Viranomaiset taipuivat poikkeusjärjestelyyn: Afganistaniin pakkopalautettu Zaki Hussaini sai lentää takaisin Suomeen

Viranomaisten mukaan Zaki Hussainin tapaus on mennyt lakikirjan mukaan. Maahanmuuttovirasto ja ulkoministeriö taipuivat tapauksessa poikkeusjärjestelyihin.

oleskeluluvat
kukitettu maahantulija ja iloisia vastaanottajia
Zaki Hussaini palasi Suomeen tiistaina illalla. Helmi Klemetti (kyltin kanssa) ja muita ystäviä oli vastassa lentokentällä.Kaisu Jansson / Yle

– Enää ei jännitä, huokaa Zaki Hussainin "suomalainen äiti" Helvi Klemetti.

Muutaman hetken takaiset kyyneleet ovat vaihtuneet leveään hymyyn. Klemetti on juuri rutistanut Helsinki-Vantaan lentokentän tuloaulassa nuorta suojattiaan, joka on saapunut Kabulista takaisin Suomeen.

Kaksikko on ollut toisistaan erosta 1,5 kuukautta. Molempien mielestä se tuntuu ikuisuudelta.

– Eniten olen kaivannut ystäviäni, Hussaini sanoo.

Lentokentälle häntä vastaan on saapunut runsaasti ystäviä ja median edustajia. Lämpimät halaukset vaihdettiin salamavalojen räiskeessä.

Hussainin matkassa on ollut monta mutkaa. Viimeisimpänä välilasku Turkin Istanbulissa uhkasi katkaista paluun Suomeen, sillä rajaviranomaiset eivät meinanneet hyväksyä Hussainin maahantulopapereita.

Hussaini ei puhu englantia, vaan daria ja suomea. Tilanne Istanbulissa ratkesi suomalaisen tukijoukon avulla, johon Klemettikin kuuluu. Vaikka Hussaini on neuvokas nuori mies, hänen tukijoukkonsa eivät usko, että paluu olisi onnistunut ilman apua.

Työperäinen oleskelulupa oli vireillä jo ennen pakkopalautusta

Yle kertoi heinäkuussa Zaki Hussainin pakkopalauttamisesta takaisin Afganistaniin, vaikka hänen maastapoistonsa täytäntöönpanokiellon käsittely oli vielä kesken. Poliisi kommentoi tuolloin, että tapauksessa toimittiin lain mukaan.

Hussaini oli saanut jo kielteisen turvapaikkapäätöksen, kun hän loppuvuodesta 2016 haki työperäistä oleskelulupaa Suomesta. Kesäkuussa 2017 Pirkanmaan te-toimisto antoi lupaa puoltavan lausunnon.

Työperäisen oleskeluluvan hakuprosessi on kaksivaiheinen. Ensin paikallinen te-toimisto tekee asiassa työnteko-osapäätöksen ja lopullisen luvan myöntää Maahanmuuttovirasto.

Tieto te-toimiston puollosta ei kuitenkaan kulkenut Hussainille, hänen tukijoukolleen, työnantajalleen tai lakimiehelleen. He saivat tiedon puollosta heinäkuun alussa, kun Turun hallinto-oikeus asetti Hussainin maastapoiston täytäntöönpanokiellon.

Tuolloin Hussaini oli ehditty pakkopalauttaa Afganistaniin.

Maahanmuuttovirasto: "Tämä on erikoistapaus"

Työperäisen oleskeluluvan hakuprosessissa Maahanmuuttovirasto selvittää muun muassa sen, että hakijalla on voimassaolevat matkustusasiakirjat eli useimmiten passi. Poikkeustapauksissa lupa voidaan myöntää ilman matkustusasiakirjoja. Oleskeluluvan myöntämisen perusteet on linjattu ulkomaalaislaissa (siirryt toiseen palveluun).

Hussainin tapauksessa hänen tuli toimittaa matkustusasiakirjansa Afganistanista Suomeen, jotta Maahanmuuttovirasto pystyisi jatkamaan oleskeluluvan käsittelyä. Hussainilla ei kuitenkaan ollut tarvittavia asiakirjoja, joten aivan ensimmäiseksi hän joutui hankkimaan ne.

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion mukaan poliisi toimi pakkopalauttaessaan Hussainin lainmukaisesti. Hänen mukaansa Hussainin työperäisen oleskeluluvan hakuprosessissa oli kuitenkin poikkeuksellisia piirteitä.

