Sota sai Suomessa aikaan muutakin kuin kipeitä muistoja – "Unohdettiin, mitä he jättivät jälkeensä"

Esimerkiksi Oulussa saksalaisten sotilaiden perintö näkyy ja tuntuu arjessa vielä tänäkin päivänä. Menneisyyden tapahtumat tulevat vastaan myös muistomerkkien kautta.

sotahistoria
Rovaniemi 20.10.1944
Saksalaiset jättivät jälkeensä paljon tuhoa. Toisaalta heidän rakentamaansa infrastruktuuria on vielä nykyäänkin paljon käytössä. SA-kuva

OuluToisen maailmansodan jälkeen sotaveljeys kukistetun Saksan kanssa on ollut Suomelle erityisen vaikea asia.

Tarvittiin yhteinen tarina, joka sopi ajan henkeen ja poliittisiin ja kulttuurisiin oloihin. Sodan voittaneen Neuvostoliiton naapurissa ei voitu enää ihailla vanhaa sotakaveruutta ja historian tulkinnat elivät ajan mukaan.

– 50-luvulla luotiin menneisyyttä siitä, että natsi-Saksa poltti koko Lapin ja samalla lailla luotiin sitten menneisyyttä siitä, että unohdettiin, mitä he jättivät jälkeensä, vaikka tämä rakennettu infrastruktuuri, Oulun yliopiston dosentti Timo Ylimaunu kertoo.

Kaupunki, jota natsit rakensivat

Esimerkiksi Oulussa toisen maailmansodan aika on kaksijakoinen: sitä hävetään, mutta toisaalta saksalaiset jättivät kaupunkiin paljon vielä nykyisinkin käytössä olevaa infrastruktuuria sekä arkkitehtuurisesti merkittäviä rakennuksia.

Oulu oli sodan aikana Saksalle tärkeä koulutus- ja johtokeskus, jossa sijaitsi myös sotarikollisena järjestönä maailmansodan jälkeen tuomitun Waffen SS:n johtopaikkoja ja harjoitusalueita, oma sotasairaala sekä näyttävimpänä edelleen olemassa olevana vanha upseerikerho Alppilan kaupunginosassa.

Alppimaja Oulun Alppilassa
Hanna Juopperi / Yle

Saksalaissotilaiden rakentama Alppimaja on vuosien saatossa toiminut sekä sotilas- että siviilikäytössä. Nykyisin se on juhlahuoneistona ja sitä pidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena, joka edustaa Alppien rakennustyyliä.

– Rakennustyylinä ja sisustukseltaan rakennuksen interiööri ja eksteriööri edustavat kuitenkin virallista natsiarkkitehtuuria, Ylimaunu muistuttaa.

Saksalaiset toivat aikanaan Ouluun vaurautta ja työllistivät suomalaisia rakennusliikkeitä, vaikka saksalaisten johdolla tehdyissä töissä käytettiinkin paljon sotavankeja ja työvelvollisia.

Saksalaisaotilaiden vuonna 1942 rakentama Toppilan vanha rautatiesilta on nykyisin kävelytie.
Toppilan vanhan rautatiesiillan rakensivat alunperin saksalaissotilaat vuonna 1942. Nykyisin silta toimii kevyenliikenteen väylänä.Elisa Kinnunen / Yle

Saksalaiset rakensivat Oulussa muun muassa teitä ja siltoja. Esimerkiksi rautatieyhteys Hietasaaren valmistui saksalaisten tarpeisiin.

Samalla kun pohjoiseen kulkevat huoltoreitit laajenivat, tarvittiin myös satamalla uutta maata ja yhteys sinne vaati rautatien ja sillan rakentamista. Samainen silta on edelleenkin käytössä.

Kipuilu jatkuu yhä

Yleensä vaietussa historiassa kätketään tapahtumia ja ilmiöitä, jotka ovat nykypäivän ihmisille kiusallisia tai niihin liittyy kipeitä tunteita vielä vuosia tapahtumien jälkeen.

Menneitä tapahtumia ei kuitenkaan aina yritetä haudata. Suomi on täynnä erilaisia sotiemme muistomerkkejä.

Oulun Raatin punavankileirin muistomerkki on taiteilija Jouko Toiviaisen käsialaa.
Oulun Raatin punavankileirin muistomerkki on taiteilija Jouko Toiviaisen käsialaa.Elisa Kinnunen / Yle

Oulun nykyisen urheilupuiston alueella Raatinsaaresssa on puiden siimeksessä matala Jouko Toiviaisen veistos. Se pystytettiin sinne vuonna 1988 punavankien muistoksi. Koruton ja osittain jo ruohottunut muistomerkki muistuttaa Raatinsaaressa sisällissodan jälkeen toimineesta punaisten vankileiristä.

Vaikka teos on näkyvillä, sen välittämä tarina synnyttää edelleen kipeitä muistoja, joista monen on vaikea puhua, vaikka henkilökohtaista suhdetta vuoden 1918 tapahtumiin ei enää olisikaan. Kipu on siirtynyt myös uusille sukupolville.

– Vanhojen oululaisten kanssa jutellessa tulee kipeästi esille se, mitä Raatinsaaressa tapahtui vuonna 1918, kertoo Oulun yliopiston dosentti Timo Ylimaunu.

– He muistavat vielä sen ja se on heille erittäin kipeä asia. He eivät pysty ottamaan sitä kovin neutraalisti.

Oulun yliopiston arkeologien dosentti Timo Ylimaunu.
Dosentti Timo Ylimaunu on ollut mukana opettamassa Oulun yliopiston arkeologian tohtoriopiskelijoille järjestetyllä kansainvälisellä kurssilla, jossa tutkittiin vaiettua historiaa.Elisa Kinnunen / Yle

Piikkilangoin ympäröidyllä entisen venäläisen kasarmin alueelle perustetulla vankileirillä oli enimmillään yli tuhat punakaartilaista ja työväenpuolueiden jäsentä. Raatin kaltaisia keskusvankileirejä oli Suomessa myös muuallakin.

Raatinsaaren punavankileirin historia on esimerkki ilmiöstä, jonka moni haluaisi unohtaa, koska siihen liittyy kipeitä ja rankkoja ihmiskohtaloita.