Susi-Pulliaisen Lappiin perustama tutkimusasema avautui yleisölle ensimmäistä kertaa

Keskellä erämaata, Sallan Värriössä on tehty 50 vuotta luontotutkimusta. Nyt tutkimus on painottunut ilmaston hiukkasiin.

Kotimaa
Värriön tutkimusasema, avointen ovien päivä elokuussa 2017.
Avointen ovien päivät vetivät paljon väkeä Värriön luonnonpuistoon ja tutkimusasemalle. Ihmiset hämmästelivät kaikkea näkemäänsä ja kuulemaansa.Jorma Korhonen / Yle

Värriön tutkimusasema Pohjois-Sallassa on toiminut 50 vuotta. Nyt tutkimuksen painopiste on ilmaston hiukkasissa. SMEAR -ohjelmalla selvitetään metsän ja ilmakehän vuorovaikutusta.

Helsingin yliopiston Värriön metsätieteellisestä tutkimusasemasta on viidenkymmenen vuoden aikana kasvanut kansainvälisestikin arvostettu tutkimusyksikkö. Asema sijaitsee Savukosken ja Sallan rajamailla Värriön luonnonpuistossa.

Liikkuminen alueella on luvanvaraista, siksi avointen ovien päivä veti Värriötunturiin suuren ja asiasta kiinnostuneen ihmisjoukon. Eikä kumma; yleisöpäivää vietettiin ensimmäisen kerran aseman historiassa.

Aseman aikoinaan perusti professori Erkki Pulliainen.

Värriön tutkimusasema, Salla
Värriön tutkimusasema Pohjois-Sallassa on nähnyt tuulet ja tuiskut. Vuosien varrella myös tutkimuksen painopisteet alueella ovat muuttuneet. Kelotalo on tarjonnut ja tarjoaa suojan myös kansainvälisille tutkijoille.Jorma Korhonen / Yle

Kenttätutkimus vain vahvistuu

Helsingin yliopistossa nähdään, että tulevaisuudessa tämänkaltaiset kenttätutkimukset vain vahvistavat asemaansa tiedemaailmassa. Ilmastomuutos pitää siitä huolen, että Värriön tutkimussaseman maailmanlaajuinen merkitys kasvaa.

Yliopiston vararehtori Pertti Panula on vakuuttunut, että kenttätutkimus tulee jatkumaan hyvin pitkään.

– Tämäntyyppisen tutkimuksen arvostus ja merkitys on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, hän huomauttaa ja mikä erikoista:

– Eikä ole näköpiirissä mitään sellaista, joka viittaisi siihen, että tällaisen tutkimuksen arvo tulisi jollakin tavalla heikkenemään seuraavien vuosikymmenten aikana. Luontotutkimuksessa tarvitaan jatkossakin pitkiä havaintosarjoja, vuosien ja vuosikymmentenkin mittaisia.

Pitkää tulevaisuutta puoltaa sekin, että Panulan mukaan yliopisto on vastikään laajentanut Värriön tutkimusaseman toimintaa, tehnyt lisää tutkimustiloja, hankkinut uusia laitteistoja. Asemalla käy myös paljon ulkomaalaisia tutkijoita.

Helsingin yliopiston vararehtori Pertti Panula (vas.) ja metsätieteiden opiskelija ja tutkimusavustaja Aleksi Mikola Värriön tutkimusasemalla elokuussa 2017.
Helsingin yliopiston vararehtori Pertti Panula (vas.) ja metsätieteiden opiskelija ja tutkimusavustaja Aleksi Mikola ovat tyytyväisiä Värriön tukimusasemalla vietettyihin avointen ovien päiviin.Jorma Korhonen / Yle

Värriö tutkimusasema tunnetaan

Pertti Panula ei kerro liioittelevansa, kun sanoo, että Värriön tutkimusaseman tunnettuus vain kasvaa ja ihan maailmanlaajuisesti.

