Ministeriö paikkailee leikkauksiaan: Lasten ilmaiset liikuntakerhot palaamassa lisärahan avulla

Valtiovalta päätti lisätä koulujen kerhotoiminnan tukemista miljoonalla eurolla. Jo lakkautettuja kerhoja herätellään uudelleen henkiin.

kerhot
Lapset pelaavat norsupalloa
Liikuntakerhoissa voidaan pelata vaikka norsupalloa.Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniVuosi sitten koulujen maksuttomissa liikuntakerhoissa elettiin jalkapallotermiä käyttäen punaisen kortin aikaa, kun valtiovalta leikkasi kunnille maksettavia kerhotoiminnan avustuksia.

Kerhotoiminnan avustaminen aloitettiin 1990-luvun laman aallokossa ja parhaimmillaan avustuksia maksettiin noin 8 miljoonaa euroavuodessa. Tänä vuonna punainen kortti vaihtui vihreäksi, kun Opetusministeriö päätti lisätä kerhojen tukemista miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna. Tuki nousi siis 5 865 000 euroon.

Tämä mahdollistaa jo lakkautettujen tai maksullisiksi muuttuneiden kerhojen toiminnan ainakin tämän vuoden osalta.

– Viime vuonna Kajaanissa ei ollut alakouluissa minkäänlaista ilmaista kerhotoimintaa, sillä paukut laitettiin yläkoulujen kerhoihin. Nyt kerhotoimintaa pystytään järjestämään myös alakouluissa, kertoo Kajaanin liikunnan seurakehittäjä Tuomas Karjalainen.

Seurakehittäjä Tuomas Karjalainen
Kajaanin liikunnan seurakehittäjä Tuomas Karjalaisen mukaan lisätuella myös alakoululaisille voidaan järjestää kerhoja. Kimmo Hiltunen / Yle

Valtion avustukset muun muassa koulujen kerhotoimintaan määritellään valtion talousarvioesityksessä. Opetushallituksen erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen ei osaa suoralta kädeltä sanoa mikä vaikutti kerhotuen korotukseen. Hänen oma arvionsa on, että julkisuudessa käydyllä keskustelulla on mahdollisesti ollut vaikutusta avustuksen määrään.

Yle kertoi viime vuonna, kuinka rajut leikkaukset vaikuttivat etenkin pienituloisten perheiden lasten liikuntaharrastuksiin.

– Julkisuudessa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että jokaisella oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus harrastaa, kertoo Kola-Torvinen.

Harrastuksia jokaiselle lapselle

Tulevaisuuden avustusten kohtalo on poliittisten päättäjien näpeissä. Nähtäväksi jää, onko käytössä avustuksia leikkaava punakynä vai korottava vihreä kynä.

– Toivotaan, ettei tuki ainakaan laskisi. Viime vuoden kokemukset Kajaanissa ja muualla Suomessa olivat heikkoja. Varsinkin sellaisten lasten kohdalla, jotka eivät ole seuratoiminnassa mukana. Näille lapsille liikuntakerhojen toiminta on äärimmäisen tärkeää koulupäivän jälkeen, Tuomas Karjalainen sanoo.

Yläkouluikäisenä on helppo lopettaa, kun tulevat mopot, finnit ja kaikki muu maailma.

Jarmo Anttonen

Opetusministeri asetti viime keväänä työryhmän, joka pohti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja niitä tahoja jotka voisivat olla tukemassa tällaista toimintaa.

Raportissa työryhmä esittää (siirryt toiseen palveluun) (Opetus- ja kulttuuriministeriö) muun muassa, että lapsia ja nuoria kuullaan paremmin ja kunta tarjoaisi harrastamiseen soveltuvia tilojaan maksutta tai edullisesti harrastuskäyttöön.

– Esimerkiksi Liikkuva koulu (siirryt toiseen palveluun) -hankkeessa liikunnallistetaan koulupäivää. Sitten on lasten kulttuurin ja taiteen perusopetukseen liittyvä rahoitus, joka on osa hallituksen kärkihanketta. Olemme myös pohtineet miten eri kunnat järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa ja olisiko siellä mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia, Kola-Torvinen kertoo.

Kerhovetäjät ammattilaisia

Koulujen kerhotoimintaan tarkoitettua avustusta ovat hakeneet lähes kaikki kunnat ja opetusta järjestävät tahot. Avustusta on haettu myös Suomen rajojen ulkopuolelta: muun muassa Virosta ja Espanjan aurinkorannikolta, jossa toimii suomalaisia kouluja. Tälle vuodelle hakemuksia tuli 323, joista kielteisen päätöksen sai vain kaksi hakijaa.

