yle.fi-etusivu

Kirkko lopetti ruokakassien jakamisen ja järjesti tilalle maksullisen ruokailun Lahdessa – Ruoka-apua saanut: "Mitä yksinäiset miehet tekevät jauhoilla?"

Seurakunnat järjestävät Lahdessa yhteisiä lounashetkiä. Kirkolta saa jatkossakin ruoka-apua, mutta ruokakassi on haettava muualta.

ruoka-apu
Kirkko lopetti ruokakassien jakamisen ja järjesti tilalle maksullisen ruokailun Lahdessa
Kirkko lopetti ruokakassien jakamisen ja järjesti tilalle maksullisen ruokailun Lahdessa

Liipolan seurakuntakeskuksen ovi käy puolenpäivän aikaan tiuhaan tahtiin.

Pöydän ympärillä ruokailee parikymmentä nälkäistä. Lautaselle otetaan broilerin leikettä ja perunoita, jälkiruoaksi pullaa – ja kahvia, totta kai.

Alkamassa on yhteinen ruokailuhetki, joita on järjestetty vuoden alusta Lahden eri seurakunnissa.

Tavoitteena on luoda kautta maan helposti saavutettavia paikkoja, joihin ihmiset voivat kokoontua saman pöydän ääreen, osana yhteisöä.

– Koimme, että pelkän ruokakassin jakaminen ei riitä. Monet tuntevat yksinäisyyttä ja osattomuutta, ja ruokailun avulla ihmiset voivat tavata toisiaan, keskustella ja solmia uusia tuttavuuksia, toteaa Lahden seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Petri Määttä.

Yhteinen keittiö on valtakunnallinen hanke, jossa on mukana seurakuntien lisäksi kuntia, yhdistyksiä ja sairaanhoitopiirejä. Syöjiä on ollut muutama tuhat.

– Lahdessa ruokailuja on viidessä seurakunnassa, kussakin kerran viikossa. Keskimäärin kävijöitä on reilut parikymmentä, enimmillään jopa 70-80 päivässä. Kyllä tälle siis on ollut tilausta.

Mirja Kaján on käynyt kevään aikana muutaman kerran syömässä seurakunnan tiloissa. Hän kehuu ruokalistaa ja tunnelmaa.

– Hyviä ruokia ja sopivasti vaihtelua. Seurakunnan väki on mukavaa ja täällä saa keskustella monenlaisista asioista. On täältä saanut muutaman uuden ystävänkin.

Ostokortteja kauppoihin

Ruokailujen myötä Lahden seurakuntayhtymä onkin lopettanut ruokakassien jakamisen. Seurakunnan diakoniatyön kautta saa silti jatkossakin ruoka-apua ostokortteina kauppoihin. Toisin kuin ruokakassi, yhteinen ruokailu ei ole lähtökohtaisesti ilmaista.

– Kyllähän se joillekin voi olla kynnys tulla syömään. Pyrimme kuitenkin tarjoamaan ruokailuja myös ilmaiseksi. Diakoniatyön kautta voi hakea ruokakuponkeja. Arviolta noin kolmasosa syö ilmaiseksi.

Ruoka maksaa neljä euroa työttömälle ja eläkeläiselle ja 6,5 euroa työssäkäyvälle. Lapsista peritään kahden euron maksu.

Määttä muistuttaa, että rahat menevät suoraan kuluihin, ja niillä myös kustannetaan ilmaisruokakuponkeja.

– Tässä ei tehdä bisnestä, eikä tällä korvata diakoniatyön ruoka-apua.

Lahdessa jaetaan edelleen ruokakasseja muiden tahojen kuten Lahden Elokolon, Vapaakirkon ja Päijät-Hämeen tukiapuyhdistyksen toimesta. Seurakuntayhtymässä ruokakassien jako on koettu työlääksi, eikä apu aina tavoittanut kohdetta.

Samaan aikaan on arvioitu, että ruoka-avun tarve Lahdessa on kasvanut.

– Emme missään nimessä vähättele ruokakassien tarvetta, mutta olemme kokeneet paremmaksi antaa suoraan ostokortteja, joilla asiakas saa itse ostaa ruokaa kaupoista, sanoo diakoniajohtaja Petri Määttä.

Mirja Kaján ei usko, että monikaan jää kaipaamaan seurakunnan ruokakassia.

– Mitä yksinäiset miehet tekevät jauhoilla? Tämä on hyvä vaihtoehto kassille, uskoo Kaján.

Ruuan jakelua yhteinen keittiö-hanke
Raija Vuori auttaa vapaaehtoisena ruuanjakelussa.Juha-Petri Koponen / Yle

"Kun kerran rohkaistuu, tänne tulee uudestaankin"

Yhteisten ruokailujen toivotaan myös herättävän auttamishalun muissakin kuin seurakunnan väessä.

Näin kävi Raija Vuorelle, joka auttaa ruuan jakelussa Liipolan seurakuntakeskuksessa. Ravintola-alalla työskennellyt lahtelainen halusi eläkepäivillään vielä verestää vanhoja taitoja.

– Ajattelin, että minusta voisi olla täällä hyötyä, kun olen tehnyt tätä ammatikseni. Ja mikäs täällä on ruokaa jaellessa kun se on ollut todella hyvää, kehuu Vuori.

Moni asiakas on jo tullut tutuksi ja Vuoren mukaan idea yhteisruokailusta on kantanut hedelmää.

– En ole ihan varma, korvaako tämä ruokakassin, koska sehän oli ilmainen. Mutta kannatan ehdottomasti tällaisia tilaisuuksia. Meidän pitäisi tehdä enemmän asioita yhdessä. Joillekin maksullisuus voi olla kynnys, mutta kun kerran rohkaistuu käymään, niin tänne tulee uudestaankin, uskoo Vuori.