Suomalaisilla on kattava sairauslomajärjestelmä, sairastajina olemme Euroopan keskikastia

Pohjoismaissa eniten sairauslomalla ovat norjalaiset, suomalaiset ovat sairauden takia töissä poissa kolmanneksi eniten.

sairauspoissaolo
saksalainen sairaanhoitaja
Sairauslomien väärinkäytön sijasta EU on enemmän huolissaan siitä, että töihin saatetaan mennä puolikuntoisena. Joillakin aloilla, kuten terveydenhoidossa, sairaana työskentelyyn suhtaudutaan tiukan kielteisesti.Markus Scholz / Epa

Kaikissa EU-maissa työntekijöillä on oikeus olla töistä pois sairauden takia ja saada vähintäänkin verovaroin kustannettuja päivärahoja. Siihen koko Euroopan yhtäläisyydet sitten jäävätkin.

Useimmissa maissa työntekijöillä on myös oikeus työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan, mutta sen osuus normaalipalkasta voi vaihdella Slovakian 25 prosentista Suomen sataan prosenttiin.

Samoin vaihtelee se, joutuvatko työntekijät olemaan sairauslomalla osin palkatta ja se, miten kauan sairausajan palkkaa tai verovaroin maksettuja tukia maksetaan. Myös tukien suuruus, kesto ja määräytymisperuste vaihtelevat.

Norjalaiset ja bulgarialaiset ovat eniten sairauslomalla

Työntekijät ovat töistä poissa hyvin eri määriä eri maissa. Täysin keskenään verrannollisia lukuja on vaikea löytää, mutta esimerkiki EU:n elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin vuonna 2010 laatima selvitys (siirryt toiseen palveluun) antaa osviittaa. Siinä verrataan poissaoloja vuonna 2010 EU-maissa sekä Norjassa.

Vaikka toisin voisi luulla, välttämättä sairauspoissaolot eivät riipu korvausten suuruudesta.

Esimerkiksi roimista etuuksista otettakoon hollantilaiset, jotka saavat 70-100 prosenttia normaalipalkasta jopa kahden vuoden ajan, pisimpään EU-maista. Poissaoloja on heillä silti vähemmän (4,1 prosenttia työajasta) kuin vaikkapa suomalaisilla (4,3 prosenttia).

Toisessa ääripäässä, Slovakiassa, jossa sairausajan palkka on vaatimattomat 25-55 prosenttia normaalista palkasta, töistä ollaan pois kuitenkin melko keskiverrosti, 3,3 prosenttia työajasta.

Selkeästi eniten töistä olivat poissa norjalaiset sekä bulgarialaiset.

Pohjoismaalaisista norjalaisten jälkeen olivat eniten töistä poissa tanskalaiset, kolmantena olivat suomalaiset ja neljäntenä ruotsalaiset.

Vertailun mukaan vähiten työstä olivat poissa italialaiset sekä maltalaiset. Vertailussa poissolojen osuudesta puuttui arvio viideltä maalta:

Sairaspoissaolojen osuus työajasta Euroopassa, pylväsgrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kyprokselta, Virolta, Ranskalta, Latvialta ja Puolalta.

Sairaana töihin tuleminen on iso ongelma

Euroopan komission viime vuonna teettämä selvitys (siirryt toiseen palveluun) toteaa, että useimmissa jäsenmaissa on kiristetty sairauslomien ehtoja.

Selvitys nostaa ongelmana esille sairaana työskentelyn. Sairaana töihin tuleva tartuttaa työtovereita ja asiakkaita, ja kun hän jää sairauslomalle, loma on todennäköisesti pidempi kuin jos sairaus olisi hoidettu jo alkuvaiheessa.

Toinen ongelma liittyy etuuksien epätasaiseen hyödyntämiseen. Selvityksestä ei käy ilmi, hyödyntääkö jokin ryhmä sairausetuuksia liian herkästi tai jättävätkö jotkut taas hakematta heille kuuluvia etuuksia.

Naiset pitävät sairauslomaa herkemmin kuin miehet. Iäkkäät ovat enemmän pitkillä sairauslomilla kuin nuoret työntekijät. Fyysisesti raskaissa ammateissa ja sosioekonomisesti alemmalla tasolla olevissa ammateissa sairauslomia on enemmän.

Työsuhdekin vaikuttaa. Itsensä työllistävillä tilanne vaihtelee suuresti sen suhteen, onko heillä pakollinen sairausvakuutus ja millaisia oikeuksia heillä on verovaroin kustannettuihin sairauspäivärahoihin. Pätkätyöläisillä etuudet ovat yleensä heikommat. Työttömien tilanne on heikoin ja eivätkä he saa lainkaan verovaroin kustannettuja tukia lkahdeksassa EU-maassa.

Lähes kaikissa EU-maissa sairauslomalainen on suojattu irtisanomisilta. Poikkeus on Tanska, jossa irtisanomissuojaa ei ole laissa, mutta se sisältyy sielläkin useimpiin työehtosopimuksiin. Pidempien sairauslomien aikana irtisanominen on tietyin ehdoin mahdollista useimmissa maissa.