– Yliopiston alueellisessa toiminnassa Värriö edustaa oikein herkkupalaa, hän sanoo.

– Aseman toiminta on uudistunut. Se alkuperäinen ajatus, jota täällä on tutkimuksessa toteutettu, on kyllä edelleen voimassa, mutta aseman suuntaus on muuttunut ilmastotutkimukseen, hiukkastutkimukseen. Ja tämähän edustaa meillä koko yliopistossa kansallisen tutkimuksen ehdotonta huippua ja on kansainvälisestikin merkittävää.

Paikallista merkitystä

Värriön tutkimusasemalla on myös paikallista merkitystä lähialueen kunnille:

– Koulujen kanssahan meidän paikalliset tutkijat jo tekevät yhteistyötä ja uskon että se tulee entisestään lisääntymään, sanoo vararehtori Pertti Panula.

– Yhteistyö koulujen kanssa on monella tavalla tärkeää. Tottakai meillä on intressiä myös siihen, että koululaisista ainakin osa innostuu tämäntyyppisestä tutkimuksesta ja hakeutuu vaikka Helsingin yliopistoon opiskelemaan näitä aloja ja tuottaa näin seuraavaa tutkijasukupolvea.

Panulan mukaan on tärkeää, että alueellinen vuorovaikutus pelaa moniin suuntiin ja monien kanssa.

Meri-Helmi Saaristo (vas.) ja Emma Arola Sallassa, Värriön tutkimusasemalla.
Meri-Helmi Saaristo (vas.) ja Emma Arola pitivät mielenkiintoisena käyntiään Värriön tutkimusasemalla.Jorma Korhonen / Yle

Emma ja Meri-Helmi innoissaan

Koululaiset Emma Arola ja Meri-Helmi Saaristo Sallasta tarttuivat tilaisuuteen ja tulivat tutustumaan Värriön tutkimuskeskukseen, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.

– Mielenkiinnosta tulimme. Eihän tänne joka päivä pääse, he totesivat.

Tyttöjen mielestä käynti voi avata silmiä vaikka ammatin valinnassa.

– Sitäkin pitää tässä opiskeluvaiheessa pohtia. Kyllä biologia ja maatiede on tosi mielenkiintoista. Sitä on varmaan kiva tutkia ja opiskella.

Emma ja Meri-Helmi seurasivat innostuneesti ilmastotutkimuksen esittelyä.

–Tosi mielenkiintoista.. se, että ilman eri tasoja tutkitaan tosi paljon eri korkeuksilta ja että siellä mitataan rikkipitoisuuksia ja kaikkia tämmösiä.

Aleksi ei empinyt lähtöä Lappiin

Metsätieteen opiskelija Aleksi Mikola pitää onnenaan, että on päässyt kesätöihin Värriön tutkimusasemalle. Hän sai sattumalta kuulla, että Helsingin yliopistolla on tällainen tutkimusasema kaukana Itä-Lapissa ja nyt hän toimii siellä tutkimusavustajana.

– Tykkään luonnosta ja heti päätin, että sopivan tilaisuuden tullen lähden tänne kesätöihin. Olen ollut täällä töissä useampana kesänä.

-– Onhan tämä hyvin opettavainen kokemus olla töissä tällaisessa paikassa. Täällä joutuu paljon itsenäisesti tekemään töitä ja päättämään asioista, koska ollaan täällä kaukana kaikesta ja joutuu myös korjaamaan kaiken näköisiä laitteita.

Aleksi kertoo hoitavansa ilmastontutkimuksen SMEAR-asemaa. Sehän on kansainvälistä huippututkimusta ilmaston ja metsän vuorovaikutuksen alalla. Hänen mukaansa laaja-alainen tutkimus on myös mahdollistanut sen, että Värriön tutkimusasema on yhä olemassa.

Tänä kesänä miehen päällimmäisenä työnä on ollut tutkimusaseman 50-vuotisjuhlien ja avointen ovien päivien järjestely.