Tuhkarokon sairastaneet kertovat: Rantaloma vaihtui kuumehoureeseen – "Olin ihan poissa tästä maailmasta"

Tuhkarokkoon on tänä kesänä sairastunut Suomessa sekä rokottamattomia että rokotettuja henkilöitä. Kysyimme kahdelta aikuisiässä taudin saaneelta, millaisia oireita tartunta toi tullessaan.

tuhkarokko
Tippapullo sairaalassa.
Yle

Nelikymppinen pirkanmaalaisnainen sairastui tuhkarokkoon heinäkuun lopulla. Tartunta tuli mitä ilmeisimmin tuliaisena Italian reissulta. Samasta matkaseurueesta sairastui kolme muutakin ihmistä.

– Todennäköisesti saimme tartunnan Pompeijin junasta.

Nainen ei halua nimeään julkisuuteen. Hän kertoo Napolista lähteneen junan olleen tupaten täynnä väkeä.

– Lähellä meitä matkusti iso perhe, ja heistä ainakin viisi näytti selvästi sairaalta ja väsyneeltä. Mutta mistä sen tietää, ajoimme parin viikon loman aikana paljon julkisilla kulkuvälineillä. Mietimme myös Pompeijin lipputiskiä, ja majapaikkaammekin.

Kuume alkoi nousta kotimatkalla

Kotimatkalla Suomeen naiselle nousi kuume, joka vei voimat täysin.

– Kuume oli korkealla kun pääsimme perille, ja olin ihan poikki. Siksi jäimme lasten kanssa vanhemmilleni yöksi, ja äitini hoisi minua. Toisen kuumepäivän jälkeen yöllä alkoi nousta näppyjä naamaan, sairastunut nainen kertoo.

– Siinä vaiheessa tuli myös ajatus, että tämä taitaa olla tuhkarokkoa. Siitäkin huolimatta, että olen saanut rokotuksen sitä vastaan joskus 1980-luvulla.

Väsymys jatkui kaikkein pisimpään.

Tuhkarokkoon sairastunut

Kun näpyt hävisivät kasvoista, ne levisivät muualle vartaloon. Välillä silmät vuosivat valosta, välillä oli oireita korvissakin.

– Kuume eli se pahin olo kesti pari päivää. Väsymys jatkui kaikkein pisimpään. En saanut onneksi jälkitauteja, ei mitään aivo- eikä keuhkokuumeita.

Rokotus lievensi tautia

Italiassa matkanneen seurueen tuhkarokko varmistui, kun heidät testattiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kaikki seurueen jäsenet olivat saaneet aikanaan tuhkarokkorokotukset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan rokotettujen sairastuminen on harvinaista, mutta ei mahdotonta. Rokotus kuitenkin lieventää yleensä taudin rajuutta. Näin oli myös sairastuneiden pirkanmaalaisten kohdalla.

– Sanoisin että aikaisemmin sairastettu sikainfluenssa oli paljon pahempi.

Mietin, paljonko väkeä olin tartuttanut koneessa, junassa ja bussissa.

Tuhkarokkoon sairastunut

Myös huoli lasten sairastumisesta painoi päiväkoti- ja kouluikäisten lasten äitiä, mutta heihin ei tauti onneksi iskenyt. Rokotukset estivät epidemian syntymisen.

– Jossakin vaiheessa mietin myös, paljonko väkeä olin tartuttanut koneessa, junassa ja bussissa. Mutta asiantuntijat rauhoittelivat, ettei maailmaltakaan tiedetä tapauksia, joissa sairastunut rokotettu olisi tartuttanut muita ihmisiä.

Rokottamattomalla raju tauti

Mia Kontiolla on toisenlaiset kokemukset tuhkarokon sairastamisesta. Hän oli siihen aikaan 1990-luvun puolivälissä noin parikymppinen opiskelija, ja sairastui lomallaan Egyptissä.

– Olin niin korkeassa kuumeessa, että hourailin ja olin kolme, neljä päivää ihan poissa tästä maailmasta, kertoo Mia Kontio.

– Olimme tulleet rantalomalle Egyptiin, ja viikon jälkeen nousi kuume. Lääkäri tuli hotelliin eikä ensin tiedetty, mistä on kyse. Ihottuman tultua lääkäri tunnisti tuhkarokon. Se oli siellä silloin aika yleinen tauti.

Viiteen päivään en noussut sängystä.

Mia Kontio

Mia Kontio ei tiedä, mistä oli saanut tartunnan, mutta arvelee sen tulleen jo ennen matkaa Brysselistä. Hän opiskeli siellä yliopistossa, jossa oli opiskelijoita noin 70 maasta.

Myös lomamatka oli ostettu Belgiasta, joten hätäinen paluu Suomeen ei ollut käytännössä mahdollista. 1990-luvun puolivälissä ei myöskään ollut kännyköitä nykyiseen malliin, joten tieto sairastumisesta ei tavoittanut läheisiä kotimaassa eikä täältä saanut kyseltyä hoito-ohjeita.

Yölampusta tippateline

Egyptiläinen lääkäri päätti, ettei potilasta viedä sairaalaan. Lääkettä tuhkarokkoon ei silloin ollut eikä ole vieläkään.

– Hotellin yölampusta tehtiin teline tippapussille, koska tarvitsin nestettä. Elimistö olisi kuivunut muuten. Viiteen päivään en noussut sängystä muuten kuin auttajan kanssa vessaan, Mia Kontio muistelee.

Tuhkarokko on sittemmin tullut Kontiolle hyvin tutuksi: silloinen opiskelija on nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija. Hänen alaansa ovat muun muassa infektiot ja tartuntataudit ja – tuhkarokko.

Poikaystäväni loma kului hoitajana.

Mia Kontio

– 70-luvun alussa syntyneenä en ollut saanut tuhkarokkorokotetta, niinpä sairastin taudin kovimman kaupalla. Poikaystäväni loma kului hoitajana niin, että vasta viimeisenä lomapäivänä hän uskalsi jättää minut parin tunnin sukellusreissun ajaksi.

– Ja itse uskaltauduin vasta viimeisenä lomapäivänä hetkeksi hotellin altaalle varjoon istuskelemaan, kertoo Mia Kontio.

Rokotteet puhuttavat

Tuhkarokko saatiin jo kerran rokotusten avulla kitkettyä Suomesta, mutta rokotuskattavuuden lasku on nostanut uudelleen huolen mahdollisista tautiepidemioista. Tänä kesänä tuhkarokkotapauksia on esiintynyt Pirkanmaan lisäksi Savonlinnan seudulla.

Tuhkarokko on erittäin herkästi tarttuva tauti, jossa ns. laumasuoja edellyttää, että yli 95 prosenttia väestöstä on rokotettu. Laumasuojan murenemisesta on huolissaan myös tuore perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, joka vaati Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) rokotevastaisuutta kuriin.

Tuhkarokon läpikäynyt pirkanmaalaisnainen ei ymmärrä niitä vanhempia, jotka vastustavat rokotuksia.

– Olen saanut puolustella rokottamista myös somessa. Pistin lusikkani siihen soppaan, mutta jossakin vaiheessa lakkasin jo lukemasta niitä keskusteluja. Niin kaikenlaista mutkalleväännettyä faktaa ja hölynpölyä siellä liikkuu.

– Itselläni on ja olen antanut rokottaa lapsilleni kaikki ne vanhat perusrokotukset. Onneksi, sillä ei tästä tuhkarokosta varmaan näin vähällä olisi muuten selvitty.