Hollannissa palkkaa saa sairauslomalla kauimmin

Noin kolmasosassa EU-maita jokainen työntekijä on oikeutettu verovaroin kustannettuun sairauspäivärahaan. Muissa EU-maissa hakijan edellytetään olleen töissä ennen sairastumistaan keskimäärin pari kuukautta. Kreikassa vaaditaan jopa yli vuoden sairautta edeltävää työhistoriaa.

Lähes kaikissa EU-maissa on käytössä järjestelmä, jossa sairauslomalainen saa ensin palkkaa tai osan siitä ja loman pitkittyessä siirtyy päivärahan piiriin. Kauimmin sairausajan palkkaa saavat hollantilaiset, jopa 104 viikkoa. Suomalaiset kuuluvat keskikastiin kymmenellä päivällä.

Kyproksessa, Tanskassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa sairausajan palkka ei ole pakollista, vaan riippuu työehtosopimuksesta tai työnantajasta.

Joissain maissa sairauspäivärahaa saavat puoliso ja lapsetkin

Yhteiskunnan maksaman sairauspäivärahan kesto vaihtelee myös suuresti. Sloveniassa ja Portugalissa kestolle ei ole määriteltyä kattoa.

Sairauspäivärahan kestoon voivat vaikuttaa muun muassa edeltävän työuran pituus ja sairauden toistuvuus.

Osa maista maksaa tukea työntekijän lapsille ja työttömälle puolisollekin: tällainen etuus on olemassa Kreikassa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Maltalla ja Portugalissa.

Useimmissa jäsenmaissa sairauspäiväraha lasketaan prosenttiosuutena palkasta. Ainoastaan Maltalla, Britanniassa ja Irlannissa on kiinteän suuruinen sairauspäiväraha. Esimerkiksi Britanniassa se on noin viidesosa keskivertopalkasta.

Sairauspäivärahan määrälle on useimmilla mailla katto.

Sairauspäivärahan osuus palkasta Euroopassa, pylväsgrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Sairauspäivärahan määräänkin vaikuttaa usein edeltävän työuran kesto, se onko työntekijä toimistotyöläinen vai fyysisessä työssä, sairauden laatu sekä se, miten työehtosopimukset ko. alan sairauslomista määräävät.

Enemmistössä EU-maita on karenssi käytössä

Alle puolessa EU-maita työntekijä saa sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa välittömästi sairastuttuaan. Tällaisia maita ovat Suomen lisäksi muun muassa Belgia, Saksa, Tanska, Unkari, Kroatia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia.

Muissa EU-maissa tukea joutuu odottamaan 1-7 päivää, keskimäärin kolme.

Kun sairaus kestää pitkään ja sairausetuudet loppuvat, kaikissa EU-maissa on etuusjärjestelmä ja sairausvakuutusjärjestelmä, joihin sairastaja voi hakea. Ennenaikaisen eläkkeen ehtoja on kuitenkin kaikissa EU-maissa kiristetty.

Suomi, Ruotsi, Tanska ja Itävalta on nostettu Eu-selvityksessä esimerkiksi kuntoutus- ja työhönpaluutukien järjestelmänsä ansiosta. Niiden tarkoituksena on kuntouttaa, uudelleenkouluttaa ja helpottaa töihinpaluuta. Vaikka työntekijöitä halutaan kannustaa palaamaan nopeasti takaisin töihin, vain harvassa maassa on käytössä kattavaa järjestelmää kuntoutukseen ja työhönpaluuseen.

Ruotsissa otettiin käyttöön karenssi – kustannukset nousivat

Useimmissa EU-maissa on pyritty pienentämään valtion sairauskulumenoja varsinkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Etuuksia on pienennetty, kestoa lyhennetty, ehtoja tiukennettu.

Ruotsissa on sairauslomia koskevia käytätöjä uudistettu pitkään, 1990-luvulta lähtien. Vuonna 1993 ensimmäinen sairauspäivä muuttui palkattomaksi.

Nykyisin käytäntö länsinaapurissa on se, että omalla ilmoituksella voi olla poissa töistä kuusi päivää.

Ensimmäinen sairauspäivä on palkaton ja sairauspäivärahaton. Karenssia ei sovelleta, jos sairastuu uudelleen viiden päivän sisällä töihinpaluusta tai jos karenssipäiviä on jo ollut kymmenen edellisen vuoden aikana.

Työnantaja maksaa palkan sairauslomapäivinä 2-14, 80 prosenttia normaalipalkasta. Sen jälkeen sairauspäivärahaa saa vakuutuskassasta.

Etuuksien hakijoiden määrä pieneni karenssipäivän käyttöönoton jälkeen, mutta vuodesta 2010 tukipäivien määrä on noussut huomattavasti ja nousu jatkuu yhä. Esimerkiksi vuosina 2010-2014 kustannukset nousivat runsaalla miljardilla eurolla.

Sairauspäivien määrä oli 10,3 syyskussa 2015 (naisilla 13,5 ja miehillä 7,2). Samaan aikaan kuitenkin sairausetuuksien saajien määrä yli 55-vuotiaissa on pudonnut merkittävästi, pääosin ennenaikaista eläkettä koskevien sääntöjen tiukennuksen takia.

Sairauspoissaolojen määrään vaikuttaa kuitenkin moni muukin tekijä, muun muassa taloudellinen tilanne. Korkean työttömyyden aikana sairauspoissaolot vähenevät, kun työntekijät eivät uskalla irtisanomisten pelossa pitää sairauslomia.