Kun Olympiakomitea yläkouluun tuli – "Jokaisesta ei väkisin urheilijaa tehdä"

Urheiluyläkoulu on harjoittelua työelämään ja elämänhallintaan. Se voi olla myös vastaus tulevaan kestävyysvajeeseen.

urheilu
Koululaiset kisailevat urheilukentällä.
Jarmo Nuotio / Yle

SavonlinnaTalvisalon koulun urheiluluokan oppilaat ovat virkeinä aamukahdeksalta. Kolmasosa luokasta on liikuntasalissa, loput on jaettu kahteen ryhmään urheilukentällä. Kaikissa ryhmissä on valmentaja vetämässä tuntia. Tenniksen tulevaisuuden lupaus Juho-Eric Biggs on tyytyväinen saadessaan opastusta yleisurheiluvalmentajalta.

– On hyvä juttu saada oppia myös muiden lajien valmentajilta. Uskon, että saan tätä kautta liikkuvuutta paremmaksi.

Talvisalon koulu on ensimmäistä syksyään mukana Olympiakomitean urheiluyläkoulutoiminnassa. Olympiakomitean, koulun ja urheiluseurojen yhteistyöllä järjestetään paitsi harjoitusmahdollisuuksia myös helpotetaan siirtymistä toiselle asteella ja urheiluakatemiaan. Siellä harjoitusmäärät kasvavat ja koulussakin tehtävää on enemmän.

Rehtori Tuomo Nurmela kokoaa kentän laidalla muovisia juoksuesteitä samalla, kun Savonlinnan Riennon valmentaja Joni Jäntti vetää Biggsille ja kumppaneille harjoitusta.

– Urheiluyläkoulut ovat hyvin erilaisia. Helsingistä löytyy 1900 oppilaan opinahjo, Talvisalon urheiluluokkaan otettiin 24 koululaista ja toisella asteella on sitten vähän enemmän urheiluakatemialaisia. Täällä jokainen tunnetaan muustakin kuin vain urheilutuloksista.

Yhdessä työtä nuorten eteen

Mies kokoaa juoksuestettä.
Urheiluyläkoululaiset harjoittelevat kentällä rehtori Tuomo Nurmelan kootessa muoviesteitä juoksuharjoitukseen.Jarmo Nuotio / Yle

Nurmela on tyytyväinen siitä, että Olympiakomitea on jo ehtinyt työstää urheiluyläkouluajatusta kolmisen vuotta, joten aivan kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Tosin työ pitää tehdä itse.

– Raha ei vaihda omistajaa, mutta saamme Olympiakomitealta asiantuntijaverkoston ja tietotaidon käyttöömme. Itse olemme kuitenkin kartoittaneet ja hankkineet urheiluseuroista valmennuksen. Kaikki, joilta on kysytty, ovat lähteneet innolla mukaan.

Urheiluluokkaan valittujen omat lajit tottakai korostuvat siinä, minkä lajin seuroja on haettu mukaan. Yleisurheilua valmentava Joni Jäntti Savonlinnan Riennosta pitää systeemiä hyvänä.

– Tässä pääsee samalla tekemään yhteistyötä muiden seurojen kanssa nuorten hyväksi. Samalla oppii itsekin uusia asioita.

Tulevaisuus pidetään mielessä

Koululaisia juoksuvalmennuksessa.
Yleisurheiluvalmentaja Joni Jäntti näyttää urheiluyläkoululaisille, kuinka harjoituksessa jalan tulisi nousta.Jarmo Nuotio / Yle

Aamuharjoituksissa meno on välillä vauhdikasta, mutta ei totista. Rehtori Tuomo Nurmela korostaa, että liian vakavissaan ei urheiluyläkoulutoiminnassa saa olla.

– Jokaisesta ei väkisin urheilijaa tehdä, mutta mahdollisuudet harjoitteluun annetaan. Tämä on tien tasoittamista toiselle asteelle, jotta silloin olisi helpompi jaksaa käydä koulua ja harjoitella urheiluakatemiassa.

Käytännössä aamuharjoituksissa tehoa on sen verran, että nuori jaksaa vielä oman seuransakin harjoitukset. Nurmela muistuttaa, että työssä katsotaan myös tulevaisuutta urheilusuoritusten ulkopuolelle.

– Tämä on myös vastaus tulossa olevaan fyysiseen kestävyysvajeeseen. Koulussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota nuorten fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon. Urheiluyläkoulutoiminta kestää kolme vuotta, mutta hyvät asiat on tarkoitus jalkauttaa myös muihin kouluihin.