– Kaikki hakukelpoiset ovat saaneet rahoitusta. Kahdessa hylätyssä hakemuksessa hakijat eivät olleet opetuksen järjestäjiä, sanoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen.

Lapset pelaavat norsupalloa
Pallo on pyöreä ja sen perässä on mukavaa juosta.Kimmo Hiltunen / Yle

Hissiliike kerhojen lakkauttamisten ja käynnistämisten välillä ei ole helppoa seuroille, jotka järjestävät kerhoja kolmannen sektorin ominaisuudessa.

– Kerhojen vetäjät ovat ammattilaisia ja kerhotoiminnan järjestäminen on ollut iso rahoituskeino seuroille. Jos se vaihtelee vuosittain paljon, niin se aiheuttaa ongelmia seuroihin, jos emme saa pidettyä päätoimisia ohjaajia ja valmentajia seuroissa ja sitä kautta myös kerhotoiminnassa mukana, pohtii Karjalainen.

Urheilukerhot ovat sosiaalinen tapahtuma

Kajaanissa paikallinen jalkapalloseura Kajaanin Haka on merkittävä kolmannen sektorin toimija liikuntakerhojen vetämisessä.

Ennen kerhoavustusten rajuja leikkauksia seurassa luotiin viiden vuoden aikana toimintaympäristö, jossa koulut osasivat ottaa vastaan palveluja ja seura kehitti omaa toimintaansa ollakseen palveluntuottaja. Viime vuonna vetäjien määrä putosi kolmannekseen. Nyt osa toiminnasta on käynnistetty uudelleen.

Ihmisten palkkaaminen uudestaan on pitkä prosessi. Päivä- ja kerhotoiminta on yksi heidän tehtävistään.

*– *Vaatii jatkuvuutta, jotta pystymme turvaamaan heidän rahoituksensa. Olemme pyrkineet eri tavoin pitämään kiinni niistä osaajista, joita minimitoiminta vaatii, että olemme hyvä kumppani koululaitokselle ja turvataan ne kriteerit mitä toiminta edellyttää. Toiminnan uudelleen luomisessa olemme nyt puolivälissä, kertoo Kajaanin Hakan puheenjohtaja Jarmo Anttonen.

Kajaanin Hakan pj Jarmo Anttonen
Jarmo Anttonen näyttää ministeriölle vihreää korttia.Kimmo Hiltunen / Yle

Maksuttomat ja kaikille avoimet koulun jälkeen järjestettävät liikuntakerhot ovat olleet suosittuja. Erityisesti niistä hyötyvät lapset, jotka eivät ole mukana seuratoiminnassa tai muussa järjestetyssä liikunnassa. Kerhotoiminta on suurelta osin myös sosiaalinen tapahtuma.

– Se on vapaamuotoista mukavaa liikkumista ja siellä on mukana myös sellaisia lapsia, jotka eivät välttämättä pidä koululiikunnasta. Sillä on iso merkitys, että mukana on myös kavereita, kertoo Kainuun liikunnan seurakehittäjä Tuomas Karjalainen.

Maksu pienensi kerhojen kokoa

Viime vuonna Kajaanissa päätettiin keskittyä pelkästään yläkoulujen toiminnan ylläpitämiseen. Päätös tehtiin pakon edessä. Ratkaisua ei pidetty hyvänä, sillä alakoulun kerhoissa opitaan liikkumista, jota voidaan jatkaa yläkoulun kerhoissa.

– Tiedetään, että yläkouluikäisenä on helppo lopettaa, kun tulevat mopot, finnit ja kaikki muu maailma. Tässä välivaiheen aikana olemme pitäneet alakouluissa maksullisia kerhoja. Sen seurauksena monilapsiset perheet lopettivat ja kerhokoot pienenivät, sanoo Anttonen.

Toiminnan uudelleen luomisessa olemme nyt puolivälissä.

Jarmo Anttonen

Alakoulussa järjestettävällä kerhotoiminnalla on tärkeä merkitys. Koulun jälkeen järjestettävät liikuntakerhot toimivat matalan kynnyksen periaatteella, eli tarkoituksena on, että lapset ja nuoret saavat kavereiden kanssa ensikosketuksen liikuntaan.

– Se vaatii ohjaajilta sitä, että ei korosteta kilpailua, vaan tärkeintä on kaveruus, ystävyys ja opetettavat pelisäännöt sekä erityisesti tasavertaisuus ryhmässä, kertoo Kajaanin Hakan puheenjohtaja Jarmo Anttonen.