"Olo on kuin ulkohyysikän alla" – Millainen on 100-vuotias Suomi saamelaisille?

Jenni Laiti, Tiina Sanila-Aikio ja Aslak Pieski kertoivat lauantaina Yle Sápmi -areenassa, millaista on elää saamelaisena 100-vuotisessa Suomessa. Esille nousivat niin turhautumisen tunteet kuin toivokin uudesta aikakaudesta.

saamelaiset
Aslak Pieski
Yhteiskunta-aktiivi Aslak Pieski saapui Yle Sápmi -areenaan Utsjoelta.Ville Fofonoff / Yle

Saamelaisten asema nykypäivän Suomessa puhutti viime viikonloppuna, kun Yle Sápmi -areena kokosi lauantaina Inarin Ijahis idjan päälavalle kolme saamelaista yhteiskuntavaikuttajaa kertomaan kokemuksistaan.

Alkuperäiskansojen Ijahis idja -musiikkifestivaalin yhteydessä järjestetyn keskustelutilaisuuden juonsi Yle Sápmin päällikkö Maria Saijets. Keskustelemassa olivat taiteilija ja artivisti Jenni Laiti Ruotsin Jokkmokista, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio Inarista ja yhteiskunta-aktiivi Aslak Pieski Utsjoelta.

Esille nousivat niin turhautumisen tunteet kuin toivokin uudesta aikakaudesta.

Turhautuneet "terroristit"

Tiina Sanila-Aikio on johtanut Suomen saamelaisten virallista poliittista elintä, Saamelaiskäräjiä maaliskuusta 2015 saakka. Sitä ennen Sanila-Aikio toimi Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajana.

Hän on kyllästynyt siihen, että saamelaisten asiat eivät edisty, vaikka kuinka yrittäisi.

– Tunnen lähes päivittäin turhautumista tämän asian suhteen. Me elämme sivistysvaltiossa, asumme yhdessä maailman parhaista maista, koulutamme ihmisiä, meillä on vapaa tieto, löydämme ja osaamme analysoida sitä.

– Mutta samaan aikaan, jos me kerromme oman näkemyksemme saamelaisia koskevista asioista, se tieto ei jostain syystä mene läpi. Vaikka minä, Saamelaiskäräjät, saamelaiset ja aktivistit ovat yrittäneet kertoa jos millaisin sanoin ja konstein, mikä meidän tilanteemme ja oikeutemme ovat, se tieto ei mene perille.

– Päättäjät ajattelevat, että he osaavat, ymmärtävät ja tietävät, mikä todellinen tilanteemme on. Se turhauttaa minua todella paljon.

Yle Sápmi -arena
Tiina Sanila-Aikio Yle Sápmi -areenassa 19.8.2017.Vesa Toppari / Yle

Samanlaiset kokemukset ovat utsjokelaisella Aslak Pieskillä.

– Tuntuu kuin istuskelisimme ulkohyysiköiden alla, erilaiset korvat käyvät meitä kuuntelemassa – ja sitten laskevat tarpeet päällemme. He kyllä kuuntelevat meitä, mutta huomioon eivät ota.

– Jos saamelaiset todella haluavat vaikuttaa, heidät leimataan terroristeiksi. Et ole kunnon ihminen. Iloitsen, että saamelaisnuoret osaavat, uskaltavat ja toimivat, Pieski sanoo.

Saamelaispolitiikan keulahahmolla ei ole ratkaisua tilanteeseen.

– En osaa sanoa, kuinka asiaan tulisi muutos. Olemme yrittäneet etsiä Saamelaiskäräjillä, yhdessä poliitikkojen ja hallinnon kanssa, konsteja oikeuskäytäntömme puitteissa. Tällaisessa tilanteessa me elämme vuonna 2017, 100-vuotisessa Suomessa, Sanila-Aikio pohtii.

Ruohontason toimijat ovat tärkeitä

Tenon uutta kalastussopimusta vastustava, saamelainen Ellos Deatnu -liike on toiminut näkyvästi koko kesän.

Ellos Deatnu otti itsemääräämisen Utsjoen Tenolla omiin käsiinsä, koska ei ollut tyytyväinen valtion toimiin ja uusiin määräyksiin alueella. Liike perusti muun muassa moratorion Tenon Tiirasaareen.

Itsemääräämisoikeus onkin tärkein kaikista, näkee Jenni Laiti, joka on ollut itsekin perustamassa Ellos Deatnu -liikettä.

– Itsemäärääminen on kaikista tärkein, se, että voimme ja kykenemme itse määräämään. Ainoa tapa, jolla voimme itse määrätä, on itse määrätä.