– Tämä on erikoistapaus sen takia, että tässä oli erilaisia käänteitä kuin yleensä. Hän siirtyi kesken työntekoprosessin ulkomaille.

– Tärkeintä oleskelulupaprosessin kannalta on se, että me saimme tiedon siitä, että hänellä on aito passi, selittää Vuorio.

hymyilevä mies
Hussainin vanhemmat Afganistanissa ovat kuolleet, mutta nyt hänellä on uusi perhe Suomessa.Kaisu Jansson / Yle

Vuorion mukaan Hussainin tapaus, jossa pakkopalautettu turvapaikanhakija palaa Suomeen, ei ole tavaton.

– Kyllä näitä jatkuvasti on, mutta ei varmaan suuria määriä, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan pakkopalautetun henkilön palaaminen Suomeen on yleistä niissä tapauksissa, joissa ihminen hakee oleskelulupaa avioliiton perusteella.

Maahanmuuttovirasto myönsi Zaki Hussainille työperäisen oleskeluluvan heinäkuun lopussa. Lupa on voimassa vuoden.

Ulkoministeriö: "Ensimmäinen tapaus"

Suomen suurlähetystö Kabulissa ei käsittele maahanmuuttolupiin liittyviä asioita, vaan lähin lupa-asioita hoitava suurlähetystö löytyy Intiasta. Hussainin myönteinen oleskelulupapäätös lähetettiin siis Intian New Delhiin.

Hussaini ei onnistunut saamaan Afganistanista viisumia Intiaan. Hänen olisi myös pitänyt maksaa reilun tuhannen kilometrin matkustamisesta Kabulista New Delhiin omien sanojensa mukaan noin tuhat dollaria.

Suomen Afganistanin suurlähetystöstä kerrotaan, että muille oleskeluluvan hakijoille matkustaminen Intiaan ei ole ollut ongelma.

Ulkoministeriön maahantulo- ja passiasioiden yksikön vastuuvirkamiehen Timo Täyrysen mukaan ministeriöön tuli avunpyyntö siinä vaiheessa, kun Maahanmuuttovirasto oli myöntänyt Hussainille oleskeluluvan. Täyrynen kertoo, että Maahanmuuttovirastosta oli saatu ohjeistus, että luvan voi tässä tapauksessa toimittaa myös muualle kuin New Delhiin.

– Sitten päädyttiin oleskeluluvan toimittamiseen Kabuliin. Tämä oli ensimmäinen tämmöinen tapaus. Siinä on haluttu joustaa, Täyrynen kertoo.

Hussaini sai luvan lopulta käsiinsä viime sunnuntaina.

Täyrynen korostaa, että hänen tietojensa mukaan viranomaiset ovat menetelleet Hussainin tapauksessa täysin oikein.

Täyrynen alleviivaa, että vastaavia poikkeuspyyntöjä ei kannata lähettää Kabuliin, sillä suurlähetystössä ei ole resursseja tai mahdollisuutta ottaa asiakkaita vastaan turvallisuussyistä. Hussainin tapaus oli Täyrysen mukaan yksittäinen järjestely.

Suomen suurlähetystöstä Kabulista kerrotaan, että oleskelulupia ei myönnetä Kabulista senkään takia, että kaupungissa liikkuminen luvan kanssa on vaarallista. Oleskelulupa on arvokasta valuuttaa.

Kabulista takaisin Loimaalle

Hussaini vietti yhden kokonaisen päivän oleskelulupansa kanssa Kabulissa ennen kuin lento Suomeen järjestyi hänen suomalaisen tukiverkoston avustuksella.

Koko puolentoista Kabulissa vietetyn kuukauden ajan Hussaini asui turvataloissa. Hän liikkui mahdollisimman vähän turvatalon ulkopuolella, käytti vain turvatalon taksia, suojautui aurinkolaseihin ja lippalakkiin.

– Siellä oli todella vaarallista. Kuulin koko ajan pommeista ja muista vaaroista, Suomeen väsyneenä, mutta onnellisena saapunut Hussaini sanoo.

Helsinki-Vantaan lentokentältä Hussaini suuntaa tukijoukkojensa kanssa Loimaalle. Hän on asunut Helvi Klemetin ja hänen miehensä luona lokakuusta 2016 asti. Loimaalla odottavat tutut ympyrät, työpaikka ja oma sänky.

Helvi Klemetti nappaa Hussainia kädestä ja he kävelevät yhdessä lentokentän ovista ulos.