty myytti siinä mielessä kuin se yleisessä keskustelussa mielletään. Se on kielteinen ja siihen helposti liitetään vaihdevuosiin liittyviä asioita, se ettei enää saada lapsia, ja tällä tavalla leimataan erityisesti naisia. Yhteiskunnassa tämä näkyy asenteena, ettei oikein muka enää pärjäisi työelämässäkään. Se on väärin, koska naiset yleensä kukoistavat tässä vaiheessa ja ovat monipuolisesti aktiivisia ja kyvykkäitä, Pulkkinen lataa.

Pulkkisen mielestä ikäsyrjintä ja nuoruuden ihannointi on monella tavalla ongelmallista: nuorten naisten ja pienten lasten äitien pitäisi revetä niin kotiin, työelämään kuin yhteiskunnalliseenkin vaikuttamiseen, ja keski-ikäinen taas ei tunnu enää kelpaavan mihinkään niistä.

Aika harvat ovat ne yhteiskunnan tilanteet, joissa todella on olennaista se, minkä ikäinen ihminen on.

Marja Jylhä, gerontologian professori

Ikä ei myöskään aina kerro elämäntilanteesta. Yhä useammat nelikymppiset, jopa viisikymppiset voivat hekin olla pienten lasten äitejä tai isiä, jolloin eletään nuorten vanhempien arkea, ja monet keski-ikäisyyteen mielletyt vaiheet tulevat elämään myöhemmin tai portaittain.

Pulkkinen ottaa esimerkiksi myös itsensä: 77-vuotiaana ja täyttä työpäivää tekevänä hän kokee itsekin olevansa elämäntilanteessaan keski-ikäinen eikä vanhus.

Ihmisen ikä on harvoin olennaista

Gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta sanoo hänkin, ettei kukaan voi määritellä tarkasti, milloin keski-ikä alkaa ja milloin se päättyy.

– Nämä ikävaiheethan ovat yhteiskunnassa syntyneitä konventioita, siis totuttuja ajatustapoja. Eivät ne ole millään luonnontieteellä ja biologialla tai laeilla ja säädöksillä määrättyjä.

Jylhä sanoo, että on tavallaan vain yksi aikuisia koskeva selvästi määritelty ikään liittyvä rajapyykki, ja se on kansaneläkkeen alkaminen 65-vuotiaana. Sen jälkeen meillä aletaankin puhua jopa vanhuudesta.

– Mutta vanhuustutkijathan ovat sitä mieltä, ettei vanhuus ala silloin ollenkaan!, Jylhä painottaa.

Jylhä pohtii, että kolmekymppistä tuskin kukaan mieltää nykypäivänä vielä keski-ikäiseksi, mutta nelikymppinen alkaa tätä vaihetta jo lähestyä.

Keski-ikä taitaa olla enemmänkin tunne kuin se biologinen ikä.

Markus J. Rantala, evoluutiobiologian dosentti

– Mutta mikä termi sitten kuvastaisi 30–40-vuotiaita? Ennustan, että samalla tavalla kuin teini-ikä käsitteenä ilmaantui joskus 1950-luvulla, meille tulee uutta ikäkausiin liittyvää sanastoa. Esimerkiksi eläkeikäisissä suomalaisissa on väkeä 65-vuotiaista yli 100-vuotiaisiin, mutta onhan se nyt aivan eri asia olla 65 kuin 95, Jylhä pohtii.

Toisaalta vanhenemisen tutkijat karsastavat ihmisten luokittelemista iän perusteella ylipäätään.

– Aika harvat ovat ne yhteiskunnan tilanteet, joissa todella on olennaista se, minkä ikäinen ihminen on, Jylhä muistuttaa.

Biologian näkökulmasta keski-ikää ei edes ole

Asiat muuttuvat paljon yksinkertaisemmiksi, kun otetaan näkökulmaksi evoluutiobiologia. Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala Turun yliopistosta kertoo, että biologian näkökulmasta miesten ja naisten elämänkaaret kulkevat hyvin eri polkuja, ja siihen ajatus keski-iästä istuu huonosti.

– Biologisessa mielessä naisella ei mitään keski-ikää olekaan. On lapsuus, nuoruus, lisääntymisikä ja menopaussin jälkeinen aika. Tässä viimeisessä siirrytään omasta lisääntymisestä siihen, että autetaan omia lapsia, jotta nämä onnistuvat lisääntymään.

Rantala kertoo, että tutkimuksissa on huomattu, että mummojen antamalla lastenhoitoavulla on merkittävä vaikutus jälkeläisten syntymiseen ja hengissä pysymiseen. Sen sijaan siitä ei ole löytynyt merkkejä, että isoisien läsnäololla olisi samanlaista merkitystä.

Elämäntilanne muuttuu vanhuudeksi, kun ei pysty enää niin sanotusti vaikuttamaan “lisääntymismarkkinoilla”

Markus J. Rantala, evoluutiobiologian dosentti

Rantala arvioi, että evoluutiobiologian näkökulmasta miehen “keski-iän” puolestaan voisi arvioida alkavan kolmenkymmenen ikävuoden tienoilla, kun murrosiästä asti korkeana pysynyt sukupuolihormonitoiminta kääntyy tasaiseen laskuun.

– Voisi siis periaatteessa ajatella, että miehillä keski-ikä alkaisi siinä kolmenkympin tietämillä, ja jatkuisi niin pitkään kuin mies säilyttää kyvyn hommata lisääntymiskumppaneita. Elämäntilanne muuttuu sitten vanhuudeksi, kun ei pysty enää niin sanotusti vaikuttamaan “lisääntymismarkkinoilla”, Rantala muotoilee.

Mutta tutkijalla on kyllä omakohtainenkin ajatus siitä, miten keski-ikä määrittyy.

– Kun olin 25, ajattelin, että keski-ikä alkaa kolmestakympistä. Kun olin 35 niin ajattelin, että se alkaa neljästäkympistä. Nyt kun olen täyttänyt neljäkymmentä, ajattelen, että se alkaa 45-vuotiaana. Mutta ei tutkimusalani osaa sanoa tähän oikein mitään. Eli keski-ikä taitaa olla enemmänkin tunne kuin se biologinen ikä, Rantala naureskelee.