– Kaikki alkoi siitä, kun aloimme miettimään, kuinka voisimme muodostaa itsemääräämisen Tenolle. Haluamme näyttää, että me voimme ja kykenemme, ja moratorio on esimerkki siitä. Meidän ei tarvitse odottaa, että valtio tekisi sopimuksen, jonka voisimme hyväksyä.

Jenni Laiti
Jenni Laiti Yle Sápmi -areenassa 19.8.2017.Ville Fofonoff / Yle

Laiti on tyytyväinen moratorion tuloksiin.

– Olen hyvin iloinen kuluneestä kesästä. Olemme saaneet yhteyden myös paikallisiin. Kolonialismin seurauksena itsemääräämisen suurimpana esteenä ovat omat ihmisemme, me itse, Laiti pohtii.

Tiina Sanila-Aikio kiittelee saamelaisia, jotka uhraavat omaa aikaansa yhteisten asioiden ajamiseen.

– Olen viime aikoina todistanut uutta hienoa liikehdintää saamelaisten keskuudessa, ja pidän sitä suuressa arvossa. Se auttaa myös Saamelaiskäräjiä työssään. Kun ruohontason toimijat ovat huomanneet, että heille on tarve, se on hyvin merkittävä asia. Olemme ylittäneet jonkinlaisen rajan ja aloittaneet uuden aikakauden.

Sanila-Aikio on Suomen ainoa kokopäiväinen, palkattu poliitikko. Hän näkisi useammille tarvetta.

– Meillä pitäisi olla enemmän ihmisiä, jotka kykenisivät käyttämään enemmän paukkuja ja aikaa yhteisten asioiden ajamiseen, eivätkä tarvitsisi tehdä sitä vaikkapa työpäivän jälkeen.

Yle Sápmi Arena
Yle Sápmi -areena 19.8.2017.Vesa Toppari / Yle

Sosiaalisen median voima

Vaikuttamiskanavat ovat monet, mutta suurin voima tuntuu nykyaikana olevan sosiaalisella medialla, näkee Tiina Sanila-Aikio.

– Saamelaiset ovat mielestäni ottaneet hyvin haltuun verkon ja sen monet mahdollisuudet. Yksi kirjoittaa blogia, yksi kuvaa vlogia, yksi piirtää Instagram-sarjakuvia ja niin edelleen. Jos meillä ei olisi sosiaalista mediaa, meidän asiamme eivät olisi saaneet tällaista huomiota. Emme olisi koskaan kyenneet levittämään näkemyksiämme, esimerkiksi sanomalehden kautta.

– En usko, että olisimme tässä ilman sosiaalista mediaa. Siksi on hyvin tärkeää, että olemme valmiita ottamaan käyttöömme erilaisia vaikuttamiskeinoja, Tiina Sanila-Aikio huomauttaa.

Yle Sápmi -arena
Yle Sápmi -areena 19.8.2017.Vesa Toppari / Yle

Utsjokelainen Aslak Pieski on hänkin nostanut ajankohtaisia keskusteluun nettiblogin kautta.

– Aloitin blogin kirjoittamisen, kun huomasin, että Tenolle saapui asiantuntijoita neuvomaan, kuinka paikallisten tulisi kalastaa. Me tarvitsemme saamelaisessa yhteiskunnassa monenlaisia ihmisiä, keillä on sama päämäärä, mutta ketkä toimivat eri tavoin, Pieski ajattelee.

Uusi aika on alkanut?

Vaikka saamelaiset eivät koekaan elävänsä ihannetilanteessa 100-vuotisessa Suomessa, näkee Saamelaiskäräjien puheenjohtaja tulevaisuuden valoisampana.

Hän uskoo tuoreiden, hyvien esimerkkien rohkaisevan myös muita.

– Uskon, että Ellos Deatnu on aloittanut uuden aikakauden, jota emme edes ymmärrä vielä. Jos Utsjoella on nyt keksitty tapa, mikä toimii, voi olla, että se leviää myös muaalle.

– Uskon, että meidän yhteiskuntamme, kansamme ja ihmisemme näyttävät meille, mihin suuntaan jatkamme.

Yle Sápmi -arena
Jenni Laiti Yle Sápmi -areenassa 19.8.2017.Vesa Toppari / Yle

Jenni Laiti on samaa mieltä.

– Me olemme rakentaneet tämän liikkeen rakkaudella ja rakkauden tielle. Se säteilee ja on jo säteillyt kauas.

Yle Sápmi -areena järjestettiin Ijahis idja -musiikkitapahtuman yhteydessä nyt toista kertaa. Viime vuonna aiheena olivat nuorten saamenkielinen tv-ohjelmahanke Sokerishokki-tv ja Suomen puolen saamelaisten henkisen hyvinvoinnin tila.